Ero sivun ”Sogdiana” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Persian maakunnat}}
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: cs, hr, ka, la, os poisti: gl muokkasi: fr, nl
Rivi 12: Rivi 12:
[[Luokka:Historialliset valtiot]]
[[Luokka:Historialliset valtiot]]


[[cv:Сăкăт патшалăхĕ]]
[[bg:Согдиана]]
[[bg:Согдиана]]
[[ca:Sogdiana]]
[[ca:Sogdiana]]
[[cv:Сăкăт патшалăхĕ]]
[[cs:Sogdiana]]
[[de:Sogdien]]
[[de:Sogdien]]
[[en:Sogdiana]]
[[en:Sogdiana]]
[[es:Sogdiano]]
[[es:Sogdiano]]
[[fa:سغد]]
[[fa:سغد]]
[[fr:Sogdiens]]
[[fr:Sogdiane]]
[[gl:Sogdiana]]
[[hr:Sogdijana]]
[[hu:Szogdia]]
[[os:Согъд]]
[[it:Sogdiana]]
[[it:Sogdiana]]
[[ka:სოგდიანა]]
[[nl:Sogdianië]]
[[la:Sogdiana]]
[[hu:Szogdia]]
[[nl:Sogdië]]
[[ja:ソグディアナ]]
[[ja:ソグディアナ]]
[[no:Sogdia]]
[[no:Sogdia]]

Versio 23. kesäkuuta 2010 kello 11.53

Sogdiana noin 300 eaa.

Sogdiana eli Sogd (tadžikiksi Суғд, muinaispersiaksi Sughuda, pers. ‏سغد‎, kiin. 粟特) oli muinaisten sogdien asuttama maakunta Zeravšan- ja Kaškadarja-jokien varsilla nykyisten Uzbekistanin ja Tadžikistanin alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen Samarkand.

500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului akemenidien valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät Spitamenesin johdolla sitkeää taistelua Aleksanteri Suuren joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului seleukidien valtakuntaan, 200-luvulta eaa. Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina Kušaan. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat valkoiset hunnit, 500–600-luvuilla turkkilaiset ja 600–700-lukujen vaihteessa arabit.

300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. Kiinan ja Keski-Aasian Mervin välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, iranilaisia, intialaisia, kiinalaisia ja bysanttilaisia vaikutteita. Sogdin kieli tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen buddhalaisten, manikealaisten ja nestoriaanisten tekstien perusteella.

Lähteet

  • Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 66. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.