Ero sivun ”Uskelan Isokylän emäkirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p +pvm |
viitefix, w |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
|materiaali = puu |
|materiaali = puu |
||
|istumapaikat = |
|istumapaikat = |
||
|tyylisuunta =ristikirkko |
|tyylisuunta =[[ristikirkko]] |
||
|avoinna = |
|avoinna = |
||
|päivät = |
|päivät = |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.{{Lähde}} |
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.{{Lähde}} |
||
Ensimmäinen kirkko rakennettiin luultavasti 1210–1220-luvuilla.<ref> |
Ensimmäinen kirkko rakennettiin luultavasti 1210–1220-luvuilla.<ref>Hiekkanen 2006: 660.</ref> Koska keskiaika kesti Suomessa kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta noin 350 vuotta (noin vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee ollut tämän jälkeen useita, kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko on kuitenkin mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.<ref>Hiekkanen 2006: 662.</ref> |
||
Uskelan oletettavasti keskiajalta peräisin ollut emäkirkko paloi vuonna [[1604]] ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Sen on arveltu olleen ristikirkko, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen [[Markus Hiekkanen|Markus Hiekkasen]] mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko paloi jo vuonna [[1670]], ja vuonna [[1672]] valmistuneen uuden kirkon tiedetään varmuudella olleen ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja välillä anottiin myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.<ref> |
Uskelan oletettavasti keskiajalta peräisin ollut emäkirkko paloi vuonna [[1604]] ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Sen on arveltu olleen ristikirkko, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen [[Markus Hiekkanen|Markus Hiekkasen]] mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko paloi jo vuonna [[1670]], ja vuonna [[1672]] valmistuneen uuden kirkon tiedetään varmuudella olleen ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja välillä anottiin myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.<ref>Hiekkanen 2006: 667–669.</ref> |
||
Kirkko päätettiin kuitenkin rakentaa vielä kerran uudelleen vuonna [[1749]]. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.<ref> |
Kirkko päätettiin kuitenkin rakentaa vielä kerran uudelleen vuonna [[1749]]. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.<ref>Hiekkanen 2006: 669.</ref> Samalla rakennettiin tapuli hirrestä.<ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_det.aspx?RAKE_ID=307858, Kulttuuriymparistö, Museovirasto]</ref> |
||
Lähellä on sijainnut [[pappila]], jonka paikalla on nyt 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia rakennuksia.<ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde1735.htm Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto]</ref> |
Lähellä on sijainnut [[pappila]], jonka paikalla on nyt 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia rakennuksia.<ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde1735.htm Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto]</ref> |
||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu = | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 }} |
|||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
{{Viitteet|sarakkeet}} |
||
Versio 7. kesäkuuta 2010 kello 20.10
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Uskelan Isokylän emäkirkko | |
|---|---|
 Uskelan vanhalla kirkonpaikalla ovat vielä jäljellä kellotapuli ja hautausmaa. Kuva lounaasta. |
|
| Sijainti | Salo, Uskela, Isokylä |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Salon seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1749 (tuhoutui 1825) |
| Suunnittelija | Mats Sipilä |
| Materiaali | puu |
| Tyylisuunta | ristikirkko |
 |
|
Uskelan Isokylän emäkirkko oli varsinaissuomalaisen Uskelan seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla nykyisen Salon kaupungin alueella. Kirkko oli puinen ristikirkko, ja se purettiin vuonna 1825 maanvyörymän vaurioitettua sitä.
Kirkko ja sen edeltäjät
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.lähde?
Ensimmäinen kirkko rakennettiin luultavasti 1210–1220-luvuilla.[1] Koska keskiaika kesti Suomessa kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta noin 350 vuotta (noin vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee ollut tämän jälkeen useita, kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko on kuitenkin mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.[2]
Uskelan oletettavasti keskiajalta peräisin ollut emäkirkko paloi vuonna 1604 ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Sen on arveltu olleen ristikirkko, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen Markus Hiekkasen mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko paloi jo vuonna 1670, ja vuonna 1672 valmistuneen uuden kirkon tiedetään varmuudella olleen ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja välillä anottiin myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.[3]
Kirkko päätettiin kuitenkin rakentaa vielä kerran uudelleen vuonna 1749. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi Turun tuomiokirkon puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.[4] Samalla rakennettiin tapuli hirrestä.[5]
Lähellä on sijainnut pappila, jonka paikalla on nyt 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia rakennuksia.[6]
Kohtalokas jouluyö
24. joulukuuta 1825 vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.[7][8][9]. Tapaus tuli tunnetuksi, kun Sakari Topelius kirjoitti siitä Maamme kirjaan.[10][11] Kirkon tuhoa pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta.lähde? Puretun kirkon peruskiviä käytettiin Perttelin viljamakasiinin rakennusaineena.[12]
Tuhon jälkeen
Samalle paikalle ei enää rakennettu uutta kirkkoa, vaan kirkon tuhoutumisen seurauksena Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta. Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna 1831 lähelle vanhan Salon kappelikirkon paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi.[13] Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen.[7]
Lähteet
- Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
Viitteet
- ↑ Hiekkanen 2006: 660.
- ↑ Hiekkanen 2006: 662.
- ↑ Hiekkanen 2006: 667–669.
- ↑ Hiekkanen 2006: 669.
- ↑ Kulttuuriymparistö, Museovirasto
- ↑ Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto
- ↑ a b Hautausmaat Salo-Uskelan seurakunta. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Arve, Hannu et al.: Salo – kuninkaantien kaupunki, s. 86. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-96152-3-7.
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 11. [Salo]: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
- ↑ Topelius, Zacharias: ”Maanvieremiä Uskelassa”, Maamme kirja. 38. painos. Porvoo: WSOY, 1934.
- ↑ Topelius, Zacharias: Maamme kirja (38. painos 1934) Kotikirjaston uumenista. Ulrika Juselius. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Matkailu Perttelin kunta. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.