Ero sivun ”Raakkuäyriäiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 9: Rivi 9:
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
| luokka = '''Raakkuäyriäiset''' ''Ostracoda''
| luokka = Raakkuäyriäiset<br>'''''Ostracoda'''''
| luokka_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1802
| luokka_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1802
| jako = Alaluokat
| jako = Alaluokat

Versio 24. huhtikuuta 2010 kello 08.28

Raakkuäyriäiset
Raakkuäyriäisiä
Raakkuäyriäisiä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Raakkuäyriäiset
Ostracoda
Latreille, 1802
Alaluokat
  • Podocopa (alaluokka)
  • Myodocopa (alaluokka)
  • Metacopina (lahko)
Katso myös

  Raakkuäyriäiset Wikispeciesissä
  Raakkuäyriäiset Commonsissa

Raakkuäyriäiset (Ostracoda) ovat äyriäisiä, joilla on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, fossiiliaineistossa kymmeniä tuhansia.

Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30 mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu kitiinistä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla tuntosarviensa avulla.

Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160 000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.

Lisääntyminen

Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät partenogeneettisesti, joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.

Lähteet

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Malline:Link FA