Ero sivun ”Veikko Samuli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kullervo Linna -palkinnosta |
Reimanin ja Samulin yhteistyöstä |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
== Merkittäviä töitä == |
== Merkittäviä töitä == |
||
[[Raul Reiman]]in kanssa |
Sanoittaja-säveltäjä-yhteistyö [[Raul Reiman]]in kanssa alkoi vuonna 1979.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Iskelmärunoilija Raul Reiman |Osoite= http://www.pop-lehti.fi/lehti/iskelmarunoilija-raul-reiman?pg=3 |Ajankohta= 10.10.2006 |Julkaisija= POP-lehti |Viitattu= 1.6.2010 |Kieli= }}</ref> Yhteistyönä syntyivät muun muassa [[Jonna Tervomaa]]n ”Minttu sekä Ville” ja [[Matti Esko]]n ”Lämmin, hellä, pehmoinen”. [[Kikka|Kikan]] kappaleista Veikko Samulin ovat esimerkiksi Vainion sanoittamat ”Mä haluun viihdyttää” ja ”[[Sukkula Venukseen]]”. [[Kari Tapio]]lle Veikko Samuli on tehnyt muun muassa ”[[Myrskyn jälkeen (kappale)|Myrskyn jälkeen]]”, ”Valoon päin”, ”Sinut tulen aina muistamaan” ja ”Se jokin alkaa” sekä [[Markku Aro]]lle ”Ollaan lähekkäin” ja [[Nisa Soraya]]lle ”Huone 105”. Samulin säveltämää lastenmusiikkia edustaa muun muassa Reimanin sanoittama ”Atsipoppaa”. |
||
Veikko Samuli loi 1980-luvulla Suomen pop-musiikkiin aivan omanlaatuisen soundin, jota alettiin tuolloin kutsua muusikkopiireissä Veikko Samuli -soundiksi<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Juha Korvenpää |Nimeke= Tahdon olla sulle hellä: soinnin ja rakenteen tarkastelua |Osoite= http://www.uta.fi/laitokset/mustut/populaarimusiikki/aineisto/dannyjaarmi.html |Ajankohta= |Julkaisija= Tampereen yliopisto: Musiikintutkimuksen laitos |Viitattu= 1.6.2010 |Kieli= }}</ref>. Tämän tunnisti usein kappaleen taustalla melodisesti soivasta analogisesta syntetisaattorisoundista. |
Veikko Samuli loi 1980-luvulla Suomen pop-musiikkiin aivan omanlaatuisen soundin, jota alettiin tuolloin kutsua muusikkopiireissä Veikko Samuli -soundiksi<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Juha Korvenpää |Nimeke= Tahdon olla sulle hellä: soinnin ja rakenteen tarkastelua |Osoite= http://www.uta.fi/laitokset/mustut/populaarimusiikki/aineisto/dannyjaarmi.html |Ajankohta= |Julkaisija= Tampereen yliopisto: Musiikintutkimuksen laitos |Viitattu= 1.6.2010 |Kieli= }}</ref>. Tämän tunnisti usein kappaleen taustalla melodisesti soivasta analogisesta syntetisaattorisoundista. |
||
Versio 1. kesäkuuta 2010 kello 12.22
| Veikko Samuli | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. maaliskuuta 1947 Tampere |
| Ammatti | säveltäjä, sovittaja, tuottaja |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Inari Katramo, S. Ylämaa[1] |
| Tyylilajit | iskelmä, pop |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Veikko Antero Samuli (s. 29. maaliskuuta 1947 Tampere) on suomalainen säveltäjä, sovittaja ja musiikkituottaja.[1] Hän on toiminut myös studiomuusikkona. Hänen tärkeimpiin yhteistyökumpanneihin ovat kuuluneet muun muassa sanoittajat Juha Vainio ja Raul Reiman sekä tuottaja Jaakko Salo. Samulin sävellyksiä ovat muun muassa Katri Helenan kappaleet ”Syysunelma”, ”Katson autiota hiekkarantaa” ja ”Mun sydämeni tänne jää” sekä Armi Aavikon ja Dannyn duetoima ”Tahdon olla sulle hellä”.
Kajaanissa järjestetään Veikko Samulin säveltäjäkonsertti Vihreät Niityt -iskelmäviikolla heinäkuussa 2010.
Uran alku
Muutettuaan Helsinkiin Samuli aloitti musiikinopiskelun. Aluksi hän otti laulutunteja ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia, mutta neljän vuoden jälkeen hän innostui kevyestä musiikista ja keikkailusta. Säveltäjänura ei lähtenyt heti lentoon. Hän kävi esittelemässä tuotoksiaan Musiikki Fazeria johtaneelle sanoittajalle Toivo Kärjelle, mutta Kärki piti niitä vielä keskeneräisinä. Samuli ryhtyi keikkamuusikoksi, kun Kärki kehotti häntä hankkimaan käytännön kokemusta viihdemusiikista. Hän soitti Dannyn taustayhtyeessä Made in Finlandissa koskettimia 1970-luvun alussa. [1]
Samuli pääsi myös studioon soittamaan yhtyeen kanssa ja hänet pestattiin myöhemmin tuottaja Jaakko Salon apulaistuottajaksi. Hän pääsi tekemään sovituksia käännösiskelmiin, kuten lauluihin ”Oon voimissain” (I Will Survive) ja ”Menolippu”. [1]
Merkittäviä töitä
Sanoittaja-säveltäjä-yhteistyö Raul Reimanin kanssa alkoi vuonna 1979.[2] Yhteistyönä syntyivät muun muassa Jonna Tervomaan ”Minttu sekä Ville” ja Matti Eskon ”Lämmin, hellä, pehmoinen”. Kikan kappaleista Veikko Samulin ovat esimerkiksi Vainion sanoittamat ”Mä haluun viihdyttää” ja ”Sukkula Venukseen”. Kari Tapiolle Veikko Samuli on tehnyt muun muassa ”Myrskyn jälkeen”, ”Valoon päin”, ”Sinut tulen aina muistamaan” ja ”Se jokin alkaa” sekä Markku Arolle ”Ollaan lähekkäin” ja Nisa Sorayalle ”Huone 105”. Samulin säveltämää lastenmusiikkia edustaa muun muassa Reimanin sanoittama ”Atsipoppaa”.
Veikko Samuli loi 1980-luvulla Suomen pop-musiikkiin aivan omanlaatuisen soundin, jota alettiin tuolloin kutsua muusikkopiireissä Veikko Samuli -soundiksi[3]. Tämän tunnisti usein kappaleen taustalla melodisesti soivasta analogisesta syntetisaattorisoundista.
Samuli palkittiin vuonna 2007 Kullervo Linna -palkinnolla ansioistaan iskelmä- ja tanssimusiikin parissa. Palkinnon suuruus oli 4 200 euroa. [4]
Lähteet
- ↑ a b c d Veikko Samuli Pomus.net. Viitattu 1.6.2010.
- ↑ Iskelmärunoilija Raul Reiman 10.10.2006. POP-lehti. Viitattu 1.6.2010.
- ↑ Juha Korvenpää: Tahdon olla sulle hellä: soinnin ja rakenteen tarkastelua Tampereen yliopisto: Musiikintutkimuksen laitos. Viitattu 1.6.2010.
- ↑ Marion ja Veikko Samuli saivat Kullervo Linna -palkinnot 23.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.6.2010.