Ero sivun ”Orapaatsama” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti: pms:Rhamnus catharticus |
p Botti lisäsi: cs:Řešetlák počistivý |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
[[bg:Зърнастец]] |
[[bg:Зърнастец]] |
||
[[ca:Espina vera]] |
[[ca:Espina vera]] |
||
[[cs:Řešetlák počistivý]] |
|||
[[da:Vrietorn]] |
[[da:Vrietorn]] |
||
[[de:Purgier-Kreuzdorn]] |
[[de:Purgier-Kreuzdorn]] |
||
Versio 31. toukokuuta 2010 kello 14.13
| Orapaatsama | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Paatsamakasvit Rhamnaceae |
| Suku: | Paatsamat Rhamnus |
| Laji: | cathartica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Orapaatsama (Rhamnus cathartica) on paatsamakasvien heimoon kuuluva puuvartinen pensas.
Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta korpipaatsamaa, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Kasvaa 2–4 m korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja 4–lehtisiä. Kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.
Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.[2] Suomessa orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti lehto tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. Linnut syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten laidunsaarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.[3]
Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Laji on lääkekasvi, joka tuoreena syötynä on myrkyllinen. Se on myös yleinen puutarhakasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka.
Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Lehdesniittyjen hoito