Ero sivun ”Mieskuoro Laulu-Miehet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| jäsenlehti = Laulumies |
| jäsenlehti = Laulumies |
||
| jäsenmäärä = |
| jäsenmäärä = |
||
| huomautukset = |
| huomautukset = '''Taiteellinen johtaja''' Matti Hyökki |
||
}} |
}} |
||
Versio 7. toukokuuta 2010 kello 11.33
| Mieskuoro Laulu-Miehet ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1914 |
| Toimiala | mieskuoro |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Puheenjohtaja | Markku Ruutu |
| Jäsenlehti | Laulumies |
|
Taiteellinen johtaja Matti Hyökki |
|
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Mieskuoro Laulu-Miehet (LM) on yksi Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista mieskuoroista. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Nykyisin noin 60 laulajan kuoron jäsenistö koostuu pääkaupunkiseudulla toimivien akateemisten kuorojen entisistä jäsenistä ja muista kokeneista laulajista. Kuoroa on johtanut vuodesta 1998 lähtien professori Matti Hyökki.
Laulu-Miehet Suomen kuoromusiikin historiassa
Laulu-Miehet oli kuoro joka ensimmäisenä esitti Jean Sibeliuksen Jääkärimarssin vuonna 1917. Samoin V.A. Koskenniemen sanoittama Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni sai ensiesityksensä Laulu-Miehissä vuonna 1940. Kuoron ohjelmistossa ovat olleet myös sinfoniaorkesterille ja mieskuorolle sävelletyt teokset kuten Sibeliuksen Kullervo, jota Laulu-Miehet oli esittämässä jo, kun teos säveltäjän kuoltua ensimmäisen kerran 1900-luvulla esitettiin 1958, sekä Dimitri Shostakovitsin 13. sinfonia Babi Jar.
Lähes kaikki merkittävät suomalaiset säveltäjät ovat omistaneet sävellyksiään Laulu-Miehille ja kuoro on puolestaan toteuttanut useita kymmeniä kantaesityksiä. Äänitteiden lisäksi Laulu-Miehet on julkaissut kolme suomalaisten mieskuorojen perusohjelmistoa sisältävää kirjaa Laulu-Miesten lauluja I-III sekä mm. Leevi Madetojan mieskuorolle, baritonisolistille ja sinfoniaorkesterille säveltämän teoksen Aslak Smaukka. Laulu-Miesten nykyinen ohjelmisto muodostuu suurelta osaltaan kokonaisuudesta joka käsittää Laulu-Miesten lauluja –kokoelman aikaisemmin tallentamattomia teoksia. Tästä materiaalista on vuonna 2001 julkaistu Keinutan kaikua -tallenne. Kuoron hengellistä ohjelmistoa sisältävä Särkyneille -tallenne julkaistiin vuonna 2003. Uusin tallenne, Taneli Kuusiston ja Ilkka Kuusiston mieskuoromusiikkia sisältävä Kuusisto julkaistiin kuoron 95-vuotisjuhkonsertissa.
Laulu-Miehiä ovat johtaneet tunnetut kuoromiehet, kuten Heikki Klemetti, Martti Turunen, Ensti Pohjola ja nykyinen, Matti Hyökki. Laulu-Miehet harjoittelee maanantaisin omassa salissaan Laulu-Miesten talossa.
Laulu-Miehet nyt ja tulevaisuudessa
Laulu-Miehet konsertoi säännöllisesti kotikaupungissaan Helsingissä ja suuntaa syksyisin ja keväisin kiertueille eri puolille Suomea. Kuoron perinteiset hiljaisen viikon konsertit sekä joulukonsertit ovat löytäneet paikkansa pääkaupunkiseudun laajassa konserttitarjonnassa. Laulu-Miehet on konsertoinut kotimaan lisäksi mm. Bulgariassa, Puolassa, Itävallassa, Unkarissa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Thaimaassa ja Espanjassa.
Laulu-Miehet jatkaa aloittamaansa suomalaisten mieskuoroteosten laajamittaista taltiointia, joka käsittää mm. Laulu-Miesten lauluja I-III kirjasarjan teoksia. Lisäksi kuoro on tallentanut syksystä 2002 alkaen laajaa ohjelmistoaan. Kuoro on julkaissut äänitteet: Keinutan kaikua (2001), Särkyneille (2003), Kuusisto (2009). Laulu-Miesten ensimmäinen joululevy ilmestyy marraskuussa 2010.
Laulu-Miehet on asettanut seuraavaksi tavoitteekseen tallentaa Eino Linnalan lähes unohdetun 46 sävelmää käsittävän koko mieskuorotuotannon vuoteen 2014 mennessä.