Ero sivun ”Swazimaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: sq:Suazilendi
Egmontbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: mn:Свазиланд
Rivi 209: Rivi 209:
[[mr:स्वाझीलँड]]
[[mr:स्वाझीलँड]]
[[arz:سوازيلاندا]]
[[arz:سوازيلاندا]]
[[mn:Свазиланд]]
[[nah:Suazitlālpan]]
[[nah:Suazitlālpan]]
[[nl:Swaziland]]
[[nl:Swaziland]]

Versio 5. toukokuuta 2010 kello 11.27

Umbuso weSwatini
Kingdom of Swaziland
Swazimaan kuningaskunta

Swazimaan lippu Swazimaan vaakuna

Swazimaan sijainti

Valtiomuoto kuningaskunta
Hallitsija Mswati III (kuningas, sw. Ngwenyama)
Ntombi (kuningataräiti, sw. Ndlovukati)
Pääkaupunki Mbabane (hallinnollinen)
Lobamba (lainsäädännöllinen ja kuninkaallinen)
Muita kaupunkeja Manzini
Pinta-ala
– yhteensä 17 363 (sijalla 153)
– josta sisävesiä 0,9 %
Väkiluku (2007) 953 524 (sijalla 151)
– väestötiheys 55
– väestönkasvu ? (?)
Viralliset kielet swati ja englanti
Valuutta lilangeni (SZL)
BKT (?)
– yhteensä ? USD  (sijalla ?)
– per asukas ? USD
HDI (2002) 0,519 (sijalla 137)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous ?
– teollisuus ?
– palvelut ?
Aikavyöhyke +2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Isosta-Britanniasta

6. syyskuuta 1968
Lyhenne SZ
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero
+268
Tunnuslause Siyinqaba (Olemme linnoitus)
Kansallislaulu ”Nkulunkulu Mnikati wetibusiso temaSwati”

Swazimaan kuningaskunta eli Swazimaa on pieni sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Maa on saanut nimensä swazi-bantuheimon mukaan.

Historia

Sanien kalliomaalauksia Swazimaan alueella

Swasimaan alue on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Sieltä on löytynyt kalliomaalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 25000 vuotta eaa, uusimmat 1700-luvulla. Ngwenassa on jäänteitä kaivannosta, josta on kaivettu rautapitoista punamullankaltaista punaokraa ilmeisesti maalina käytettäväksi.[1] Alueen vanhimmat asukkaat olivat khoisaneja, jotka väistyivät bantuheimojen muuttaessa alueelle.

Valtiona Swazimaa syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen Ngwane-kansan johtaja Sobhuza loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa Mswatin mukaan ja muodosti nykyisen Swazimaan edeltäjän. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja Ndwandwen ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoma voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.[2]

1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa. Buurisotien jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen protektoraatti. Swazimaa itsenäistyi vuonna 1968, josta lähtien valtio on huojahdellut totalitaarisen monarkian ja demokratiaa vaativien aktivistien välillä. Sen tuki ANC:lle aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaa Etelä-Afrikan kanssa.[3]

Maantiede ja ilmasto

Swazimaan kartta

Maan länsiosa on kumpuilevaa, jopa vuoristoista ns. highveldia, joka sijaitsee noin 1000-1300 metrin korkeudessa. Tällä alueella on runsaasti mänty- ja eukalyptusmetsiä - maan pinta-alasta 6% on istutusmetsiä. Itäosa on tasaisempaa ja kuivempaa, osin savannimaista, noin 500 metrin tasolla sijaitsevaa lowveldia. Täällä sijaitsevat keinokastelulla viljellyt sokeriruokoviljelmat. Mosambikin rajalla on hieman korkeammalle kohoava Lubombo Plateau. Maan korkein kohta Emlembe kohoaa 1 862 metriin.[4]

Maan joet virtaavat suunnilleen lännestä itään. Tärkeimmät joet ovat Usutu, Komati, Umbuluzi ja Ingwavuma. Näistä kaksi ensinmainittua alkaa Etelä-Afrikan puolelta, kun taas Umbuluzin ja Ingawavuman lähteet ovat highveldillä. Jokiin on tehty suuria patoja vesivoiman ja kasteluveden saamiseksi.[5]

Länsiosan highveldillä talvet ovat kuivat ja leudot, talviyöt jopa kylmiä. Kesät ovat lämpimämpiä ja sateisempia, mutta lämpötila nousee harvoin tukalan kuumaksi. Idempänä ilmasto on selvemmin trooppista, kesät ovat siellä kuumia ja kosteita.[6]

Orvokkikottarainen Cinnyricinclus leucogaster

Swazimaan pohjoisosassa on kahdeksan luonnonsuojelualuetta. Sarvikuonot ja erilaiset värikkäät linnut ovat niiden suurimpia nähtävyyksiä. Malolotjan luonnonsuojelualue tunnetaan monipuolisesta linnustosta ja harvinaisista kasveista. Mlilwanen luonnonpuisto on puistoista vanhin (perustettu vuonna 1950) ja monien matkailijoiden suosiossa, koska siellä voi nähdä seeproja, kirahveja, virtahepoja ja monenlaisia antilooppeja.[7]

Väestö

Pääosa väestöstä on swazeja, mutta vähemmistöinä on myös zuluja, eurooppalaissyntyisiä (3%) sekä mosambikilaisia pakolaisia. Yleisin uskonto on kristinusko, usein sekaantuneena paikallisiin kansanuskontoihin. Siionin kristityihin kuuluu 40% kansan´sta, 20% on katolisia, 10% muslimeita.[8]

Swazimaan HIV-sairastuneisuusaste on yksi Afrikan korkeimmista, vuonna 2007 se oli 26.1 prosenttia.[4] Tämä voi ajan saatossa johtaa kansakunnan merkittävään köyhtymiseen, kun paljon aikuisväestöä kuolee ja lapsia jää orvoiksi.

Politiikka

Swazimaa on Afrikan viimeinen absoluuttinen monarkia. Sitä hallitsee kuningas Mswati III yhdessä äitinsä kanssa. Swazimaan perustuslaki uusittiin vuonna 2006. Perustuslaki muun muassa kieltää kaikki puolueet. Loppuvuodesta 2008 Swazimaassa käytiin parlamenttivaalit. Ehdolla oli vain puolueista riippumattomia ehdokkaita. Äänestäjät valitsevat alahuoneen edustajat, joista kuningas valitsee parlamentin ja ylähuoneen jäsenet. Paikalliset kansalaisjärjestöt pitävät tällaisia vaaleja huijauksena. [9]

Kuningasta arvostellaan ylellisestä elämäntavasta maassa, jossa riehuu yksi maailman suurimmista HIV-epidemioista.[10][4]

Talous

Pääartikkeli: Swazimaan talous

Maan pääelinkeino maatalous työllistää lähes 80% väestöstä - suurin osa heistä harjoittaa omavaraistaloutta. Omavaraisviljelijöiden tärkein viljelystuote on maissi; kaupallisesti viljeltyjä tuotteita ovat myös: Sokeriruoko, puuvilla, riisi, sekä sitrushedelmät. Sokeri ja puutavara ovat tarkeimmat vientituotteet. Maantieteensä takia Swazimaa on taloudellisesti kovin riippuvainen Etelä-Afrikasta - 90% tuonnista tulee sielta ja 60% viennista menee sinne. Maan valuutta on sidottu Etela-Afrikan randiin 1:1. Swazimaassa harjoitetaan myös paljon karjanhoitoa, sekä metsätaloutta. Metsätalous perustuu yksinomaan istutusmetsiin. Swazimaallalla on myös mineraaleja. siellä esiintyy mm. asbestia, hiiltä, timantteja, sekä rautamalmeja. Bruttokansantuote (Purchasing Power Parity) henkeä kohden on Swazimaassa vuoden 2008 arvion mukaan 4400 dollaria, joka jakaantuu kovin epatasaisesti: 69% vaestosta elaa koyhyysrajan alapuolella, ja rikkain 10% vaestosta saa 40% tuloista. Bruttokansantuotteensa puolesta Swazimaa kuuluu kuitenkin keskituloisiin maihin.[10][8]

YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskeman Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna . Swazimaa oli vuonna 2007 sijalla 142 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuosina 1980-2007 luku on ollut keskimäärin nousussa, mutta mukaan mahtuu myös laskukausia.[11] Merkittävimmät luonnonvarat ovat asbesti, kivihiili, tinakivi ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat sokeri ja puu.

Hallinnollinen jako

Swazimaan aluejako

Hallinnollisesti Swazimaa on jaettu neljään piiriin. Pääkaupunki Mbabane sijaitsee Hhohhon piirissä.

  1. Hhohho
  2. Lubombo
  3. Manzini
  4. Shiselweni

Piirit jakautuvat 55 inkhundlaan (mon. tinkhundla), jotka vuorostaan jakautuvat 360 umphakatsiin (mon. imiphakatsi). Umphakatsit vastaavat kooltaan paikallisia yhteisöjä, kuten kyliä.

Swazimaa satelliittikuvassa marraskuussa 2002.

Kulttuuri ja media

Umhlangaan osallistuvia tyttöjä

Uudistuksista huolimatta perinteinen kulttuuri on säilynyt Swazimaassa elinvoimaisena. Perinteisiä värikkäistä vaatteita ja "mehiläiskeko-kampauksia" käytetään edelleen yleisesti.

Kaksi vuosittaista juhlaa ovat erityisen tunnettuja: incwala sadon kypsyessä joulukuussa ja Umhlanga elo-syyskuun vaihteessa. Molempiin liittyy kansantansseja ja kuninkaan ja kuningataräidin kunnioittamista.[12]

Valtio valvoo joukkoviestimiä tarkasti. Ainoa ei-valtiollinen radiokanava on kristillinen kanava. Yksityinen sanomalehti The Times of Swaziland pidättäytyy arvostelemasta hallintoa.[13]

Urheilu

Swazimaan olympiajoukkue on osallistunut vuoden 1974 kisoihin ja vuodesta1984 alkaen kaikkiin kesäolympialaisiin. Mitaleita maa ei ole saanut. Swazimaan jalkapallomaajoukkue ei ole menestynyt arvokisoissa.

Lähteet

  1. Swaziland: Early human occupation (c2 million BP - c1750 CE) EISA
  2. Rita M. Byrnes (ed.): South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State. Federal Research Division, Library of Congress, 1996.
  3. Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986) EISA
  4. a b c Swaziland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  5. Swaziland Ramsar Sites Information Service. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  6. Country Guide Swaziland BBC Weather
  7. Africa Guide
  8. a b Background Note US Department of State. Viitattu 13.12.2009
  9. Swazimaassa äänestetään parlamenttivaaleissa YLE 2008
  10. a b Swazimaan kuningattaret hurjalla törsäysmatkalla YLE 22.8.2009
  11. Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  12. Swazi Culture Places. Southern Africa
  13. Country Profile BBC

Aiheesta muualla

  • Matkaopas aiheesta Swaziland Wikivoyagessa (englanniksi)

ak:Swaziland