Lakagigar

Lakagigar heinäkuussa 2004

Laki

Lakagigar (Laki) on rakotulivuori Islannissa. Lakagigarin eli Lakin purkaus on suurin laavavirtapurkaus mikä on sattunut historiallisella ajalla. Laavaa purkautui siellä kahdesta halkeamasta monessa pikku kraatterissa 8 kuukautta alkaen 1783. Tuliperäisen alueen pituus on 27 km. Laki kuuluu vulkaaniseen alueeseen jonka keskuskraatteri on Katla ja tähän alueeseen kuuluu myös viikinkiaikoina noin 935 purkautunut Eldgjá, "tulikanjoni". Laki on nimetty 818 m korkean halkeaman jakaman vuoren mukaan. Lakin purkaus myrkytti suuren osan karjaa ja aiheutti siten laajan nälänhädän Islannissa. Korkealle ilmakehään nousseet purkaustuotteet aiheuttivat kylmää laajoille alueille heijastaessaan pois Auringon lämmittävää säteilyä.

Eldgján purkaus 934

Tulikanjoni Eldgjá purkautui noin vuonna 934 3-8 vuoden ajan. Purkauksesta tuli 19,6 km³ basalttista laavaa. Purkaus vapautti noin 219 tonnia rikkidioksidia SO₂. Kanjoni on leveimmillään 270 metriä syvä ja 600 metriä leveä.

Lakin purkaus 1783

Lakin tyyppistä laajaa purkausta kallion halkeamasta sanotaan halkeamapurkaukseksi tai rakopurkaukseksi. Lakagigarin halkeaman jakaa matala keskuskraatterin laki miltei kahteen samanpituiseen halkeaman osaan, lounaiseen ja koilliseen. Lakin purkausta kutsutaan myös nimillä Sîðueldur tai Skaftáreldar (Skaftan jokitulet) sillä laavaa virtasi Skafta-jokea pitkin merta kohti. Alussa purkaus muistutti Strombolin toistuvia räjähdyksiä, mutta muuttui myöhemmin Havaijin tulivuorten tyyppiseksi runsaslaavaiseksi rauhallisemmaksi purkaukseksi. Purkauksen räjähdysvoima oli VEI 6.

Purkausta edelsivät viikon kestävät maanjäristykset jotka alkoivat 1. kesäkuuta 1783. Suuri purkaus tapahtui 8. kesäkuuta 1783 – 7. helmikuuta 1784 halkeamasta, jolloin avautui 130 kraatteria. Purkaus alkoi räjähdysten sarjana. Räjähdykset sinkoisivat tuhkapilviä taivaalle. Hehkuva laava kuumentaa pohjaveden höyryksi, joka maanalaisessa puristuksessa kehittää räjäyttävän paineen.

Räjähtelevä purkaus muuttui laavapurkauksenomaiseksi pohjaveden kuluttua loppuun muutamassa päivässä.

Ensimmäinen purkausvaihe avasi 115 kraatteria Lakista lounaaseen Kakagigarin halkeamassa kahden kuukauden sisällä 11. kesäkuuta – 20. heinäkuuta. Tuolloin laavaa virtasi 4500 m³/s. 20. heinäkuuta ensimmäinen laavavirta pysähtyi.

Samana päivänä, 20. heinäkuuta toinen laavavirta purkautui Lakin koillispuolella. Laavaa virtasi 20 km² alalle paksulti. Laava tuli kymmenien kilometrien päästä magmakammiosta Vatnajökull-jäätikön alta pitkin purkauskanavia. kahteen jonoon avautui 10 halkeamaa, kunkin halkeaman pituus oli 2,5 km. Nämä kymmenen halkeamaa tuottivat 14,7 km³ basalttista laavaa 565 km² alalle. Tefraa eli tuhkaa purkautui 12,3 km³. Laavaa purkautui halkeamista vauhdilla 8 600 kuutiometriä sekunnissa, mikä on lähellä Amazon-joen virtaamaa, joka on 10 000 m³/s. Laava virtasi 35 km neljässä päivässä ja jopa 70 km:n päähän.

Laavaa nousi avautuneissa halkeamista räjähdyksissä 800 – 1 400 metrin korkeuteen ja syntyi 40 – 70 metrin korkuisia keiloja. Purkauskaasu nousi 15 kilometrin korkeuteen. Purkauksen arvellaan vapauttaneen ilmakehään noin 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, josta syntyneillä pienillä rikkihappopisaroilla oli Maan ilmastoa viilentävä vaikutus, koska rikkihappopisarat heijastavat peilimäisesti Auringon säteilyä.

Laava ei tappanut suoraan ketään mutta vaurioitti 30:tä maatilaa. Karjaa kuoli saarelle levinneiden purkaustuotteiden aiheuttamaan myrkytykseen. Ruoho saastui fluoriyhdisteistä. Tämän takia nälänhätä ("usvanälänhätä") tappoi seuraavina vuosina 20 % saaren asukkaista, kun 75 % lampaista ja puolet naudoista menetettiin. Laajemmalla alueella Lakin purkaus aiheutti ilmaston kylmenemistä ja sitä kautta nälänhätää, sillä ylös stratosfääriin nousseet purkaustuotteet heikensivät pari vuotta auringon säteilyä.

Englannissa uskotaan kuolleen tuhansia ihmisiä Lakin purkaustuotteiden myrkkyihin. Lakin purkaustuotteet pilasivat Skotlannin sadon ja kupariastioiden pinnoitteen Englannissa sekä pölyä ajelehti Pohjois-Italiaan. Sininen usva peitti auringon Amerikassa. Koska Lakista purkautui basalttista laavaa, sen sisälsi 10 – 100 kertaa enemmän rikkiyhdisteitä kuin tavanomaisemmat ns. andesiittiset jne. laavat. Rikkiyhdistettä ovat eniten ilmastoon viilentävästi vaikuttavia tulivuoren purkaustuotteita. Laajoilla alueilla tuli "kesätön vuosi". Maapallon keskilämpötila laski jopa 1 °C ja Yhdysvaltain itärannikolla 4,8 °C. Jäätä oli jopa Meksikon lahdella asti talvella 1784.

Katso myös

• Tulivuorenpurkausten ilmastovaikutukset

Aiheesta muualla

• Lakagígar (pdf-esite) (englanniksi)