Ero sivun ”Serafiimiritarikunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]]:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen Maltan [[risti]], jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa kaulaketjussa. Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina [[vaakuna]] (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman [[Riddarholmskyrkan]]iin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. <ref> [http://www.kungahuset.se/monarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunnan sivut]</ref> |
Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]]:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen Maltan [[risti]], jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa kaulaketjussa. Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina [[vaakuna]] (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman [[Riddarholmskyrkan]]iin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. <ref> [http://www.kungahuset.se/monarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunnan sivut]</ref> |
||
Ritarikunnan tuorein jäsen on Länsi-Göötanmaan herttua, prinssi Daniel, joka sai jäsenyyden avioituessaan kruununprinsessa Victorian kanssa 19.6.2010. |
Ritarikunnan jäsenyyskriteerejä kiristettiin tuntuvasti vuonna 1975: ritarikunnan jäsenyyden voi saada Ruotsin kuningashuoneen jäsenen lisäksi vain ulkomainen valtionpäämies tai tähän rinnastettava henkilö. Ritarikunnan tuorein jäsen on Länsi-Göötanmaan herttua, prinssi Daniel, joka sai jäsenyyden avioituessaan kruununprinsessa Victorian kanssa 19.6.2010. <ref> [http://www.kungahuset.se/monarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunnan sivut]</ref> |
||
Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] ([[1919]]), [[Lauri Kristian Relander]] ([[1925]]), [[Pehr Evind Svinhufvud]] ( [[1932]]), [[Kyösti Kallio]] ([[1938]]), [[Juho Paasikivi]] ([[1952]]), [[Urho Kekkonen]] ([[1956]]), [[Mauno Koivisto]] ([[1982]]) ja [[Martti Ahtisaari]] sekä [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Tarja Halonen]]. |
Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] ([[1919]]), [[Lauri Kristian Relander]] ([[1925]]), [[Pehr Evind Svinhufvud]] ( [[1932]]), [[Kyösti Kallio]] ([[1938]]), [[Juho Paasikivi]] ([[1952]]), [[Urho Kekkonen]] ([[1956]]), [[Mauno Koivisto]] ([[1982]]) ja [[Martti Ahtisaari]] sekä [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Tarja Halonen]]. |
||
Versio 19. kesäkuuta 2010 kello 18.17
Serafiimiritarikunta (ruots. Serafimerorden) on Ruotsin vanhin ja arvostetuin ansiomerkkiritarikunta.
Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas Fredrik I:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen Maltan risti, jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa kaulaketjussa. Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina vaakuna (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkaniin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. [1]
Ritarikunnan jäsenyyskriteerejä kiristettiin tuntuvasti vuonna 1975: ritarikunnan jäsenyyden voi saada Ruotsin kuningashuoneen jäsenen lisäksi vain ulkomainen valtionpäämies tai tähän rinnastettava henkilö. Ritarikunnan tuorein jäsen on Länsi-Göötanmaan herttua, prinssi Daniel, joka sai jäsenyyden avioituessaan kruununprinsessa Victorian kanssa 19.6.2010. [2]
Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit Carl Gustaf Emil Mannerheim (1919), Lauri Kristian Relander (1925), Pehr Evind Svinhufvud ( 1932), Kyösti Kallio (1938), Juho Paasikivi (1952), Urho Kekkonen (1956), Mauno Koivisto (1982) ja Martti Ahtisaari sekä tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Ritarikunnan suurmestari on Ruotsin hallitseva kuningas tai kuningatar.