Ero sivun ”Silli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p kuva |
|||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna. |
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna. |
||
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä (matjessilli, perhesilli, sipulisilli, sinappisilli). |
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä ([[matjessilli]], perhesilli, sipulisilli, sinappisilli). |
||
[[Kuva:Heringsschwarm.gif|thumb|left|Silliparvi]] |
[[Kuva:Heringsschwarm.gif|thumb|left|Silliparvi]] |
||
Versio 15. kesäkuuta 2010 kello 21.07
| Silli | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
| Heimo: | Sillit Clupeidae |
| Suku: | Clupea |
| Laji: | harengus |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Clupea harengus harengus |
|
| Katso myös | |
Silli (Clupea harengus harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala. Itämeren pohjoisosassa elävää silliä kutsutaan silakaksi ja pidetään saman lajin erillisenä alalajina (Clupea harengus membras). Varsinainen atlantinsilli on silakkaa vähän isompi ja rasvaisempi.
Silli elää Atlantilla suurina parvina. Parvessa voi olla jopa neljä miljardia yksilöä.[1] Silli voi kasvaa 45 cm pitkäksi ja painaa suurimmillaan kilon.[2]
Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti) ovat perinteisiä sillinkalastusmaita. Yhdysvalloissa Uuden Englannin rannikolla kalastetaan myös paljon silliä. Silli on arvostettu saaliskala ja sen pyynti tapahtuu pääsääntöisesti troolilla eli laahusnuotalla ja parvet etsitään kaikuluotaimella.
Sillin ruokakäyttö
Koska sillinpyyntialukset ovat perinteisesti pitkiä aikoja merellä, on tuoreen sillin saanti useimmille kokematonta herkkua. Suomella oli oma sillinpyyntilaivasto 1940-luvulta aina vuoteen 1975. Laivasto tunnettiin nimellä Saukko-laivasto ja se pyysi Islannin vesiltä silliä. Sen kotiin tulo sillilastissa heinä-elokuussa oli odotettu tapahtuma ja sanomalehtien noteeraama juttu.[3] Uudet perunat sopivat silloin mainiosti samaan ruokapöytään sillin kanssa.[4]
Maissa silliä on yleensä tarjolla vain suolasillinä tai muuten säilöttynä. Aikoinaan sotien jälkeen on ollut kaupoista saatavana myös pakastettua eli "jääsilliä", ja myös tuoreena savustettuna, kuten kotoisempaa silakkaakin.
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna.
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä (matjessilli, perhesilli, sipulisilli, sinappisilli).
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sillikantojen elpyminen esimerkki onnistuneista hoitotoimista Ympäristö
- ↑ Clupea harengus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Saukko-laivasto on suomalaista sillihistoriaa Taloussanomat 1999
- ↑ Raholan syötävät sanat