Ero sivun ”Hyvinkään kaupunginkirjasto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
mainos pois |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Hyvinkään kaupunginkirjasto''' on perustettu vuonna 1921. |
'''Hyvinkään kaupunginkirjasto''' on perustettu vuonna 1921. Kirjasto palvelee noin 40 000 kävijää kuukaudessa.{{lähde}} Lainoja on kuukaudessa keskimäärin 70 000 kpl.{{lähde}} Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on toimipisteet [[Hakala (Hyvinkää)|Hakalassa]] ja [[Paavola (Hyvinkää)|Paavolassa]] sekä [[kirjastoauto]]palveluja. |
||
__NOTOC__ |
|||
==Palvelut== |
==Palvelut== |
||
Kirjastossa on kirjakokoelmien ohella sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkia, elokuvia, äänikirjoja ja kielikursseja. Pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteoksia, tietosanakirjoja ja matrikkeleita. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmaan kerätään Hyvinkäätä käsittelevää materiaalia.Kotiseutukokoelman aineisto on viety Apila-tietokantaan<ref>[http://www.hyrinet.fi/index.asp?id=d114eb26ebe942568f82c14b1bb411bc Apila-tietokanta]</ref>. Kirjastossa on opintolukusali ja internetsalissa tietokoneita internetin käyttöä varten. |
Kirjastossa on kirjakokoelmien ohella sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkia, elokuvia, äänikirjoja ja kielikursseja. Pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteoksia, tietosanakirjoja ja matrikkeleita. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmaan kerätään Hyvinkäätä käsittelevää materiaalia.Kotiseutukokoelman aineisto on viety Apila-tietokantaan<ref>[http://www.hyrinet.fi/index.asp?id=d114eb26ebe942568f82c14b1bb411bc Apila-tietokanta]</ref>. Kirjastossa on opintolukusali ja internetsalissa tietokoneita internetin käyttöä varten. |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
* [http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto Kirjaston kotisivut] |
* [http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto Kirjaston kotisivut] |
Versio 5. toukokuuta 2010 kello 08.38
Hyvinkään kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1921. Kirjasto palvelee noin 40 000 kävijää kuukaudessa.lähde? Lainoja on kuukaudessa keskimäärin 70 000 kpl.lähde? Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on toimipisteet Hakalassa ja Paavolassa sekä kirjastoautopalveluja.
Palvelut
Kirjastossa on kirjakokoelmien ohella sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkia, elokuvia, äänikirjoja ja kielikursseja. Pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteoksia, tietosanakirjoja ja matrikkeleita. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmaan kerätään Hyvinkäätä käsittelevää materiaalia.Kotiseutukokoelman aineisto on viety Apila-tietokantaan[1]. Kirjastossa on opintolukusali ja internetsalissa tietokoneita internetin käyttöä varten.
Kirjastoissa järjestetään näyttelyitä ja erilaisia tilaisuuksia, satutunteja, tietokonekursseja ja tiedonhaun opetusta. Kirjasto kuuluu Ratamo-verkkoon, johon kuuluvat myös Riihimäki, Hausjärvi ja Nurmijärvi.
Rakennus
Raimo ja Ilmo Valjakan suunnittelema pääkirjastorakennus valmistui vuonna 1968. Kirjastotalo suunniteltiin kolmekerroksiseksi siten, että ylin kerros oli varsinaisia yleisötiloja lainausosastoineen ja käsikirjastoineen, keskikerroksessa oli musiikkiosasto, kirjavarasto, työtilat ja kaksi tutkijanhuonetta. Alimmassa kerroksessa oli lämpökeskus, kaksi asuntoa ja väestösuoja. Talo oli Uudenmaan nykyaikaisin nimenomaan kirjastoksi suunniteltu rakennus, ja sai alkuaikoina runsaasti vierailijoita Japania ja Australiaa myöten.
Kirjastorakennuksen peruskorjaus ja laajennus valmistuivat 2002. Tällöin kirjavarasto siirrettiin alimpaan kerrokseen, jonne saatiin myös uusia henkilökunnan työtiloja.