Ero sivun ”Tšamalalin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: uk:Чамалинська мова |
Lisätty ISO 639-3 -koodi (linkittyy Ethnologuen uudelle sivulle) ja poistettu samalla linkki vanhalle Ethnologue-sivulle. |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| iso1 = – |
| iso1 = – |
||
| iso2 = |
| iso2 = |
||
| |
| iso3 = cji |
||
}} |
}} |
||
Versio 16. toukokuuta 2010 kello 16.33
| Tšamalali | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Dagestan |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 4 000 – 5 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | – |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | – |
| ISO 639-3 | cji |
Tšamalalin eli tšamalin kieli (tšamaliksi c’amalaldub mic’) on tšamalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirissä Andijskoje Koisu -joen vasemman rannan kylissä sekä Tšetšeniassa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.[1]
1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2 400 tšamalin puhujaa,[3] joista vain 354 asui Dagestanissa.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään avaareina.[5]
Tšamal kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kielen rakenteeseen on vaikuttanut voimakkaasti avaari.[6] Murteita on kaksi, joista toinen on lähellä godoberiä. Tšamal toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[7]
Lähteet
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 365. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.3.2009. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 365–366. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.