Ero sivun ”Markku Kulmala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti vaihtoi tynkämallineen. |
kuva, linkki ym. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Markku Kulmala.jpg|thumb|Markku Kulmala tammikuussa 2009.]] |
|||
'''Markku Tapio Kulmala''' (s. [[30. lokakuuta]] [[1958]], [[Forssa]])<ref>Kuka kukin on 2007, Otava 2006</ref> on [[akatemiaprofessori]] sekä [[Helsingin yliopisto]]n aerosoli- ja ympäristöfysiikan [[professori]]. Hän johtaa sekä kansallista että pohjoismaista huippuyksikköä, joka tutkii [[ilmakehä]]n koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikkaa, kemiaa ja |
'''Markku Tapio Kulmala''' (s. [[30. lokakuuta]] [[1958]], [[Forssa]])<ref>Kuka kukin on 2007, Otava 2006</ref> on [[akatemiaprofessori]] sekä [[Helsingin yliopisto]]n [[aerosoli]]- ja ympäristöfysiikan [[professori]]. Hän johtaa sekä kansallista että pohjoismaista huippuyksikköä, joka tutkii [[ilmakehä]]n koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ilmakehän aerosolihiukkasten syntyyn liittyviä mekanismeja ja soveltaa niitä [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksen]] ymmärtämiseen.<ref name="savotta.helsinki.fi">[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/bcca4d73e902a437c22572c10028fc11?OpenDocument Helsingin yliopiston lehdistötiedote 18.4.2007]</ref> Hänellä on yli 500 julkaistua artikkelia tieteellisissä lehdissä kuten [[Nature]] ja [[Science]]. |
||
biologiaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ilmakehän aerosolihiukkasten syntyyn liittyviä mekanismeja, ja soveltaa niitä |
|||
[[ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksen]] ymmärtämiseen.<ref name="savotta.helsinki.fi">[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/bcca4d73e902a437c22572c10028fc11?OpenDocument]</ref> Hänellä on yli 500 julkaistua artikkelia tieteellisissä lehdissä kuten [[Nature]] ja [[Science]]. |
|||
Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicators listasi vuonna 2009 professori Kulmalan geotieteiden maailmanlistan kymmenenneksi viitatuimmaksi tutkijaksi. |
Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicators listasi vuonna 2009 professori Kulmalan geotieteiden maailmanlistan kymmenenneksi viitatuimmaksi tutkijaksi. |
||
Kulmala on kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut ryhmänsä aseman maailman johtavana yksikkönä ilmakehän |
Kulmala on kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut ryhmänsä aseman maailman johtavana yksikkönä ilmakehän aerosolien muodostumisen alalla. Mittauksia on tehty Hyytiälässä SMEAR II -asemalla poikkeuksellisen pitkinä aikasarjoina. Havainnot ilmakehän uusien hiukkasten muodostumisesta ovat sekä Suomesta että ulkomailta. Kulmala on myös kehittänyt teorioita uusien aerosolihiukkasten synnystä sekä edistänyt voimakkaasti maan ja ilmakehän välisten vuorovaikutusten tutkimusta.<ref name="savotta.helsinki.fi"/> |
||
Markku Kulmala nimitettiin 2009 kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän johtaa iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa |
Markku Kulmala nimitettiin 2009 kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän johtaa iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa 2010–2012. |
||
==Tunnustuksia== |
==Tunnustuksia== |
||
Kulmala sai Bjerknesin mitalin pioneerityöstään aerosolifysiikan alalla geofysiikan tutkijoiden kansainväliseltä järjestöltä EGU:lta (European Geophysical Union) 18.4.2007. Tukholman yliopisto vihki hänet kunniatohtorikseen vuonna 2005. Hän sai International Aerosol Fellow Award -tunnustuspalkinnon vuonna 2004 ja vuoden 2003 Suomen tiedepalkinnon tunnustuksena kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Vuonna 2003 hän sai myös Maailman kulttuurineuvoston tunnustuksen tieteellisestä toiminnastaan. Smoluchovski-palkinnon hän sai 1997. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
{{Tynkä/Tieteilijä}} |
|||
*[http://www.helsinki.fi/ml/tutkimus/kulmala.html Kulmala Helsingin yliopiston sivulla] |
|||
{{DEFAULTSORT:Kulmala, Markku}} |
{{DEFAULTSORT:Kulmala, Markku}} |
||
Versio 28. kesäkuuta 2010 kello 01.21
Markku Tapio Kulmala (s. 30. lokakuuta 1958, Forssa)[1] on akatemiaprofessori sekä Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori. Hän johtaa sekä kansallista että pohjoismaista huippuyksikköä, joka tutkii ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ilmakehän aerosolihiukkasten syntyyn liittyviä mekanismeja ja soveltaa niitä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen.[2] Hänellä on yli 500 julkaistua artikkelia tieteellisissä lehdissä kuten Nature ja Science.
Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicators listasi vuonna 2009 professori Kulmalan geotieteiden maailmanlistan kymmenenneksi viitatuimmaksi tutkijaksi.
Kulmala on kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut ryhmänsä aseman maailman johtavana yksikkönä ilmakehän aerosolien muodostumisen alalla. Mittauksia on tehty Hyytiälässä SMEAR II -asemalla poikkeuksellisen pitkinä aikasarjoina. Havainnot ilmakehän uusien hiukkasten muodostumisesta ovat sekä Suomesta että ulkomailta. Kulmala on myös kehittänyt teorioita uusien aerosolihiukkasten synnystä sekä edistänyt voimakkaasti maan ja ilmakehän välisten vuorovaikutusten tutkimusta.[2]
Markku Kulmala nimitettiin 2009 kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän johtaa iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa 2010–2012.
Tunnustuksia
Kulmala sai Bjerknesin mitalin pioneerityöstään aerosolifysiikan alalla geofysiikan tutkijoiden kansainväliseltä järjestöltä EGU:lta (European Geophysical Union) 18.4.2007. Tukholman yliopisto vihki hänet kunniatohtorikseen vuonna 2005. Hän sai International Aerosol Fellow Award -tunnustuspalkinnon vuonna 2004 ja vuoden 2003 Suomen tiedepalkinnon tunnustuksena kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Vuonna 2003 hän sai myös Maailman kulttuurineuvoston tunnustuksen tieteellisestä toiminnastaan. Smoluchovski-palkinnon hän sai 1997.
Lähteet
- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
- ↑ a b Helsingin yliopiston lehdistötiedote 18.4.2007