Ero sivun ”Uskelan Isokylän emäkirkko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Kohtalokas jouluyö: kuvateksti: kh |
lähde, pappila |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
==Kirkko ja sen edeltäjät== |
==Kirkko ja sen edeltäjät== |
||
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin |
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.{{Lähde}} |
||
Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1210–1220-luvuilta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =660 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Koska keskiaika Suomessa kesti kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta n. 350 vuotta (n. vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee tämän jälkeen ollut useita kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko kuitenkin on mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =662 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1210–1220-luvuilta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =660 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Koska keskiaika Suomessa kesti kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta n. 350 vuotta (n. vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee tämän jälkeen ollut useita kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko kuitenkin on mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =662 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
Oletettavasti keskiajalta peräisin ollut Uskelan emäkirkko paloi [[1604]] ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Tätä kirkkoa on arveltu ristikirkoksi, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen [[Markus Hiekkanen|Markus Hiekkasen]] mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko kuitenkin paloi jo [[1670]], ja vuonna [[1672]] valmistunut uusi kirkko oli varmasti ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja anottiin välillä myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =667–669 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
Oletettavasti keskiajalta peräisin ollut Uskelan emäkirkko paloi [[1604]] ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Tätä kirkkoa on arveltu ristikirkoksi, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen [[Markus Hiekkanen|Markus Hiekkasen]] mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko kuitenkin paloi jo [[1670]], ja vuonna [[1672]] valmistunut uusi kirkko oli varmasti ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja anottiin välillä myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =667–669 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Kirkko päätettiin kuitenkin vielä kerran rakentaa uudelleen vuonna [[1749]]. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =669 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Samalla rakennettiin tapuli. |
Kirkko päätettiin kuitenkin vielä kerran rakentaa uudelleen vuonna [[1749]]. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hiekkanen, Markus | Nimeke =Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua | Kappale = | Sivu =669 | Selite = Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868|Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Salon kaupunki | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-99735-0-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Samalla rakennettiin tapuli hirrestä.<ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_det.aspx?RAKE_ID=307858, Kulttuuriymparistö, Museovirasto]</ref> |
||
Lähellä on sijainnut pappila, jonka paikalla on nyt 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia rakennuksia.<ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde1735.htm Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto]</ref> |
|||
==Kohtalokas jouluyö== |
==Kohtalokas jouluyö== |
Versio 4. kesäkuuta 2010 kello 21.53
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Uskelan Isokylän emäkirkko | |
---|---|
Uskelan vanha kirkonpaikka lounaasta. |
|
Sijainti | Salo, Uskela, Isokylä |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Salon seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1749 (tuhoutui 1825) |
Suunnittelija | Mats Sipilä |
Materiaali | puu |
Tyylisuunta | ristikirkko |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Uskelan Isokylän emäkirkko oli Uskelan seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla nykyisen Salon kaupungin alueella. Kirkko oli puinen ristikirkko, ja se purettiin vuonna 1825 maanvyörymän vaurioitettua sitä.
Kirkko ja sen edeltäjät
Uskelalla on ollut monta kirkkoa, jotka on rakennettu aina uudelleen vanhalle paikalle. Tämä selvisi, kun viimeisen kirkon raunioita purettiin ja löydettiin useiden kirkkojen jäänteet.lähde?
Ensimmäinen kirkko oli luultavasti 1210–1220-luvuilta.[1] Koska keskiaika Suomessa kesti kirkollisen elämän ja kirkonrakennuksen kannalta n. 350 vuotta (n. vuodet 1200–1556), kirkkoja lienee tämän jälkeen ollut useita kun vanhat kirkot ovat palaneet, lahonneet tai jääneet liian pieniksi. Ainakin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa kirkko kuitenkin on mitä luultavimmin korvattu suuremmalla.[2]
Oletettavasti keskiajalta peräisin ollut Uskelan emäkirkko paloi 1604 ja rakennettiin uudelleen todennäköisesti aikaisempien kaltaiseksi. Kirkko korvattiin uudella ja suuremmalla 1660-luvun kuluessa. Tätä kirkkoa on arveltu ristikirkoksi, mutta Suomen kirkkorakennusten historiaan perehtyneen Markus Hiekkasen mukaan tästä ei ole varmuutta. Kirkko kuitenkin paloi jo 1670, ja vuonna 1672 valmistunut uusi kirkko oli varmasti ristikirkko. Kirkko kärsi maanvyörymistä ja sitä korjattiin useaan otteeseen ja anottiin välillä myös koko kirkon käytön lopettamista. 1740-luvulla kirkko hylättiin.[3]
Kirkko päätettiin kuitenkin vielä kerran rakentaa uudelleen vuonna 1749. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi Turun tuomiokirkon puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.[4] Samalla rakennettiin tapuli hirrestä.[5]
Lähellä on sijainnut pappila, jonka paikalla on nyt 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia rakennuksia.[6]
Kohtalokas jouluyö
24. joulukuuta 1825 vyörymäherkällä Uskelanjoella sattui suuri maanvyörymä, jonka seurauksena kirkko jouduttiin purkamaan, koska maata oli lähtenyt kirkon alta pois.[7][8][9]. Tapaus tuli tunnetuksi, kun Sakari Topelius kirjoitti siitä Maamme kirjaan.[10][11] Kirkon tuhoa pidettiin Jumalan rankaisuna Uskelan ja Salon huonosta markkinamaineesta. Puretun kirkon peruskiviä käytettiin Perttelin viljamakasiinin rakennusaineena.[12]
Tuhon jälkeen
Uutta kirkkoa samalle paikalle ei enää rakennettu, vaan seurauksena kirkon tuhoutumisesta oli, että Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta. Uskelan uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva kirkko rakennettiin vuonna 1831 lähelle vanhan Salon kappelikirkon paikkaa, jolloin 1500-luvulta peräisin ollut kivinen kappelikirkko purettiin uuden kirkon rakennustarpeiksi.[13] Vanhan emäkirkon paikalle jäivät hautausmaa ja kellotapuli, jotka ovat käytössä edelleen.[7]
Lähteet
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 660. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 662. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 667–669. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua, s. 669. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Kulttuuriymparistö, Museovirasto
- ↑ Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto
- ↑ a b Hautausmaat Salo-Uskelan seurakunta. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Hannu Arve, Anna-Liisa Nurminen, Osmo Koskinen, Liisa Saarinen, Eeva Kujanpää, Petteri Wiirilinna: Salo kuninkaantien kaupunki, s. 86. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-96152-3-7.
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 11. [Salo]: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
- ↑ Topelius, Zacharias: ”Maanvieremiä Uskelassa”, Maamme kirja. 38. painos. Porvoo: WSOY, 1934.
- ↑ Topelius, Zacharias: Maamme kirja (38 painos 1934) Kotikirjaston uumenista. Ulrika Juselius. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Matkailu Perttelin kunta. Viitattu 15.1.2009.
- ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.