Nauru

Ripublik Naoero Republic of Nauru Naurun tasavalta
Naurun vaakuna
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Marcus Stephen
Pääkaupunki	ei virallista pääkaupunkia1
Muita kaupunkeja	Yaren
Pinta-ala
– yhteensä	21 (sijalla 192)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2007)	9275 (sijalla 215)
– väestötiheys	649
– väestönkasvu	1,83 (2005)
Viralliset kielet	nauru
Valuutta	Australian dollari (AUD)
BKT (2001)
– yhteensä	60 milj. USD  (sijalla 223)
– per asukas	5 000 USD
HDI (–)	– (sijalla –)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	–
– teollisuus	–
– palvelut	–
Aikavyöhyke	+12
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys – Australiasta	31. tammikuuta 1968
Lyhenne	NR
– ajoneuvot:	NAU
– lentokoneet:	C2
Kansainvälinen suuntanumero	+674
Tunnuslause	God's Will First
Kansallislaulu	”Nauru Bwiema”
1. Yaren on suurin asutuskeskus; Nauru on ainoa valtio, jolla ei ole virallista pääkaupunkia.
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Naurun tasavalta eli Nauru on saarivaltio Tyynessä valtameressä lähellä päiväntasaajaa. Se on sekä väestöltään että maapinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen tasavalta. Kaikista itsenäisistä valtioista se on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan maailman kolmanneksi pienin. Naurun parlamentti on jäsenmäärältään myös yksi maailman pienempiä, jäseniä on 18. Nauru on maailman ainoa valtio, jolla ei ole virallisesti pääkaupunkia, eikä myöskään kaupunkeja. Maan hallinto sijaitsee Yarenissa, joka on myös valtion suurin asutuskeskus. Naurun ilmasto on trooppinen ja maasta löydettiin vuonna 1900 fosfaattiesiintymä, jonka varassa maan talous on ollut. Fosfaattivarojen lähes loputtua 1990-luvun aikana maa on joutunut etsimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Samasta syystä maa on poliittisesti epävakaa; vuonna 2003 maan presidentin virka vaihtui kuudesti. Taloudellisten ongelmien takia Naurun itsenäisyys on vaakalaudalla; se on jo nyt riippuvainen Australiasta sekä ulkopolitiikassa että taloudellisesti.

Naurussa elää noin 14 000 ihmistä, joista 58 prosenttia on naurulaisia ja 26 prosenttia kotoisin muilta Tyynenmeren saarilta. Kiinalaisia ja eurooppalaisia on molempia kahdeksan prosenttia väestöstä. Naurun väestö on maailman lihavinta, sillä WHO:n vuonna 2007 julkaisemien tietojen mukaan 94,5 prosenttia maan väestöstä (yli 15 vuotta) on ylipainoisia. Suurimmat uskonnot ovat Naurun kongregationaalikirkko ja roomalaiskatolilaisuus. Kaupungistumisaste on poikkeuksellisen korkea, 100 prosenttia.

Historia

Kuva Arenibekin kylästä vuonna 1896.

Naurun ensimmäisten asukkaiden alkuperää ei tunneta tarkasti,, mutta he olivat ilmeisesti mikronesialaisia. Naurun kieli on hyvin omintakeinen, eikä sen suhdetta muihin Mikronesian alueen kieliin tunneta tarkasti. Kielen nähdään syntyneen fuusiona eri Mikronesian saarten kielistä, minkä perusteella Naurun väestön alkuperäksi on ehdotettu Marshallsaaria ja Salomonsaaria sekä muita saaria. Näiden saarten väestö taas on peräisin alun perin kaakkoisaasialaisista lapitalaisista.

Ensimmäinen saarelle saapunut eurooppalainen oli brittiläinen valaanpyytäjä ja Hunter-laivan kapteeni John Fearn vuonna 1798, joka nimesi saaren Mukavuudensaareksi (engl. Pleasant Island). Naurulle saapui eurooppalaisia kauppiaita 1830-luvulta lähtien, ja näiden tuomat ampuma-aseet ja alkoholijuomat johtivat alkuperäisasukkaiden välisiin erimielisyyksiin. Naurun kahdentoista heimon välille syttyi vuonna 1878 kymmenvuotinen sisällissota, jonka aikana saaren alkuperäisväestön lukumäärä vajosi alle tuhanteen. Sota päättyi kun Saksa otti saaren hallintaansa ja riisui väestön aseista Britannian ja Saksan välisen vuonna 1886 allekirjoitetun aluejakosopimuksen mukaisesti, minkä myötä Nauru menetti asemansa itsenäisenä kuningaskuntana. Saksa liitti Naurun samalla Marshallsaarten protektoraattiinsa, jolloin se kuului osana Saksan Uuden-Guinean siirtokuntaan. Saksalaisten kokonaisvaltainen vaikutus saaren elämään jäi lopulta vähäiseksi ja on sanottu, että vuonna 1899 saapuneilla lähetyssaarnaajilla oli huomattavasti suurempi vaikutus saarelle kuin emämaalla.

Uusiseelantilainen geologi Albert Ellis löysi vuonna 1901 Naurulta ja sen lähimmältä saarelta, Banabasaarelta, runsaan fosfaattiesiintymän. Kaivostoiminnan aloitti saksalaisten luvalla brittiläinen Pacific Phosphate Co. vuonna 1907. Työvoima jouduttiina hakemaan Karoliineilta, kun paikallinen väestö ei osoittanut mielenkiintoa kaivostyöhön. Fosfaatti kiinnosti myös muitakin ja Australian Expeditionary Force valtasi saaren Saksalta ensimmäisen maailmansodan alkamisvuonna 1914. Fosfaatintuotanto jatkui läpi sodan, ja sodan päätyttyä Kansainliitto liitti Naurun mandaattialueena brittiläiseen imperiumiin vuonna 1919. Saarta hallitsivat yhdessä Britannian, Australian ja Uuden-Seelannin hallitukset. Maat ostivat oikeuden fosfaattiin 3,5 miljoonalla punnalla ja perustivat sitä louhimaan British Phosphate Commissioners-yrityksen (BPC). Naurulaiselle fosfaatille löytyi helposti kysyntää, sillä sen hinta oli muita alhaisempi.

Vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana Japani valloitti Naurun, ja 1 200 naurulaista (suurin osa saaren väestöstä) vietiin orjatyöntekijöiksi japanilaisten tukikohtaan, Chuukin saarelle Mikronesiaan. Suurin osa orjista kuoli pommituksiin, nälkään ja tauteihin.

Sodan jälkeen, vuodesta 1947 alkaen, maata hallinnoi Australia YK:n mandaatilla, ja 1960-luvun aikana Nauru alkoi siirtyä kohti itsehallintoa. Vuonna 1966 maa sai lähes täydellisen itsemääräämisoikeuden Australialta ja se julistautui itsenäiseksi vuonna 1968 Hammer DeRoburtin johdolla. Fosfaatinkaivuoikeudet annettiin naurulaisille itselleen vuonna 1970, ja fosfaatin tuotanto teki Naurusta yhden Tyynenmeren alueen hyvinvoivimmista valtioista.

Fosfaatti alkoi kuitenkin vähetä 1990-luvun alussa, ja Nauru yritti hankkia lisätuloja toimimalla veroparatiisina.

Maantiede

Nauru satelliittikuvassa

Sijainti ja pinnanmuodot

Naurun saari on atolli ja yksi Tyynenmeren kolmesta suuresta fosfaattikivisaaresta. Toisin kuin muut Tyynen valtameren valtiot, Nauruun kuuluu vain yksi saari. Nauru sijaitsee valtameren eteläosassa, Marshallsaarista etelään, 41 kilometriä päiväntasaajan eteläpuolella. Lähin saari on 305 kilometrin päässä sijaitseva Kiribatille kuuluva Banaba. Naurun pinta-ala on 21 km² ja sen korallisen rantaviivan pituus 30 km. Ellipsin muotoisen saaren suurin halkaisija on 5,6 km ja pienin 4 kilometriä. Itse saaren lisäksi valtioon kuuluu 22 kilometriä rantaviivasta asti ulottuva vesialue, ja sillä on kalastusyksinoikeudet 370 kilometriin asti.^lähde? Maan korkein kohta 65 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsee saaren keskellä olevalla fosfaattikiviylängöllä. Fosfaatin kaivusta johtuen saaren keskiosa on asuin- ja viljelykelvotonta. Rannikkolla sijaitsee noin 150–300 metriä leveä viljelykelpoinen vyöhyke.

Saarella ei ole jokia eikä merkittäviä järviä, joten sen makeavesivarannot ovat rajallisia. Saaren eteläosassa sijaitsee kuitenkin noin 1,2 neliökilometrin laajuinen Buadan laguuni. Tarvittava vesi saadaan keräämällä sadevettä.

Luonto

Naurulla ei elä lainkaan kotoperäisiä nisäkkäitä, tai muitakaan maalla eläviä selkärankaisia. Ihminen on kyllä tuonut mukanaan tahtomatta tai tahtoen rottia, hiiriä, sikoja ja muita kotieläimiä. Lintuja saarella elää melko vähän, vaikkakin monet muuttolinnut pysähtyvät matkansa varrella Naurulla. Tiirat ja fregattilinnut ovat tavallisimpia lintulajeja. Uhanalaista mariaanienrastaskerttusta tavataan ainoastaan Naurulla ja kahdella Pohjois-Mariaanien saarella. Sen kannaksi on arvioitu noin 5 000 yksilöä. Naurua ympäröivässä meressä elää runsaasti tonnikalaa, muun muassa valkotonnikalaa, ja boniittia. Vesissä on myös tiikerihaita. Selkärangattomista Naurulla elää maailman suurin maalla elävä niveljalkainen, Kookosrapu.

Naurun kasvillisuutta hallitsee matala pensaikko ja köynnöskasvillisuus. Rannan lähettyvillä kookospalmut ja pandanus-kasvit ovat yleisiä. Värikkäitä Hibiscus- ja Plumeria-kukkia kasvaa saarella, joskaan ei yhtä runsain mitoin kuin muualla Tyynellä valtamerellä.

Ilmasto

Naurun ilmasto on trooppinen ja kostea, ilmankosteus on noin 80 prosenttia. Lännestä puhaltavat monsuunituulet tuovat saarelle marraskuusta helmikuuhun kestävän sadekauden, kunnes itäiset pasaatituulet tuovat mukanaan kuivempaa ilmaa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 2 060 millimetriä, mutta se vaihtelee merkittävästi vuosittain. Nauru sijaitsee Tyynenmeren syklonialueen ulkopuolella, joten sadekautena myrskyistä ei aiheudu henkilö- tai materiavahinkoja toisin kuin esimerkiksi Fidžillä tai Tongalla.

Korkein koskaan mitattu ilmanlämpötila Yarenissa on 37 °C ja matalin 21 °C.

Naurun (Yaren) ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 30 30 30 30 30 30 30 30 30 31 31 31 ka. 30,3 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 ka. 25 Vrk:n keskilämpötila (°C) 27 27 27 27 27 27 27 27 27 28 28 27 ka. 27,2 Sademäärä (mm) 280 250 190 190 120 110 150 130 120 100 120 260 Σ 2 020 Sadepäivät (d) 16 14 13 11 9 9 12 14 11 10 13 15 Σ 147 L ä m p ö t i l a 30 25 30 25 30 25 30 25 30 25 30 25 30 25 30 25 30 25 31 25 31 25 31 25 S a d a n t a 280 250 190 190 120 110 150 130 120 100 120 260 Lähde: Yaren, Nauru (Kaikki tiedot keskimääräisiä) Weatherbase. Viitattu 15.4.2009. (englanniksi)

Aluejako

Naurun kartta (aluejako)

Naurulla ei ole kaupunkeja, vaan maa on jaettu 14 alueeseen (engl. districts). Aluejakoa käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin, eikä alueilla ole ollut vuodesta 1999 lähtien paikallishallintoa. Paikallishallinnon tehtäviä hoitaa maan hallitus. Perinteisen tehtävänkuvan sijasta Nauru Local Government Council vastaa Nauru Corporationin ja Nauru Pacific Line -rahtiyrityksen toiminnoista sekä ulkomaiden investoinneista. Nauru on ainoa valtio maailmassa, jolla ei ole virallista pääkaupunkia, mutta Naurun parlamentti ja suurin osa valtion virastoista sijaitsee Yarenin alueella, jota joskus pidetään maan pääkaupunkina.

Naurun alueet ovat:

• Aiwo
• Anabar
• Anetan
• Anibare
• Baiti
• Boe
• Buada
• Denigomodu
• Ewa
• Ijuw
• Meneng
• Nibok
• Uaboe
• Yaren

Politiikka

Naurun parlamenttitalo

Nauru on demokraattinen puolueista riippumaton tasavalta. Vaikka perinteisillä puolueilla ei ole suurta sananvaltaa, on Naurulla muodollisesti kolme aktiivista puoluetta. Naurun parlamentti on 18-jäseninen, joista 15 ei kuulu mihinkään puolueeseen. Parlamentti valitsee keskuudestaan presidentin, joka taas nimittää viisi jäsentä hallitukseen itsensä lisäksi. Presidentti johtaa sekä valtiota että hallitusta. Kaikki yli 20-vuotiaat Naurun kansalaiset ovat äänioikeutettuja. Parlamenttivaalit järjestetään kolmen vuoden välein. Parlamenttijärjestelmä muistuttaa brittiläistä järjestelmää.

Nauru on jaettu kahdeksaan vaalipiiriin, joista seitsemästä valitaan yhteensä kaksi jäsentä parlamenttiin. Nämä seitsemän vaalipiiriä käsittää valtion neljästätoista alueesta kymmenen. Ubeniden vaalipiiriin kuuluu neljä aluetta, mistä valitaan loput neljä jäsentä parlamenttiin. Parlamentin ensimmäinen naisjäsen valittiin vuonna 1986.

Vuodesta 1999 vuoteen 2003 Nauru oli poliittisessa kaaostilassa, ja maalla oli yhteensä seitsemän eri hallitusta vuoden 2003 aikana. Vallassa olivat vuorotellen René Harris ja Bernard Dowiyogo (joka kuoli virassa ollessaan maaliskuussa 2003). Tämänhetkinen presidentti on joulukuusta 2007 ollut painonnostajanakin menestynyt Marcus Stephen.

Nauru on ollut Yhdistyneiden kansakuntien ja Kansainyhteisön jäsen vuodesta 1999 lähtien. Maa kuuluu myös Tyynenmeren yhteisöön. Kesäkuussa 2005 Nauru katkaisi diplomaattiset suhteet Kiinan kansantasavaltaan ja tunnusti Taiwanin (Kiinan tasavallan) itsenäiseksi valtioksi, mitä ennen vuonna 2002 Nauru sopi diplomaattiset suhteet Kiinaan todeten Taiwanin erottomattomaksi osaksi Kiinaa. Politiikan muutokselle johtui taloudellisista syistä.

Naurulla ei ole omia puolustusvoimia, vaan Australia huolehtii saaren koskemattomuudesta. Virallista sopimusta asiasta ei valtioiden välillä ole. Saaren yhteiskuntajärjestystä valvoo 60 poliisia.

Talous

Maan pääelinkeinoja ovat fosfaatin ja kookostuotteiden tuotanto sekä palvelut. Naurussa vallitsee lähes täystyöttömyys (90%) ja se sijoittuu sillä maailman kärkeen työttömyysmittauksessa. Työllistetyistä vain prosentti saa toimeentulonsa yksityissektorilta. Suurimmat työnantajat ovat fosfaattiyhtiö Nauru Phosphate Corporation (NPC) ja valtio. Taloudellisista vaikeuksista johtuen Naurun valtio on joutunut vähentämään työntekijöitään ja yksityistämään osia palveluistaan. Talous on käytännössä kokonaan riippuvainen Australiasta ja Naurulla käytetään rahayksikkönä Australian dollaria. Naurun tärkeimmät kauppakumppanit ovat Australia, Uusi-Seelanti ja Japani, ja tuonti koostuu lähinnä elintarvikkeista. Tuoreita tietoja maan talouden tunnusluvuista ei ole, mutta vuoden 2005 arviot ostovoimakorjatusta bruttokansantuotteesta on 60 miljoonaa dollaria ja henkeä kohden 5 000 dollaria.

Pääosa Naurun tuloista on aikaisemmin tullut fosfaatintuotannosta, ja fosfaatista saadut tulot nostivat 1970-luvulla Naurun asukaskohtaisen bruttokansantuotteen yhdeksi maailman korkeimmista. Fosfaattivarat alkoivat kuitenkin vähetä vuodesta 1989 alkaen. Vuosina 1989–1995 tuotanto laski alle puoleen, ja varojen vähetessä tuotannon kustannukset nousivat jatkuvasti. Fosfaattivarojen odotetaan loppuvan vuonna 2010. Naurun taloudellinen tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma, sillä fosfaatti oli lähes ainoa saarelta löytyvä luonnonvara, ja maa on aina joutunut luottamaan tuontiin muiden tarpeellisten resurssien kohdalla. Myös fosfaattikaivosten maaperälle aiheuttaman vahingon korjaaminen muodostaa ongelman valtion taloudelle. Toisin kuin monissa muissa alueen maissa, Naurussa turismi ei ole suurimpia tulonlähteitä. Fosfaattivarojen vähenemisen jälkeen maa yritti menestyä veroparatiisina. Tämä tie kuitenkin käytännössä loppui 2005 Naurun jouduttua tiukentamaan lainsäädäntöään kansainvälisen painostuksen alla.

Valtion toinen tärkeä tulonlähde on ollut toimistotilojen vuokraaminen Nauru Housesta, 52-kerroksisesta tornitalosta, jonka Naurun valtio rakennutti Melbourneen 1970-luvulla fosfaatista saaduilla varoilla. Rakennus myytiin kuitenkin vuonna 2004, jotta valtion miljoonavelat yhdysvaltalaiselle yritykselle saataisiin maksettua.

Väestö

Tiedosto:Nauruan people meeting1.jpg

Naurulaisia

Naurulla asuu noin 9 275 ihmistä (arvio lokakuulta 2007), ja asukastiheys on 649 henkilöä neliökilometrillä. Väkiluku oli ennen suurempi, mutta vuosina 2005 ja 2006 noin 1 500 asukasta poistui maasta. Kyse oli suurimmaksi osaksi Kiribatilta ja Tuvalusta kotoisin olleista vierastyöläisistä, jotka palasivat kotimaahansa fosfaattituotannon alasajon vietyä heidän työpaikkansa. Maan virallinen kieli on nauru, mutta lähes kaikki ymmärtävät englantia, ja sitä käytetään lähes kaikissa virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä. Suurin osa naurulaisista on protestantteja kristittyjä, mutta maassa on myös paljon katolisia ja prosentuaalisesti enemmän bahá'í–uskoisia kuin missään muualla maailmassa. Maassa on virallisesti uskonnonvapaus, mutta laki antaa hallitukselle mahdollisuuden rajoittaa yksittäisten uskontokuntien toimintaa, mikäli se katsoo maan edun tätä vaativan. Käytännössä sekä Jehovan todistajien että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon eli mormonien toimintaa on rajoitettu kyseisen lainkohdan pohjalta.

Noin kolmasosa Naurun asukkaista kärsii diabeteksestä, mikä on suurempi osuus kuin missään muualla maailmassa. Myös liikalihavuus, sydäntaudit ja alkoholismi ovat vakavia ongelmia maassa. Sairaudet aiheutuvat lähinnä ongelmista ruokavaliossa – Naurun maataloustoiminta on erittäin vähäistä, ja suurin osa elintarvikkeista joudutaan tuomaan ulkomailta. Myös tupakointi on Naurulla yleisempää kuin missään muualla maailmassa. 54 % aikuisväestöstä tupakoi.

Väestön keskimääräinen elinikä on 63 vuotta (2005).

Koulutus

Koulunkäynti on Naurulla pakollista ja ilmaista 6–16-vuotiaille. Kouluja on yhteensä 14, joista ensimmäisen asteen kouluja on kuusi, toisen asteen kouluja neljä ja ammatillisia oppilaitoksia neljä. Myös Etelä-Tyynenmeren yliopistolla on Naurulla haaraosasto.

Kulttuuri

Naurulainen sotilas.

Naurun perinteinen kulttuuri on lähes kadonnut, ja sitä pidetään yhtenä länsimaistuneimmista Tyynenmeren saarivaltioista.

Urheilu

Naurun kansallisurheilulaji on australialainen jalkapallo. Maassa toimii 12 joukkueen liiga ja laji on maan suosituin. Maa on saavuttanut kansainvälistä menestystä painonnostossa, ja vuoden 2001 painonnoston maailmanmestaruuskilpailut oli tarkoitus pitää Naurulla. Ne kuitenkin siirrettiin Guamille taloudellisista vaikeuksista johtuen.

Juhlapäivät

Naurun itsenäisyyspäivää (Constitution Day) juhlitaan 31. tammikuuta vuonna 1968 saavutetun itsenäisyyden muistoksi. Toinen maassa juhlittava kansallinen juhlapäivä on Angam-päivä, jota vietetään 26. lokakuuta. Sana angam on naurua ja tarkoittaa "juhlimista" tai "tavoitteen saavuttamista". Angam-päivää vietetään sen muistoksi, kun maan väkiluku ensimmäisen kerran ylitti 1500 vuonna 1932.

Aiheesta muualla

• Nauru. Valtiosta Australian ulkoministeriön sivuilla.
• Nauru. Valtioprofiili YK:n tilastosivulla.
• Nauru Bureau of Statistics . Naurun tilastokeskus.
• Country profile: Nauru. Valtioprofiili BBC:n verkkosivuilla.
• Nauru. CIA the World Factbook.