Ero sivun ”Silli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lisäystä suomalaiseen sillinpyynti ja järjestys |
|||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
==Sillin ruokakäyttö== |
==Sillin ruokakäyttö== |
||
[[Image:Heringsfass.JPG|thumb|240px|left|Sillit tynnyrissä]] |
[[Image:Heringsfass.JPG|thumb|240px|left|Sillit tynnyrissä]] |
||
| ⚫ | |||
Koska sillinpyyntialukset ovat perinteisesti pitkiä aikoja merellä, on tuoreen sillin saanti useimmille kokematonta herkkua. [[Suomi|Suomella]] oli oma sillinpyyntilaivasto [[1940-luku|1940-luvulta]] aina vuoteen [[1975]]. Laivasto tunnettiin nimellä ''[[Saukko-laivasto]]'' ja se pyysi Islannin vesiltä silliä. Sen kotiin tulo sillilastissa heinä-elokuussa oli odotettu tapahtuma ja sanomalehtien noteeraama juttu.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1999/06/17/saukko-laivasto-on-suomalaista-sillihistoriaa/199928264/12 Saukko-laivasto on suomalaista sillihistoriaa] Taloussanomat 1999</ref> Uudet [[peruna]]t sopivat silloin mainiosti samaan ruokapöytään sillin kanssa.<ref>[http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#sila Raholan syötävät sanat]</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna. |
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna. |
||
| Rivi 40: | Rivi 38: | ||
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä ([[matjessilli]], perhesilli, sipulisilli, sinappisilli). |
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä ([[matjessilli]], perhesilli, sipulisilli, sinappisilli). |
||
[[Kuva:Heringsschwarm.gif|thumb|left|Silliparvi]] |
[[Kuva:Heringsschwarm.gif|thumb|left|Silliparvi]] |
||
==Silli Suomessa== |
|||
Nykyisin tuoreen sillin syönti on harvinaista herkuttelua, mutta Suomeen tuotiin silliä 1940-luvulta alkaen 25 vuotta suomalaisella sillilaivastolla, ''[[Saukko-laivasto]]lla'', jonka [[Kotisatama (merenkulku)|kotisatama]] oli [[Rymättylä]]n [[Röölä]]ssä. [[Rymättylän Säilykkeen]] Saukko-laivasto oli keväisin kolme kuukautta Atlantilla Islannin vesillä sillinpyynnissä, ja laivasto saapuminen heinäkuussa uusien perunoiden aikaan oli aina tapaus, josta kerrottiin laajasti lehdistössä. Laivaston alukset kilpailivat, kuka on ensin perillä. Viimeisen Saukon kapteeni oli Unto Laine (s. n. 1927/1928)<ref name=silli>Pyry Lapintie, Sillilaiva seilasi Rymättylään, Helsingin Sanomat 18.6.2010 sivu CA 10</ref><ref>[http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1999/06/17/saukko-laivasto-on-suomalaista-sillihistoriaa/199928264/12 Saukko-laivasto on suomalaista sillihistoriaa] Taloussanomat 1999</ref> |
|||
Sillinpyynti loppui 1975 sillikantojen romahdettua. Silloin [[kalastuskiintiö|pyyntikiitiöitä]] alettiin jakaa kalavesien lähivaltioille.<ref name=silli/> |
|||
Suomalaiset kuluttavat silliä kesäaikaan puolet koko vuoden kulutuksesta. Uusien perunoiden kanssa se on edelleen suosittu herkku.<ref>[http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#sila Raholan syötävät sanat]</ref> Rymättylään on kesäkuussa 2010 avattu silliperinnekeskus [[Dikseli]] (dikseli=sillitynnyrin kannen kiristämiseen käytetty työväline).<ref name=silli/> |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
| Rivi 46: | Rivi 51: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
[[Luokka:Sillikalat]] |
[[Luokka:Sillikalat]] |
||
Versio 18. kesäkuuta 2010 kello 08.03
| Silli | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
| Heimo: | Sillit Clupeidae |
| Suku: | Clupea |
| Laji: | harengus |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Clupea harengus harengus |
|
| Katso myös | |
Silli (Clupea harengus harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala. Itämeren pohjoisosassa elävää silliä kutsutaan silakaksi ja pidetään saman lajin erillisenä alalajina (Clupea harengus membras). Varsinainen atlantinsilli on silakkaa vähän isompi ja rasvaisempi.
Silli elää Atlantilla suurina parvina. Parvessa voi olla jopa neljä miljardia yksilöä.[1] Silli voi kasvaa 45 cm pitkäksi ja painaa suurimmillaan kilon.[2]
Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti) ovat perinteisiä sillinkalastusmaita. Yhdysvalloissa Uuden Englannin rannikolla kalastetaan myös paljon silliä. Silli on arvostettu saaliskala ja sen pyynti tapahtuu pääsääntöisesti troolilla eli laahusnuotalla ja parvet etsitään kaikuluotaimella.
Sillin ruokakäyttö
Maissa silliä on yleensä tarjolla vain suolasillinä tai muuten säilöttynä. Aikoinaan sotien jälkeen on ollut kaupoista saatavana myös pakastettua eli "jääsilliä"lähde?, ja myös tuoreena savustettuna, kuten kotoisempaa silakkaakin.
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna.
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä (matjessilli, perhesilli, sipulisilli, sinappisilli).
Silli Suomessa
Nykyisin tuoreen sillin syönti on harvinaista herkuttelua, mutta Suomeen tuotiin silliä 1940-luvulta alkaen 25 vuotta suomalaisella sillilaivastolla, Saukko-laivastolla, jonka kotisatama oli Rymättylän Röölässä. Rymättylän Säilykkeen Saukko-laivasto oli keväisin kolme kuukautta Atlantilla Islannin vesillä sillinpyynnissä, ja laivasto saapuminen heinäkuussa uusien perunoiden aikaan oli aina tapaus, josta kerrottiin laajasti lehdistössä. Laivaston alukset kilpailivat, kuka on ensin perillä. Viimeisen Saukon kapteeni oli Unto Laine (s. n. 1927/1928)[3][4]
Sillinpyynti loppui 1975 sillikantojen romahdettua. Silloin pyyntikiitiöitä alettiin jakaa kalavesien lähivaltioille.[3]
Suomalaiset kuluttavat silliä kesäaikaan puolet koko vuoden kulutuksesta. Uusien perunoiden kanssa se on edelleen suosittu herkku.[5] Rymättylään on kesäkuussa 2010 avattu silliperinnekeskus Dikseli (dikseli=sillitynnyrin kannen kiristämiseen käytetty työväline).[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sillikantojen elpyminen esimerkki onnistuneista hoitotoimista Ympäristö
- ↑ Clupea harengus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ a b c Pyry Lapintie, Sillilaiva seilasi Rymättylään, Helsingin Sanomat 18.6.2010 sivu CA 10
- ↑ Saukko-laivasto on suomalaista sillihistoriaa Taloussanomat 1999
- ↑ Raholan syötävät sanat