Ero sivun ”Asemasota Missejoella” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WPK (keskustelu | muokkaukset)
p siirsi sivun Asemasota Misse-joella uudelle nimelle Asemasota Misajoella: Joen nimi latviaksi.
Ptbotgourou (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 43: Rivi 43:
[[Luokka:Ensimmäisen maailmansodan taistelut]]
[[Luokka:Ensimmäisen maailmansodan taistelut]]
[[Luokka:Jääkäriaktivismi]]
[[Luokka:Jääkäriaktivismi]]

[[fr:Bataille de la rivière Misa]]

Versio 26. kesäkuuta 2010 kello 15.25

Asemasota Misajoella
Osa ensimmäistä maailmansotaa Saksan itärintamalla
Päivämäärä:

11. kesäkuuta24. elokuuta 1916

Paikka:

Tirulin suoalue Misajoella

Lopputulos:
Osapuolet

Jääkäripataljoona 27 3. Ratsuväkiprikaatille alistettuna[1]

VII Siperialainen armeijakunta [2]

Komentajat

Eversti Dewall (3. Ratsuväkiprikaatin Osasto B:n komentaja) [1]

Tappiot

Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit Max Kronqvist ja Matti Nykänen kaatuivat ja gruppenführer Eino Tuominen ja hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.

Asemasotaa Misajoella käytiin I maailmansodassa Saksan itärintamalla ja siihen osallistui suomalaisista miehistä koottu ja saksalais-suomalaisen päällystön johtama Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27 kesä-elokuussa 1916. Tämä jakso oli Jääkäripataljoonan ensimmäinen rintamapalvelus, jolloin se myös koki ensimmäiset taistelutappionsa.

Jääkäripataljoona 27 oli alistettuna saksalaisen 3. ratsuväkiprikaatin osasto B:lle, jota johti eversti Dewall. Pataljoona otti asemansa 11.-12. kesäkuuta Ulaanirykmentti 9:ään ja Nostoväkirykmentti 17:n 3. pataljoonaan kuuluneilta joukoilta.

Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella Jelgavasta Riikaan johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. Misa kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi: asemat ja "kämpät" (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.

13. kesäkuuta 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri Alfred Hyytinen (s. 7. maaliskuuta 1898 Piippola, äiti Elsa Matlena Hyvönen). Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.[3]

Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon Tukumsiin ja edelleen Riianlahden rannikolle.

Viitteet

  1. a b Lauerma 1966, 354
  2. Lackman 2000, 304
  3. Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194

Kirjallisuutta

  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.