Ero sivun ”Pariisin maailmannäyttely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Grand_entrance%2C_Exposition_Universal%2C_1900%2C_Paris%2C_France.jpg|250px|thumb|Vuoden 1900 Maailmannäyttelyn suuri sisääntuloportti]] |
[[Kuva:Grand_entrance%2C_Exposition_Universal%2C_1900%2C_Paris%2C_France.jpg|250px|thumb|Vuoden 1900 Maailmannäyttelyn suuri sisääntuloportti]] |
||
'''Pariisin maailmannäyttely''' ({{k-fr|Exposition Universelle}}) oli maailmanlaajuinen tapahtuma, joka järjestettiin [[Pariisi]]ssa, [[Ranska]]ssa vuosina [[1855]], [[1867]], [[1878]], [[1889]], [[1900]] ja [[1937]]. |
'''Pariisin maailmannäyttely''' ({{k-fr|l'Exposition Universelle}}) oli maailmanlaajuinen tapahtuma, joka järjestettiin [[Pariisi]]ssa, [[Ranska]]ssa vuosina [[1855]], [[1867]], [[1878]], [[1889]], [[1900]] ja [[1937]]. |
||
[[Eiffel-torni]] rakennettiin vuoden 1889 näyttelyyn. |
[[Eiffel-torni]] rakennettiin vuoden 1889 näyttelyyn. |
||
==Vuoden 1900 näyttely== |
==Vuoden 1900 näyttely== |
||
Näyttelyistä tunnetuin on kenties vuonna 1900 [[15. huhtikuuta]]–[[12. marraskuuta]] järjestetty. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli [[Ranska]]n hallitukselle tappiollinen. Näyttelyä varten rakennettiin useita Pariisin tunnettuja rakennuksia kuten [[Musée d'Orsay]]. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalkakäytävä, ''trottoir roulant'', joka kiersi ympäri näyttelyaluetta. |
Näyttelyistä tunnetuin on kenties vuonna 1900 [[15. huhtikuuta]] – [[12. marraskuuta]] järjestetty. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli [[Ranska]]n hallitukselle tappiollinen. Näyttelyä varten rakennettiin useita Pariisin tunnettuja rakennuksia kuten [[Musée d'Orsay]]. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalkakäytävä, ''trottoir roulant'', joka kiersi ympäri näyttelyaluetta. Kolmiosaisessa jalkakäytävässä oli kaksi eri nopeudella kulkevaa kaistaa ja yksi liikkumaton kaista, jolle saattoi koska tahansa siirtyä. |
||
Vuoden 1900 näyttelyssä oli myös niin sanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja. Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]]n töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400m². Toisaalta liikkuvan jalkakäytävän ansiosta suuri osa näyttelyvieraista kulki paviljongin ohitse, mikä varmasti kasvatti kävijämäärää. Palviljongin suunnittelivat [[Armas Lindgren]], [[Herman Gesellius]] ja [[Eliel Saarinen]]. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista [[fresko]]a: ''Ilmarinen kyntää kyisen pellon'', ''Sammon taonta'', ''Sammon puolustus'' ja ''Pakanuus ja kristinusko''. Esillä oli myös [[Emil Halonen|Emil Halosen]] ja [[Albert Edelfelt]]in töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia<ref>Vuosisatamme kronikka, s. 12</ref>. [[Kuopio]]lainen [[Lignell & Piispanen]] palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.<ref>http://www.pohjois-savonmuisti.fi/historia/elinkeinot/kauppa/kauppaolot_kuopiossa_1800_luvun_lopulta_1900_luvun_alkuun/lignell__piispanen_ja_a_j_kotilainen/ Pohjois-savon muisti, Lignell & Piispanen</ref> |
Vuoden 1900 näyttelyssä oli myös niin sanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja. Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]]n töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400m². Toisaalta liikkuvan jalkakäytävän ansiosta suuri osa näyttelyvieraista kulki paviljongin ohitse, mikä varmasti kasvatti kävijämäärää. Palviljongin suunnittelivat [[Armas Lindgren]], [[Herman Gesellius]] ja [[Eliel Saarinen]]. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista [[fresko]]a: ''Ilmarinen kyntää kyisen pellon'', ''Sammon taonta'', ''Sammon puolustus'' ja ''Pakanuus ja kristinusko''. Esillä oli myös [[Emil Halonen|Emil Halosen]] ja [[Albert Edelfelt]]in töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia<ref>Vuosisatamme kronikka, s. 12</ref>. [[Kuopio]]lainen [[Lignell & Piispanen]] palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.<ref>http://www.pohjois-savonmuisti.fi/historia/elinkeinot/kauppa/kauppaolot_kuopiossa_1800_luvun_lopulta_1900_luvun_alkuun/lignell__piispanen_ja_a_j_kotilainen/ Pohjois-savon muisti, Lignell & Piispanen</ref> |
||
<gallery> |
|||
File:Le Grand Palais depuis le pont Alexandre III à Paris.jpg|Le [[Grand Palais]] ja Aleksanteri III:n silta rakennettiin vuoden 1900 näyttelyyn |
|||
File:France_Paris_Petit_Palais_renove_Entree_02.jpg|samoin kuin [[Petit Palais]] |
|||
</gallery> |
|||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 22. huhtikuuta 2010 kello 07.18
Pariisin maailmannäyttely (ransk. l'Exposition Universelle) oli maailmanlaajuinen tapahtuma, joka järjestettiin Pariisissa, Ranskassa vuosina 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937.
Eiffel-torni rakennettiin vuoden 1889 näyttelyyn.
Vuoden 1900 näyttely
Näyttelyistä tunnetuin on kenties vuonna 1900 15. huhtikuuta – 12. marraskuuta järjestetty. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli Ranskan hallitukselle tappiollinen. Näyttelyä varten rakennettiin useita Pariisin tunnettuja rakennuksia kuten Musée d'Orsay. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalkakäytävä, trottoir roulant, joka kiersi ympäri näyttelyaluetta. Kolmiosaisessa jalkakäytävässä oli kaksi eri nopeudella kulkevaa kaistaa ja yksi liikkumaton kaista, jolle saattoi koska tahansa siirtyä.
Vuoden 1900 näyttelyssä oli myös niin sanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja. Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400m². Toisaalta liikkuvan jalkakäytävän ansiosta suuri osa näyttelyvieraista kulki paviljongin ohitse, mikä varmasti kasvatti kävijämäärää. Palviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. Esillä oli myös Emil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia[1]. Kuopiolainen Lignell & Piispanen palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.[2]
-
Le Grand Palais ja Aleksanteri III:n silta rakennettiin vuoden 1900 näyttelyyn -
samoin kuin Petit Palais
Viitteet
- ↑ Vuosisatamme kronikka, s. 12
- ↑ http://www.pohjois-savonmuisti.fi/historia/elinkeinot/kauppa/kauppaolot_kuopiossa_1800_luvun_lopulta_1900_luvun_alkuun/lignell__piispanen_ja_a_j_kotilainen/ Pohjois-savon muisti, Lignell & Piispanen
