Ero sivun ”Energiansäästö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎WWF Green Office: linkin korjaus
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava|Opaskirjamainen tyyli, lähteissä esitettyjä numeroita ei ole perusteltu mitenkään, artikkeli epätasainen ja heikosti luettava, yhteenveto puuttuu ja sen sijaan esitetään sekavaa sillisalaattia. Outo otsikko "Kimmahdus"}}
{{Korjattava|Opaskirjamainen tyyli, lähteissä esitettyjä numeroita ei ole perusteltu mitenkään, artikkeli epätasainen ja heikosti luettava, yhteenveto puuttuu ja sen sijaan esitetään sekavaa sillisalaattia. Outo otsikko "Kimmahdus"}}

{{Lupaava artikkeli -ehdotus}}


'''Energiansäästö''' on [[energiatalous|energian]] käytön [[Taloudellinen tehokkuus|tehokkuuden]] parantamista siten, että energian ominaiskulutus alenee.
'''Energiansäästö''' on [[energiatalous|energian]] käytön [[Taloudellinen tehokkuus|tehokkuuden]] parantamista siten, että energian ominaiskulutus alenee.

Versio 30. toukokuuta 2010 kello 12.15


Energiansäästö on energian käytön tehokkuuden parantamista siten, että energian ominaiskulutus alenee.

Vuonna 2008 suomalaisten kokonaisenergiankulutus oli 262,9 GJ/asukas. Energian kokonaiskulutus laski 4,7% edellisestä vuodesta.[1]

Suomessa energiansäästöön kannustaa valtion omistama Motiva Oy, joka toteuttaa energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa.[2]

Energiansäästön tavoitteita

  • maapallon uusiutumattomien energiavarojen säästäminen
  • energiakustannusten vähentäminen
  • riippuvuuden vähentäminen tai omavaraisuuden saavuttaminen
  • energian riittävyyden turvaaminen (erityisesti sähkönjakelussa)
  • kasvihuonekaasupäästöjen ja saasteiden vähentäminen.
  • muiden ympäristöhaittojen vähentäminen (mm. happamoittavat päästöt)
  • terveyshaittojen vähentäminen (mm. pienhiukkaspäästöt)
  • laadun ja työhyvinvoinnin parantaminen (esim. alhaisempi lämpötila valimoissa)

Energiansäästöhankkeet Suomessa

Energiakatselmukset 1992 - 2007

Energiakatselmuksia on Suomessa järjestetty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Energiakatselmuksissa energia-alan asiantuntija (usein Motivan henkilöstöä) käy läpi systemaattisesti suurimmat energiaa kuluttavat teollisuuslaitokset, kiinteistöt ja muut kohteet sekä selvittää onko kohteissa sellaisia energiaa kuluttavia toimintoja joita olisi mahdollista parantaa. Vuosien mittaan toiminta on kattanut hyvin suuren osan Suomen energiankulutuksesta ja sen avulla on myös kyetty määrittämään säästöpotentiaalia, joka olisi suuremmilla investoinneilla saavutettavissa. Vuodesta 1992 silloinen Kauppa- ja Teollisuusministeriö on tukenut toimintaa taloudellisesti. Vuosina 1992 - 2007 tuki on ollut yhteensä 23,1 miljoonaa euroa.

Energiakatselmusten avulla on vuosina 1992 - 2007 säästetty yhteensä noin 11 TWh energiaa, mistä teollisuuden osuus on ollut hieman yli 70%. Tämän lisäksi prosessiteollisuudessa on kaksivaiheisen katselmusmallin myötä saavutettu noin 7 TWh kokonaissäästö.

Energiakatselmustoiminnassa tehdyn selvityksen perusteella katselmuksissa havaitusta säästöpotentiaalista on toteutunut palvelusektorilla noin 70% ja pk-teollisuudessa noin 50-60%.[3]

Energiansäästösopimukset 1997-2006

Energiansäästösopimusten tavoitteena on pienentää energian ominaiskulutusta ja viedä käytäntöön toimintamalleja, joiden ansiosta energiatehokkuudesta tulee osa yritysten ja yhteisöjen vakiintunutta toimintaa. Energiansäästösopimukset ovat puitesopimuksia, joissa järjestöt sitoutuvat edistämään energiansäästöä ja jäsenistönsä liittymistä sopimukseen. Sopimuksiin liittyvät yritykset ja yhteisöt sitoutuvat energiakatselmusten tai -analyysien laatimiseen sekä kannattavien säästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Kauppa- ja Teollisuusministeriö tukee katselmuksia ja niistä seuraavia investointeja erilaisin avustuksin.[4]

Vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettujen säästötoimenpiteiden vuotuinen kokonaisvaikutus oli noin 7,7 TWh/a. Tästä sähkönsäästö oli noin 1,7 TWh/a ja lämmön ja polttoaineiden säästö 6,0 TWh/a. Säästötoimenpiteistä 81% toteutettiin teollisuudessa ja 15% voimalaitosalalla. Toimenpiteillä syntyneiden säästöjen yhteismäärä oli noin 150 miljoonaa Euroa vuodessa. Säästöjen saavuttamiseksi toteutettiin kaikkiaan 295 miljoonan Euron investoinnit teollisuudessa ja 70 miljoonan euron investoinnit voimalaitosalalla.[5]

Energiansäästösopimusten yhteydessä arvioitiin myös hankkeisiin liittyvä, toteuttamatta jäänyt säästöpotentiaali. Sen suuruuden arvioitiin vuoden 2005 lopussa olevan noin 11 TWh/a josta noin puolet arvioitiin toteutuvan vuoteen 2010 mennessä.[6]

Kansallisessa Ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi CO2 -päästöjen alentaminen 3-4 miljoonalla tonnilla. Tuolloin ennakoitiin energiansäästösopimuksilla olevan merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen alentamisessa. Sopimusten yhteenlaskettu vähennys olikin 2,1 - 2,9 miljoonaa CO2 -tonnia riippuen siitä, millä päästökertoimella vaikutus lasketaan.

Energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiansäästösopimustoiminta jatkaa energiansäästösopimusten tekemistä painottuen aloille, jotka edellisellä sopimuskaudella jäivät vähemmälle huomiolle. Sopimustoiminnan tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä.

ESCO -toiminta

ESCO -hankkeissa ulkopuoliset energia-asiantuntijat toteuttavat palvelun tilanneessa yrityksessä toimenpiteitä ja investointeja energian säästämiseksi. Palvelun tarjonnut ESCO -yritys vastaa tällöin energian käytön tehostumisesta. Itse palvelu maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. ESCO -hankkeet voivat olla hyvinkin pieniä, esimerkiksi maalämmön käyttö kasvihuoneessa tai öljykattilan vaihto pellettikattilaksi.

Päättyneet ESCO -hankkeet ja niiden tulokset ovat luettavissa Motivan sivuilla ylläpidettävässä hankerekisterissä.[7] Syyskuussa 2009 hankerekisterissä oli 59 erillistä hanketta joiden säästöpotentiaali vaihteli välillä 30 MWh/a - 40.000 MWh/a.

Energiatodistukset

Vuoden 2009 alusta on Suomessa vaadittu energiatodistus myytäessä tai vuokrattaessa kiinteistöjä. Taloyhtiöissä energiatodistus liittyy isännöitsijäntodistukseen.

Energiatodistus on tarkoitettu mahdollistamaan rakennusten energiatehokkuuden vertailu. Energiatodistuksessa kerrotaan rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden pohjalta laskettu, bruttoalaan suhteutettu energiatehokkuusluku. Sen perusteella määräytyy rakennuksen energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Energiankulutus määritetään joko laskennallisesti (uudet kiinteistöt) tai toteutuneen kulutuksen mukaan.

Vuonna 2008 voimassa olleiden rakentamismääräysten mukainen kiinteistö asettuu energialuokkaan D.[8]

WWF Green Office

Maailman Luonnonsäätiö WWF on luonut oman, toimistoille tarkoitetun ympäristöpalvelu Green Officen. Sen avulla yritykset voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta.

WWF myöntää Green Office -kriteerit täyttävälle toimistolle ympäristömerkin. Merkkejä on myönnetty kaikkiaan 120 organisaatiolle (toukokuu 2010).[9]

Kotitalouksien energiankulutus

Motivan julkisesti rahoitetetut energiansäästöhankkeet kohdistuvat lähinnä teollisuuden, palvelusektorin ja julkisen sektorin energiankulutukseen. Kotitalouksien energiansäästön ohjaus onkin keskittynyt etupäässä valitukseen, jota harjoittavat Motiva, sähköyhtiöt ja ympäristöjärjestöt.

Kotitalouksien energiankulutuksesta noin puolet kuluu lämmitykseen. Lämmitysenergian kulutus puolestaan jakaantuu kolmeen lähes yhtäsuureen osaan: rakennuksen johtumishäviöt, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys.[10]

Valaistuksen osuus on säilynyt käytännössä ennallaan vuodesta 1993 vuoteen 2006 ollen noin 20% kodin sähkönkulutuksesta. EU-direktiivi määrää korvaamaan hehkulamput energiansäästölampuilla vuodesta 2009 alkaen.

Uusien energiatehokkaiden kylmälaitteiden osuus kodin energiankulutuksesta on pienentynyt vuoden 1993 30%:sta vuoden 2006 13 %:in.

Kodin elektroniikkaan kuuluvan viihde-elektroniikan osuus puolestaan on kasvanut kylmälaitteiden tasolle ollen noin 12% kodin sähkönkulutuksesta. Tästä tietotekniikan osuus on noin 4%.[11]

Säästöpotentiaali

Kiinteistöt

Energiatehokas pientalo on määritelmän mukaan pientalo, joka kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset täyttävä talo. Energiatehokkaan talon rakentamiskustannukset ovat 3-4% korkeammat. Korkeampien rakentamiskustannusten takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta.

Matalaenergiataloihin liittyvät seuraavat määritelmät:[12]

  • Matalaenergiatalo: lämmitysenergia 60 kWh/brm²/a (Etelä-Suomi)
  • Passiivienergiatalo: ei tarvitse lainkaan lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa: lämmitysenergia 20 kWh/brm²
  • Nollaenergiatalo: tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin kuluttaa uusiutumatonta energiaa
  • Plusenergiatalo: tuottaa uusiutuvaa energiaa enemmän kuin kuluttaa uusiutumatonta energiaa

Teollisuus

  • Sähköä voitaisiin säästää uusilla prosesseilla 5–15 % paperimassan tuotannossa, joka nykyään kuluttaa suuren osan teollisuuden sähköstä.[13]
  • Hinnan noustessa kysyntä laskee. Kuitenkin sähkö on teollisuudelle halvempaa kuin ennen. Teollisuus maksaa sähköstä veroa II-luokan mukaan[14]. Tämän veron määrää esitettiin puolitettavaksi[15], esitys hyväksyttiin[16] ja se tuli voimaan 2007[17]
  • ABB julkisti 2009 ekologisen takaisinmaksuajan käsitteen motivoidakseen energiansäästöinvestointeihin: esimerkiksi ison 250 kW:n taajuusmuuttajan ekologinen takaisinmaksuaika voi olla vain puoli päivää[18]
  • Paineilman käytön tehostamiseksi käynnistyi vuonna 2005 PATE -projekti: sen tuloksena arvioitiin, että käytön tehostamisella voitaisiin säästää vuodessa 200-300 GWh kun paineilman tuotannon sähkönkulutus on noin 1,4 TWh/a. Parhaimmillaan säästöpotentiaali on ollut 30-60%.[19]
  • Taajuusmuuttajavalmistaja Vacon arvioi vuonna 2000 vuosikertomuksessaan, että teollisuusmaissa sähkömoottorit kuluttavat teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta 30%. Näistä moottoreista 35% olisi taloudellisesti perusteltua varustaa taajuusmuuttajalla kun vuonna 2000 todellinen luku oli noin 5%.[20] Vuonna 2009 yhtiö arvioi kaikista maailman sähkömoottoreista 10% varustetun taajuusmuuttajalla.[21]
  • Korvaamalla kaikki nykyisin teollisuuden käytössä olevat huonoimman hyötysuhdeluokan EFF3-moottorit paremmilla EFF1- ja EFF2-luokan moottoreilla voitaisiin EU:n vuotuista sähköenergiankulutusta pienentää noin 6 TWh. Suomessa vastaava säästöpotentiaali on noin prosentti teollisuuden oikosulkumoottoreiden kulutuksesta, eli noin 300 GWh.[22]

Toimistot

  • Toimistoissa parhaan mahdollisen tekniikan käyttöönotolla voitaisiin vähentää sähkön kulutusta jopa 70 %. Toimistojen sähkönkulutuksesta 20-50 % on valaistuksesta.
  • Säästä paperia: Yksi A4-paperin valmistus kuluttaa 10-30 Wh sähköä.[23]

Energiansäästöhankkeita ulkomailla

  • Yhdysvaltojen liittovaltio antaa verovähennyksiä tehokkaiden laitteiden valmistajille. Osavaltiot antavat veroetuja laitteiden ostajille. Kiina tukee pienoisloisteputkien valmistajia. [24]
  • Japanin Top Runner -järjestelmä nimeää eri kategorioiden tehokkaimmat laitteet ja vaatii kaikkia laitemerkkejä parantamaan tehokkuuttaan parhaisiin nähden tietyssä ajassa sakon uhalla. Eniten energiaa käyttävät japanilaiset tehtaat joutuvat kohentamaan tehokkuuttaan 1% vuodessa sakon uhalla.
  • Kiinassa 1000 suurinta yhtiötä joutuu pyrkimään tehokkuustavoitteisiin.[24]
  • Kaliforniassa energialaskuihin lisätään investointien rahoittamiseksi summa, jonka energiayhtiöt käyttävät säätelijän asettamien tavoitteiden täyttämiseen.[24]
  • Ranska vaatii kaasu- ja sähköyhtiöitä pienentämään ennustettua kulutusta 54 TWh. Joissakin tapauksissa säästötodistuksia voi myydä.[24]
  • Kaliforniassa myyntimäärä ja voitto erotettiin toisistaan kaasun kohdalla vuonna 1978 ja sähkön kohdalla 1982. Vuonna 2007 otettiin käyttöön kehitetty versio, joka pyrkii tekemään tehokkuusinvestoinneista tuottavampia kuin uusien voimalaitosten rakentaminen.[24]
  • Kuubassa vanhoja kotitalouskoneita vaihdetaan edullisin lainoin vähäsähköisiin.[25]

Esteet

Energian säästön mahdollisuuksien hyödyntämistä haittaavat:

  • Alhainen hinta. Sähkö ja polttoaine ovat usein liian halpoja säästettäviksi, etenkin siellä missä ne saavat tukiaisia. Vaikka säästöt olisivat maailmanlaajuisesti suuret, ne muodostavat vain pienen osan yksittäisten yritysten ja kotitalouksien budjeteista. Energiaintensiteetti on matalampi siellä, missä energian hinta on korkea, esimerkiksi Tanskassa. Kun energian hinta nousee, sen kulutus enimmäkseen laskee.[24] Ks. kysyntä ja tarjonta.
  • Tiedon puute. Kuluttajat eivät tiedä saatavilla olevista säästöistä.[24]
  • Välinpitämättömät asenteet. Yleensä työpaikoilla, jossa "firma maksaa."
  • Transaktiokustannukset ovat suuret, ts. on liian aikaaviepää ja vaivalloista tunnistaa energiatehokkaimmat laitteet, hankkia ne ja asentaa ne.[24]
  • Kodinomistajat vaativat kohtuutonta tuottoa energiatehokkuuteen tekemilleen sijoituksille: noin 30%. He tahtovat uuden kattilan tai lisäeristyksen maksavan itsensä takaisin parin-kolmen vuoden sisällä. Yritykset eivät ole yhtä vaativia, mutta painottavat enemmän liikevaihdon kasvua kuin menojen vähennyksiä.[24]
  • Edut eivät kohtaa. Talojen rakentajat eivät maksa tulevia sähkölaskuja, joten rakentajien ei kannata kasvattaa rakennuskustannuksia tekemällä energiaa säästäviä parannuksia. Kodinkoneiden ja autojen valmistajien kannattaa tehdä ostohinnaltaan halpoja tuotteita käyttökustannuksiltaan edullisten sijaan. Vuokranantajan ei kannata investoida vuokralaisen puolesta. Energiayhtiöt myyvät mielellään asiakkailleen mahdollisimman paljon energiaa.[24]
  • Rahoitus. Investointien rahoitus on vaikeaa kehitysmaissa, koska pääoma puuttuu. Joidenkin pankkien näkökulmasta saavutettavat säästöt ovat liian pienet ja kulut liian suuret.[24]

Energiansäästövinkkejä

Sähkölaitteiden valmiustila

Motivan mukaan laitteet kannattaa irrottaa sähkörasiasta käytön jälkeen. Tyhjäkäynti voi viedä 15 % kotitalouden sähköstä ja maksaa vuodessa noin 38 euroa. Nokia on ilmoittanut lisäävänsä latureihinsa toiminnon, joka muistuttaa käyttäjää irrottamaan laturin pistorasiasta latauksen jälkeen, koska se vie jonkin verran tyhjänäkin sähköä. Sillä säästyy 85 000 asunnon sähkö maailmassa vuodessa.[26]

Digisovitin

Tallentava digisovitin valmiustilassa kuluttaa sähköä noin 160 kWh/a eli 17 €/a. Varmista, että laitteessa on virtakytkin, joka katkaisee laitteesta virran ja että asetukset ja tallennetiedot säilyvät myös ilman verkkovirtaa. Katkaise virta käytön jälkeen. Voit käyttää myös virtakatkaisimella ja ylijännitesuojalla varustettua jatkojohtoa.[27]

Liikenne

Energiankäyttöä liikenteessä voi supistaa vähentämällä autoilua tai käyttämällä tehokkaampia kulkuvälineitä, esimerkiksi vety- ja sähköautoja.

Maaliskuussa 2008 tehdyn kyselyn mukaan naisten ajomäärä vähenisi polttoaineen hinnan noustessa vielä 51 snt; miesten kipuraja on 63 snt[28]. Kyselyn aikaan 95E:n hinta oli hieman yli 1,4 ja dieselin hinta 1,25 euroa litralta[29]. Tämän perusteella ajomäärä alkaa vähentyä, kun bensiinin hinta saavuttaa 1,91 €/l ja dieselin hinta 1,76 €/l. Aiemman tutkimuksen mukaan vasta 2,23 euron suuruinen bensiinin litrahinta vähentäisi ajokilometrejä[30].

Vuosittainen ajoneuvovero on nykyään 94,90 € tai 127,75 €. Jos se nostettaisiin 250–300 euroon, autoilijat harkitsisivat yksityisautoilusta luopumista. [30]

Joukkoliikenteen kannattajien mielestä ilmainen joukkoliikenne siirtymäkautena on halvin ja tehokkain tapa säästää energiaa liikenteessä. Se tuo merkittäviä investointisäästöjä. Osa kansanedustajista ehdotti Helsinkiin maksutonta joukkoliikennettä jo huhtikuussa 2007. Yli puolet Suomen pääkaupunkiseudun asukkaista kannattaa ydinkeskustan rauhoittamista yksityisautoilta.[31] Esimerkiksi Maarianhaminassa on ilmainen joukkoliikenne.

Huomattavasti vähemmän kuluttavia autoja on otettava käyttöön ennen kuin biopolttoaineista on todellista hyötyä energiansäästössä.

Tietokone

Pöytätietokone kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin jääkaappi.[32] Kannettava tietokone käyttää 50-80 % pöytäkonetta vähemmän sähköä. Litteä näyttö käyttää 30-70% vähemmän sähköä kuin kuvaputkinäyttö.[23] Toimistoissa ja julkisissa tiloissa voidaan säästää sähköä myös käyttämällä thin client -koneita.

Yritysvastuu

Keskustelu yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta on kasvanut viime vuosina. Kuluttajat peräävät selvityksiä tuotteidensa alkuperästä, toimitusketjusta, henkilöstön kohtelusta ja alihankkijoista. Tärkeä osa yritysvastuuta on ekologinen vastuu, joka sisältyy myös sertifioituun ympäristönhallintajärjestelmään ISO 14 001.[33]

Käytännössä yritysten käsitys omasta ekologisesta vaikutuksestaan esitetään vuosittain joko osana vuosikertomusta tai erillisenä yritysvastuuraporttina. Raportissa voidaan ilmoittaa esimerkiksi vuosittain tehdyt toimenpiteet ekologisten vaikutusten vähentämiseksi tai konkreettisesti esimerkiksi vuosittain kulutetun sähköenergian kokonaismäärä.

Katso myös

Lähteet

  1. http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/sahkon_hankinta_ja_kulutus
  2. KTM, Energiansäästö
  3. http://www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/tilastotietoa_katselmuksista
  4. http://www.motiva.fi/toimialueet/energiatehokkuussopimus/energiansaastosopimukset_1997-2007/sopimustoiminnan_perusteet
  5. http://www.motiva.fi/toimialueet/energiatehokkuussopimus/energiansaastosopimukset_1997-2007/sopimustoiminnan_perusteet/sopimusten_vaikutukset
  6. http://www.motiva.fi/toimialueet/energiatehokkuussopimus/energiansaastosopimukset_1997-2007/sopimustoiminnan_perusteet/sopimusten_vaikutukset
  7. http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/tuet_ja_rahoitus/esco-palvelu/esco-hankerekisteri ESCO Hankerekisteri
  8. http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiatodistus/
  9. http://www.wwf.fi/yritykset/green_office/
  10. http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/lammonkulutus
  11. http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/sahkonkulutus
  12. http://www.motiva.fi/rakentaminen/millainen_on_energiatehokas_pientalo/matalaenergiatalon_maaritelmia
  13. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ilmastoorg ei löytynyt
  14. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961260
  15. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+120/2006&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
  16. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+120/2006
  17. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061058
  18. http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/abb_ekologinen_takaisinmaksuaika.html
  19. http://www2.ademe.fr/servlet/getBin?name=4999BF58E5D2C767FB9BCDD0977F79AC1172150231949.pdf
  20. http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2000/Fvacon.pdf Vacon Oyj vuosikertomus 2000
  21. http://www.vacon.fi/File.aspx?id=477513&ext=pdf&routing=396771&webid=461915&name=Vacon_vuosikertomus_2009 Vacon Oyj Vuosikertomus 2009 s. 16
  22. http://www.motiva.fi/yritykset/hankinnat/energiatehokkaiden_sahkomoottorien_hankinta
  23. a b Move on, 2/2008 s. 20-22
  24. a b c d e f g h i j k Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä elusive ei löytynyt
  25. a b Kuuba säästää sähköä vaihtamalla lamput, Helsingin Sanomat 6.1.2007 B3
  26. Valmiustiloihin hupenee sähköä, HS 30.5.2007
  27. Digiaika voi kasvattaa sähkölaskua, Hesari 25.8.2007 A6.
  28. Autoalan Tiedotuskeskus. Tiedote 14.3.2008
  29. http://www.polttoaine.net/index.php?cmd=tilastot&sivu=2
  30. a b Ympäristöystävällisyyden tulisi näkyä auton hinnassa ja vuotuisessa ajoneuvoverossa. Ajoneuvohallintakeskus (4.9.2007)
  31. Helsingin Sanomat 28.12.2006, A3 ja A13
  32. Pöytätietokone kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin jääkaappiYLE 30.1.2008
  33. http://www.pohjoisranta.fi/palvelualueet/yritysvastuu/ Viestintätoimisto Pohjoisranta, Yritysvastuun määrittely

Aiheesta muualla