Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ISO 639-3 -koodi lisätty kielimallineeseen.
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ko:저지 독일어
Rivi 62: Rivi 62:
[[fr:Bas allemand]]
[[fr:Bas allemand]]
[[fy:Nederdútsk]]
[[fy:Nederdútsk]]
[[ko:저지 독일어]]
[[hr:Donjonjemački jezici]]
[[hr:Donjonjemački jezici]]
[[it:Lingua basso-tedesca]]
[[it:Lingua basso-tedesca]]

Versio 22. toukokuuta 2010 kello 05.47

Alasaksa
Oma nimi nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch
Muu nimi alasaksi
Tiedot
Alue Saksa, Hollanti, Baltia, Inkerinmaa, Viipurin lääni
Virallinen kieli Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg
Puhujia 5 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
alasaksalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 nds
ISO 639-3 nds

Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksaa nykymuodossaan on saksan murre tai murreryhmä, se muodostaa murrejatkumon lähinnä hollannin kanssa. Toisin kuin yläsaksassa, alasaksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut ns. toista germaanista äänteensiirtymistä.

Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.

Muinaisalasaksista on kirjallisia muistomerkkejä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen Lyypekin kansliakieltä.

Keskiajalla puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko Itämeren alueella sekä Hollannissa. Alueen Lingua francana keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin, mm. suomesta on löydetty useita alasaksalaisia lainasanoja.[1]

Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.

Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.

Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, niihin kuuluvat Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg. Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.

Lähteet

  1. Bentlin, Mikko: Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2008. ISBN 978-952-5667-02-8. (tiivistelmä suomen kielellä)

Aiheesta muualla