Ero sivun ”Luoksepääsemättömyyden napa” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: da:Utilgængelighedspol |
p kh, commonscat-rivi, w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Distancia a la costa.png|thumb|right|250px|Maailmankartta, jossa näkyy etäisyyksiä rannikolta, ja mantereiden luoksepääsemättömyyden napoja.]] |
[[Kuva:Distancia a la costa.png|thumb|right|250px|Maailmankartta, jossa näkyy etäisyyksiä rannikolta, ja mantereiden luoksepääsemättömyyden napoja.]] |
||
{{tarkistettava|käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista}} |
{{tarkistettava|käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista}} |
||
'''Luoksepääsemättömyyden napa'''<ref>Otavan |
'''Luoksepääsemättömyyden napa'''<ref>Otavan suuri ensyklopedia, 12. osa (Musikaali-Oppiminen), art. Napamaat, kartta sivulla 4579, Otava 1979, ISBN 951-1-05075-3</ref><ref>Guinness Wold Records 2009, s. 115 (oikea reuna), ISBN 978-951-32-2580-3<!--Englanninkielisestä nimestään kirja on suomenkielinen, ja tämä termikin on siellä suomeksi--></ref> on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle. |
||
| ⚫ | Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi [[etelämanner|Etelämantereen]] |
||
| ⚫ | Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi [[etelämanner|Etelämantereen]] luoksepääsemättömyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä [[Vostok (tutkimusasema)|Vostok]]-tutkimusasemasta. Venäläisillä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuva mies tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättömyyden navan määritelmään vaikuttaa muun muassa se, otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
*[[Pohjoisnapa]] |
*[[Pohjoisnapa]] |
||
*[[Etelänapa]] |
*[[Etelänapa]] |
||
== |
==Lähteet== |
||
{{ |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Commonscat-rivi|Pole of inaccessibility}} |
|||
{{commonscat}} |
|||
*[http://www.teamn2i.com/ Team N2i reaches for POI and found Lenin!] |
*[http://www.teamn2i.com/ Team N2i reaches for POI and found Lenin!] |
||
[[Luokka: Maantiede]] |
[[Luokka: Maantiede]] |
||
Versio 18. toukokuuta 2010 kello 15.49
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista |
Luoksepääsemättömyyden napa[1][2] on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle.
Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi Etelämantereen luoksepääsemättömyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä Vostok-tutkimusasemasta. Venäläisillä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuva mies tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättömyyden navan määritelmään vaikuttaa muun muassa se, otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 12. osa (Musikaali-Oppiminen), art. Napamaat, kartta sivulla 4579, Otava 1979, ISBN 951-1-05075-3
- ↑ Guinness Wold Records 2009, s. 115 (oikea reuna), ISBN 978-951-32-2580-3
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luoksepääsemättömyyden napa Wikimedia Commonsissa
