Tämä on hyvä artikkeli.

Ero sivun ”Linus Torvalds” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähdelinkkien saatavuuden tarkistus & korjaus tarvittaessa + fix
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 200: Rivi 200:
[[Luokka:Suomalaiset ohjelmoijat]]
[[Luokka:Suomalaiset ohjelmoijat]]
[[Luokka:Suomalaiset bloginpitäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset bloginpitäjät]]
[[Luokka: Suomalaiset tietoturvarikolliset]]


[[af:Linus Torvalds]]
[[af:Linus Torvalds]]

Versio 3. huhtikuuta 2010 kello 16.39

Linus Torvalds
Linus Torvalds vuonna 2002.
Linus Torvalds vuonna 2002.
Henkilötiedot
Syntynyt28. joulukuuta 1969 (ikä 54)
Helsinki
Ammatti tietotekniikka-asiantuntija, ohjelmoija
Siviilisääty naimisissa
Lapset kolme lasta
Aiheesta muualla
Torvaldsin kotisivu

Linus Benedict Torvalds Sv-Linus Torvalds.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (s. 28. joulukuuta 1969 Helsinki[1]) on suomenruotsalainen tietotekniikka-asiantuntija, ohjelmoija ja hakkeri, joka aloitti 1990-luvulla Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori. Hän asuu Portlandissa, Yhdysvalloissa, yhdessä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa ja työskentelee Linux Foundation -säätiön rahoittamana kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa.[2]

Henkilöhistoria

Lapsuus ja nuoruus

Linus Torvalds syntyi suomenruotsalaisten Torvaldsien ensimmäiseksi lapseksi. Hänen isänsä on radio- ja televisiotoimittaja Nils Torvalds ja hänen äitinsä STT:n toimittaja Anna Torvalds. Vanhemmat olivat Linuksen syntymän aikoihin radikaaleja vasemmistolaisia opiskelijoita: he toimivat aktiivisesti 1960-luvun ylioppilasliikkeessä Helsingin yliopistossa. Vuonna 1971 Linukselle syntyi pikkusisko Sara.[3]

Torvalds on kertonut saaneensa nimensä kemisti Linus Paulingin ja englanninkielisen Tenavat-sarjan Epun (engl. Linus) mukaan.[4] Sukunimi Torvalds puolestaan syntyi, kun Linuksen isoisä Ole Saxberg muutti toisen etunimensä sukunimeksi ja lisäsi siihen s-kirjaimen. Torvaldseja on maailmassa vain parikymmentä, ja he kaikki ovat toisilleen sukua. Nimi Torvalds kirjoitetaan usein väärin, minkä takia Linuksesta käytetään Internetissä pelkkää etunimeä.[5]

Torvalds on sanonut olleensa ”ruma lapsi”, jolla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, sekä ”sosiaalisesti nörtti”. Hän oli aina luokkansa nuorimpia ja pienimpiä oppilaita. Hän oli matemaattisesti lahjakas ja harrasti varsinkin ennen tutustumistaan tietokoneisiin muun muassa pienoismallien ja -rautateiden rakentelua sekä scifi- ja kauhukirjallisuutta.[6] Hän kävi koulunsa Cygnaeuksen ruotsinkielisellä ala-asteella ja ruotsalaisessa Norssissa.[7]

Nils ja Anna Torvalds erosivat, kun Linus oli seitsemänvuotias.[8] Vuonna 1978 Linukselle ja Saralle syntyi velipuoli, Leo Torvalds. Lisäksi heillä on kaksi Linuksen vanhinta tytärtä nuorempaa velipuolta.[1] Torvaldsin äidinkieli on ruotsi, mutta hän puhuu myös suomea, jota hän oppi etenkin viettäessään kesälomiaan suomenkielisillä alueilla, Mäntyharjulla ja Simpeleellä.[9]

Torvaldsin ensimmäinen tietokone oli Commodore VIC-20.

Ensimmäisen kontaktinsa tietokoneisiin Torvalds sai 11-vuotiaana vuonna 1981, kun hänen isoisänsä Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Leo Törnqvist osti laskukoneensa tilalle Commodore VIC-20:n, joka oli ensimmäisiä kotikäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Aluksi Torvalds näpytteli isoisänsä paperille kirjoittamia ohjelmia koneelle, mutta alkoi pian lukea tietokonekirjoja ja -lehtiä ja opetteli niiden avulla ohjelmointia, aluksi BASIC- ja myöhemmin assembly-ohjelmointikielellä. Torvaldsin ensimmäiset ohjelmat olivat yksinkertaisia pelejä. Törnqvistin kuoltua vuonna 1983 Linus sai tietokoneen itselleen.[10]

Nils Torvalds yritti saada poikansa harrastamaan muutakin kuin tietokoneita ja ilmoitti tämän koripallojoukkueeseen. Linuksen koripalloura jäi kuitenkin lyhyeksi.[11] Nils oli myös SKP:n jäsen ja vei Linuksen mukaan SKDL:n pioneeritoimintaan.[12] Linusta kiusattiin koulussa isänsä poliittisten näkemysten vuoksi.[13] Aikuisiällään hän ei ole ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta ja arvelee sen johtuvan juuri poliittisesti aktiivisesta perheestään.[1] Nils on myös agnostikko ja pettyi kovasti, kun Sara antoi myöhemmin kastaa itsensä katoliseen ja Leo luterilaiseen kirkkoon.[14] Linus on kuitenkin ateisti.[1]

16–17-vuotiaana Torvalds osti säästämillään ja stipendeinä saamillaan rahoilla toisen tietokoneensa, Sinclair QL:n. Torvalds osti koneeseen lerppuaseman, jonka ajuri oli huono. Kirjoittaessaan uutta ajuria hän löysi koneen käyttöjärjestelmästä Sinclair QDOSista virheitä ja alkoi tutkia järjestelmää. Koska käyttöjärjestelmä oli tallennettu lukumuistiin, ei Torvalds kuitenkaan voinut korvata järjestelmän huonoja osia omalla koodillaan. Torvalds osti Englannista koneeseensa osia ja ohjelmia sekä kloonasi pelejä ja myi niitä tietokonelehdille.[15]

Torvalds kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 saaden kaikista viidestä aineesta laudaturin. Samana syksynä hän pyrki Helsingin yliopistoon ja sai opiskelupaikan suoraan, koska oli kirjoittanut pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta täydet pisteet.[16]

Yliopistossa

Torvalds aloitti yliopisto-opintonsa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotenaan hyvin aktiivisesti, mitä ei hänen sanojensa mukaan tämän jälkeen enää tapahtunut. Hän liittyi myös Spektrumiin, matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestöön, jonka keskiviikkoiltojen juhlista tuli hänelle sosiaaliselle elämälleen tärkeitä tilaisuuksia.[17]

Kesällä 1989 Torvalds aloitti asepalveluksensa Uudenmaan Prikaatissa, Tammisaaressa. Hän kotiutui 11 kuukauden kuluttua reservin vänrikkinä. Kotiuduttuaan Torvalds hankki ensitöikseen kokovalkoisen kissan, jonka nimeksi tuli Mithrandir, lyhyemmin Randi. Nimi viittaa Gandalf-velhon sindarinkieliseen nimeen teoksessa Taru sormusten herrasta.[18]

Torvalds osti tietojenkäsittelytieteen professori Andrew Tanenbaumin kirjan Operating Systems: Design and Implementation, jossa Tanenbaum käsittelee Minixiä, opetuskäyttöön kehittämäänsä riisuttua versiota Unixista. Kirja muutti Torvaldsin elämän: hän ihastui Unixin selkeään rakenteeseen ja sen taustalla olevaan filosofiaan. Vuosina 1990–1991 myös Helsingin yliopistossa oli ensi kertaa käytössä Unix, Digital Equipment Corporationin Ultrix, jonka myötä Torvalds sai ensikosketuksensa ihailemaansa järjestelmään.[19]

Linux syntyy

Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran GNU-projektiin vuonna 1991, kun toinen ruotsinkielinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Lars Wirzenius vei hänet Teknilliseen korkeakouluun kuuntelemaan free software -guru Richard Stallmanin puhetta. Torvalds ei kuitenkaan ollut tästä erityisen vaikuttunut.[20]

Tammikuussa 1991 Torvalds osti osamaksulla uuden tietokoneen. Hän suhtautui PC-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan 386:n sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun DOS-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon Prince of Persia -toimintapeliä. Kun Minix lopulta saapui, Torvaldsin aika meni sen paranteluun. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän pääte-emulaattoriin ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta käyttöjärjestelmän ydin, Linux.[21]

Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti loputtomasti A- ja B-kirjaimia näytölle tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Pystyäkseen kuitenkin tallentamaan tiedostoja Internetistä hänen oli kirjoitettava ohjelmaansa kiintolevy- ja tiedostojärjestelmäajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa.[22]

Tiedustellessaan Minixin uutisryhmässä mahdollisuutta saada käsiinsä POSIX-standardeja Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen Ari Lemmken huomion. Lemmke loi Torvaldsille Funetin palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä Freax. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, muttei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa.[23]

Bash-komentotulkki oli ensimmäisiä Linuxissa toimivia ohjelmia.

Sovitettuaan Bash-komentotulkin ja GCC-kääntäjän käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi 17. syyskuuta 1991 versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille,[24] mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti Minixin uutisryhmään ilmoituksen ohjelmastaan.[25][26] Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti kuitenkin ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja tämän päätöksen myötä seuraava Linuxin versio sai numerokseen 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, sivutuksen levylle, jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään keskusmuistin tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaansa käyttäjien pyynnöstä ja ominaisuus, jollaista Minixissä ei ollut koskaan ollut.[27]

Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja jotkut käyttäjät kysyivät Torvaldsilta, halusiko hän rahaa ohjelmastaan. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa. Torvalds ei kuitenkaan saanut pelkästään hyvää palautetta: Tammikuussa 1992 Minixin kehittäjä professori Andrew Tanenbaum lähetti Minixin uutisryhmään viestin, jossa hän arvosteli Linuxin rakennetta vanhanaikaiseksi, ”askeleeksi 1970-luvulle”, koska se ei perustunut mikroytimeen. Torvalds vastasi tiukkasävyisesti. Keskustelu jatkui kiivaana uutisryhmässä ja henkilökohtaisina sähköposteina, ja siihen otti osaa muun muassa Unixin kehittäjä Ken Thompson. Torvalds on arvellut, että Tanenbaumia harmitti se, että Linux oli syrjäyttämässä Minixin ja Torvalds käytti tämän uutisryhmää tiedottaessaan Linuxista. Torvalds itsekin kertoo tuohtuneensa enemmän asemansa järkyttämisestä luomassaan sosiaalisessa ryhmässä kuin teknisistä seikoista. Kiistan lopuksi Linuxille luotiin oma uutisryhmä comp.os.linux.[28][29] Sittemmin Torvalds ja Tanenbaum ovat kuitenkin olleet hyvissä väleissä.[30]

Syksystä 1992 lähtien Torvalds toimi Helsingin yliopistossa assistenttina ja piti ruotsinkielisiä tietotekniikan kursseja. Kolme vuotta myöhemmin hän pääsi tutkimusassistentiksi. Hänen työnkuvaansa kuului siitä lähtien myös työskenteleminen tietokoneiden parissa, ja hän kehitti Linuxia myös työajallaan. Aluksi hän jännitti opettamista, mutta ajan myötä hänen itseluottamuksensa parani.[31] Kun hän syksyllä 1993 piti ruotsinkielistä tietotekniikan peruskurssia ja antoi opiskelijoille kotitehtäväksi lähettää hänelle sähköpostia, yksi kurssin opiskelijoista, Tove Monni (nyk. Torvalds), kuusinkertainen karaten Suomen mestari, pyysi sähköpostissaan häntä treffeille. Parin kuukauden kuluttua Torvalds ja Randi-kissa muuttivat Monnin asuntoon.[32]

4. marraskuuta 1993 Torvalds piti ensimmäisen julkisen puheensa Alankomaiden Unix-käyttäjäyhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa. Häntä oli vuotta aiemmin pyydetty puhumaan Espanjaan, mutta hän oli kieltäytynyt vedoten esiintymiskammoonsa. Nyt puhe sujui kuitenkin hyvin.[33]

Linux 1.0

Larry Ewing piirsi Tux-pingviinin GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla vuonna 1996.

Linux 1.0 julkaistiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella maaliskuussa 1994. Uudessa Linuxissa oli graafinen käyttöliittymä ja toimiva verkkojärjestelmä. Julkaisu sai huomiota mediassa ja pääsi muun muassa TV-uutisiin. Lars Wirzenius vastasi julkistuksen PR-puolesta, josta Torvalds ei ollut lainkaan kiinnostunut. Hän kuitenkin suostui pitämään tilaisuudessa puheen.[34]

Julkaisun jälkeen Torvaldsista kiinnostuivat paitsi toimittajat, myös teknologiayritykset: syyskuussa Novell, joka osti myöhemmin SuSE Linuxin,[35] pyysi häntä Utahiin Oremin kaupunkiin Yhdysvaltoihin keskustelemaan omasta työpöytä-Linuxistaan, mihin Torvalds suostui sillä ehdolla, että he maksaisivat hänelle matkan myös San Franciscoon. Myöhemmin Intel tarjosi Torvaldsille harjoittelijan paikkaa puoleksi vuodeksi Portlandiin, Oregoniin, mutta perui tarjouksensa.[36]

Vuonna 1996 käyttöjärjestelmälle alettiin kysellä logoa. Torvalds halusi sympaattisen maskotin, jota oli mahdollista muunnella eri tavoin, toisin kuin abstrakteja logoja.[37] Hän oli ihastunut pingviineihin käydessään Samba-ohjelmiston kehittäjän Andrew Tridgellin kanssa eläintarhassa Canberrassa vuonna 1993. Tuolloin pieni sinipingviini oli purrut häntä käteen.[38] Torvalds halusi maskotiksi hieman tukevan ja tyytyväisen näköisen pingviinin. Linuxille järjestettiin logokilpailuja, ja valituksi tuli ohjelmoija Larry Ewingin GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla piirtämä Tux-pingviini, vaikkei se voittanut yhtäkään näistä kilpailuista.[37]

Muutto Yhdysvaltoihin

Keväällä 1996 ruotsalainen hakkeri Peter Anvin, joka oli vuonna 1993 kerännyt internetissä rahat Torvaldsin tietokonevelan maksamiseksi, houkutteli Torvaldsia töihin salaperäiseen tietokoneyritykseen Transmetaan Piilaaksoon. Torvalds kävi työhaastattelussa, ja kun tieto siitä levisi, muutkin yritykset, kuten Tele, Digital Equipment Corporation ja Red Hat, tarjosivat hänelle työpaikkaa. Hän päätti kuitenkin mennä töihin Transmetalle, vaikka muut yritykset tarjosivat enemmän palkkaa. Hän oli kiinnostunut Transmetasta, jonka oli huhuttu suunnittelevan ohjelmoitavia suorittimia, eikä hän halunnut sitoutua yhteen tiettyyn Linux-yritykseen, koska olisi tällöin voinut joutua tekemään yrityksen haluamia ratkaisuja Linuxin kehityksessä. Tieto Torvaldsin uudesta työpaikasta ja siitä, että Tove oli raskaana, sai Linuxin kehittäjäyhteisön epäilemään, olisiko Torvaldsista enää jatkamaan ytimen kehittämistä.[39]

Torvalds kirjoitti Linux, a portable operating system -nimisen pro gradu -työnsä Linuxin sovittamisesta eri suoritinarkkitehtuureille yhtenä viikonloppuna ja jätti sen tarkastettavaksi vain kahta päivää ennen hänen ja Toven ensimmäisen lapsen Patricia Mirandan (s. 5. joulukuuta 1996) syntymää.[40] Opinnäytetyön tarkastanut professori Martti Tienari on kuvaillut työtä tohtorinväitöskirjan tasoiseksi, ja Torvalds saikin siitä laudaturin.[41] Torvaldsin lopputyö palkittiin Tietojenkäsittelytieteen Seuran gradupalkinnolla.[42]

22. tammikuuta 1997 Linus ja Tove menivät naimisiin maistraatissa, koska arvelivat Yhdysvaltojen viisumien saamisen olevan helpompaa avioparille. Häissä oli vain kolme vierasta: Toven vanhemmat ja Linuksen äiti. Torvaldsit saivat viisuminsa ja lähtivät kohti San Franciscoa 17. helmikuuta.[43]

Transmeta

Linus Torvalds antamassa haastattelua vuonna 2002.

Transmeta todellakin suunnitteli vähävirtaisia suorittimia, jotka itse olivat yksinkertaisia, mutta joista tehtiin x86-yhteensopivia monimutkaisilla ohjelmistoilla. Torvaldsin työnkuva liittyi jälkimmäisiin. Samalla hän kuitenkin työskenteli Linuxin parissa, myös työajallaan,[44] sillä hänen PR-arvonsa oli yhtiölle vähintään yhtä tärkeä kuin hänen ohjelmointitaitonsa.[45]

Torvaldsien toinen lapsi Daniela Yolanda syntyi 16. huhtikuuta 1998.[46] Samana vuonna Linus sai kutsun Linnan juhliin, ja Torvaldsit valittiin Ylen äänestyksessä juhlien mielenkiintoisimmaksi pariksi.[47]

Linux-yhtiö Red Hat oli vuonna 1997 antanut Torvaldsille optioita, ja yhtiön listauduttua pörssiin 11. elokuuta 1999 hänen optioidensa arvo oli parhaimmillaan yli viisi miljoonaa dollaria. Torvalds joutui kuitenkin odottamaan puoli vuotta ennen kuin pystyi lunastamaan optiot. Hän oli saanut osakkeita ja optioita myös VA Linux -yhtiöltä, jonka listautuminen 9. joulukuuta 1999 oli vieläkin menestyksekkäämpi.[48] Yhteensä hän ansaitsi optioilla noin 20 miljoonaa dollaria.[45]

Kesällä 1999 toimittaja Scott Berinato kirjoitti PC Week -lehteen artikkelin ”Is the Linux revolution over?”, jossa hän kertoi, että kun Torvalds oli aiemmin vastannut omaan puhelimeensa ja keskustellut toimittajien kanssa kärsivällisesti, nykyään hänelle pystyi korkeintaan lähettämään faksin, jonka Berinato ei uskonut edes päätyvän hänen pöydälleen. Berinato epäili Linux-ilmiön muuttuneen vallankumouksellisesta sovinnaiseksi ja ehdotti, että Torvalds vetäytyisi asemastaan käyttöjärjestelmän kehityksen johtajana. Artikkeli herätti runsaasti keskustelua, pääosin Torvaldsin puolesta. Torvalds vastasi, ettei hän koskaan ole ollutkaan tahallaan muita paremmin tavoitettavissa eikä tavoitettavuus ole mitenkään osa avointa kehittämismallia.[49][50]

Tukholman yliopisto myönsi Torvaldsille kunniatohtorin arvon syyskuun lopussa 1999. Hänestä tuli siten Ruotsin akateemisen maailman nuorin kunniatohtori.[51] Seuraavana kesänä myös Helsingin yliopisto myönsi hänelle saman arvon.[52] Torvalds ei ole sukunsa ainoa kunniatohtori, sillä Åbo Akademi promovoi vuonna 1978 hänen molemmat isoisänsä, Leo Törnqvistin ja Ole Torvaldsin[53] sekä vuonna 2002 Ole Torvaldsin vaimon Meta Torvaldsin.[54]

20. marraskuuta 2000 syntyi perheen kolmas lapsi, Celeste Amanda.[46]

Vuonna 2001 julkaistiin Torvaldsin omaelämäkerta Just for Fun. Menestystarina, jonka tämä oli kirjoittanut yhdessä toimittaja David Diamondin kanssa. Kirja kertoo paitsi Torvaldsin elämästä, myös Linuxin synnystä ja kehityksestä, sekä ilmiöistä avoimen lähdekoodin yhteisön ympärillä. Lisäksi Torvalds yrittää hälventää mielikuvaa itsestään ”pyyteettömänä munkkina”.[55]

Linux Foundation

Vuonna 2003 Torvalds irtisanoutui Transmetalta[56] ja alkoi työskennellä kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa Open Source Development Labsin palkkaamana. Seuraavana vuonna perhe muutti Portlandiin, Oregoniin, lähemmäksi Linuksen työpaikkaa.[45] Tammikuussa 2007 OSDL yhdistyi Free Standards Groupin kanssa muodostaen Linux Foundationin, josta tuli siis Torvaldsin uusi työnantaja.[57]

Git

Pääartikkeli: Ohjelmiston versionhallinta

Kun BitMover lakkautti vuonna 2005 BitKeeper-versionhallintajärjestelmänsä ilmaisversion, Torvalds koodasi Linux-ytimen kehittämistä varten oman hajautetun versionhallinnan (DVCS) järjestelmänsä nimeltään Git. Vuoteen 2009 mennessä Gitistä on tullut erityisesti avoimen ohjelmistokehityksen yhteisössä yksi käytetyimmistä versionhallintatyökaluista. Gitin ympärille on muodostunut vahva yhteisö, joka kehittää sitä aktiivisesti. Projektista on päävastuussa Junio Hamano.

Linuxin ylin auktoriteetti

Nykyään Torvalds ei itse juuri kirjoita koodia Linux-ytimeen. Sen sijaan hän toimii pääasiassa kommunikaatiokanavana kehittäjien välillä.[58] Hän päättää kuitenkin ytimen kehityksen suurista linjoista. Se ei tarkoita, että kehittäjäyhteisö olisi hänen armoillaan, vaan Torvalds on johtaja vain, koska hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Jos hän joskus menettäisi muiden kehittäjien luottamuksen, voisi yhteisö vain ottaa Linuxin lähdekoodin ja kehittää siitä oman version.[59] Open Source -vaikuttaja Eric S. Raymond on artikkelissaan Homesteading the Noosphere nimittänyt tällaista johtamistapaa ”valistuneeksi itsevaltiudeksi”.[60]

Johtamistyyli

Torvalds korostaa, ettei tehtäviä tule aktiivisesti jakaa, vaan lähtökohtana tulee olla ohjelmoijan oma kiinnostus aiheeseen. Hän soveltaa samaa periaatetta myös itseensä: hän on jättänyt muiden vastuulle Linux-käyttöjärjestelmän sellaiset osat, jotka eivät häntä kiinnosta, kuten esimerkiksi käyttöliittymän.[61]

Lokakuussa 2004 Torvalds lisäsi Linuxin lähdekoodiin dokumentin johtamistyylistään. Siinä hän väittää, että menestyksekäs tapa johtaa on olla johtamatta eli tekemättä päätöksiä. Sen sijaan alaisten tulisi tehdä suuret, peruuttamattomat päätökset, sillä he tuntevat yksityiskohdat paremmin. Mikäli johtaja kuitenkin joutuu tekemään päätöksen, tulee hänen tehdä selväksi, ettei hän ole asiasta varma, ja päätös voi hyvinkin olla huono. Jos päätös myöhemmin osoittautuu huonoksi, sen voi perua ja sanoa olevansa idiootti. Jos taas pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, esimerkiksi koodinpätkä tai ajuri, kannattaa Torvaldsin mukaan kokeilla molempia: Alaiset kyllä huomaavat aikanaan, kumpi toimii paremmin.[62]

Erimielisyyksiä

Syyskuussa 1998 Linux-ytimen postituslistalla käytiin keskustelu, joka lähes johti ytimen kehityksen haarautumiseen. Tuolloin Torvalds tarkisti henkilökohtaisesti kaiken Linuxiin lisättävän koodin, mutta korjaustiedostoja tuli enemmän kuin hän pystyi käsittelemään, joten hän yksinkertaisesti poisti ne korjaukset, joita hän ei ehtinyt tarkistaa. Muutamat hakkerit kuitenkin ylläpitivät Linuxista omaa kehitysversiotaan. Siihen oltiin sisällytetty monia korjauksia, jotka eivät vielä olleet päässeet viralliseen versioon, mutta myös paljon ominaisuuksia, joita Torvalds ei aikonut ottaa mukaan Linuxin seuraavaan vakaaseen versioon. Tilanne kärjistyi, kun Torvalds ilmoitti siitä postituslistalla.[63]

Hakkeri Larry McVoy esitti ongelman ratkaisuksi tähdenmuotoista kehitysprosessia, jolloin koodi kulkisi Torvaldsille luottohakkereiden, niin sanottujen luutnanttien, kautta. Käytännössä kehitysjärjestelmä jo toimi tähän tapaan, mutta McVoyn mukaan tarvittiin kokonaan uusi versionhallintajärjestelmä.[64] McVoy alkoi kehittää BitKeeper-versionhallintajärjestelmää, joka otettiin käyttöön kuitenkin vasta helmikuussa 2002. Torvaldsin mukaan Linuxin kehitysprosessi nopeutui ohjelman ansiosta kaksinkertaiseksi. BitKeeper ei ollut avointa lähdekoodia, mutta avoimen lähdekoodin kehittäjät saivat käyttää sitä ilmaiseksi. Vuonna 2005 McVoyn yritys kuitenkin poisti ohjelmiston ilmaisen version markkinoilta, kun Linux-kehittäjät olivat yrittäneet kehittää omaa versionhallintaohjelmistoaan BitKeeperin pohjalta.[65] Torvalds alkoi kehittää omaa avointa Git-versionhallintajärjestelmäänsä huhtikuussa 2005, ja Linux siirtyi käyttämään ohjelmistoa jo kahden kuukauden kuluttua.[66]

Vuonna 2005 Torvalds kehotti avoimesti Linux-käyttäjiä käyttämään GNOME-työpöytäympäristön sijaan KDE:ta, koska hänen mukaansa GNOME aliarvioi käyttäjiään ja pyrkii helppokäyttöisyyteen toimivuuden kustannuksella. Kiistan alkuperäinen syy oli hiiren kakkospainike, jonka toimintoja ei GNOMEssa voinut muuttaa. Torvalds kirjoitti lopulta itse koodin, jonka avulla hän sai napin toimimaan, kuten halusi.[67]

Ajatuksia tekijänoikeuksista

Linux on lisensoitu Richard Stallmanin kehittämällä GNU GPL -lisenssillä,[68] joka takaa käyttäjälle oikeuden kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmaa ja sen lähdekoodia vapaasti, kunhan myös sitä tai sen muunnosta eteenpäin jaettaessa käytetään GPL-lisenssiä.[69] Tämän vuoksi Torvaldsia on joskus pidetty mediassa suurena altruistina.

GNU-projektin logo.

Alun perin Torvalds levitti Linuxia omalla lisenssillään, jossa kiellettiin ohjelman myyminen kokonaan sekä vaadittiin, että jos ohjelmaa muokkasi, oli sen lähdekoodi jaettava. Tällä hän halusi toisaalta estää sen, että joku alkaisi myydä Linuxia omanaan ja toisaalta nähdä, miten muut olivat muokanneet hänen ohjelmaansa. Linuxia sai kuitenkin kopioida vapaasti: Hakkereilla oli tuolloin tapana jakaa ohjelmia keskenään, ja Torvaldsin motiivina oli myös saada tunnustusta vertaisiltaan, muilta käyttöjärjestelmistä kiinnostuneilta ohjelmoijilta. Kun Linux sai mainetta, alkoi Torvaldsille tulla kyselyjä, voisivatko käyttäjät pyytää korvausta tuttavilleen kopioimistaan Linux-levykkeistä. Lopulta versioon 0.12 hän vaihtoi lisenssiksi GPL:n. Tällöin käyttöjärjestelmä oli jo niin tunnettu, ettei vaaraa omimisesta ollut. Lisäksi Torvalds oli käyttänyt käyttöjärjestelmässään useita GNU-projektin ohjelmia.[70]

Alkuvuodesta 2006 Torvalds kertoi vastustavansa GPL-lisenssin kolmatta versiota ja ilmoitti, ettei Linux-ydin siirry käyttämään sitä.[71] Hän arvosteli lisenssin uutta tiukkaa linjaa ohjelmistopatentteihin ja etenkin DRM-suojaustekniikoihin. Kesällä 2007 Torvalds kuitenkin kertoi olevansa paljon tyytyväisempi kolmosversion uusimpiin luonnoksiin, mutta pitävänsä GPLv2:a edelleen parempana lisenssinä.[72]

Torvalds kannattaa tekijänoikeutta teoksen luojan oikeutena päättää, mitä hän luomukselleen tekee, mutta toisin kuin monet GPL-fanit, Torvalds ei tahdo kaikkia ohjelmistoja levitettävän GPL:n alaisina. Tekijänoikeudessa on hänen mukaansa kuitenkin varsinkin digitaalisen informaation kohdalla ongelma, lisenssien myyminen. Siten tekijänoikeuden haltija voi myydä oikeuksia käyttää teostaan menettämättä itse mitään. Jos tekijä vielä lisenssissä sanoutuu irti teoksensa mahdollisista vioista, kuluttaja on täysin vailla suojaa. Lisäksi tekijänoikeuden ongelmana on oikeuden haltijan mahdollisuus estää muiden hänen teostaan muistuttavien (eikä pelkästään siihen perustuvien) teosten luominen; näin suojaa vaille jäävät myös muut taiteilijat, keksijät tai ohjelmoijat. GPL kuitenkin poistaa nämä ongelmat, koska sillä lisensoitujen ohjelmien lähdekoodi tulee olla aina saatavilla, ja sitä voi muokata vapaasti.[73]

Patentteja Torvalds vastustaa jyrkästi. Patentointiin saati patenttioikeudenkäynteihin on hänen mukaansa vain harvalla yksityishenkilöillä varaa, ja patentit ovatkin suuryritysten aseita kilpailussa muita yrityksiä vastaan.[74] 21. syyskuuta 2003 Torvalds ja toinen Linux-ytimen kehittäjä walesilainen Alan Cox lähettivät europarlamentaarikoille avoimen kirjeen, jossa he vetosivat ehdotettua ohjelmistopatenttidirektiiviä vastaan.[75]

Torvalds omistaa Linux-tavaramerkin ja valvoo sen käyttöä Linux Mark Institute -järjestön kautta.[76] Tavaramerkki päätyi Torvaldsin haltuun vuonna 1996 käydyn kiistan jälkeen. Silloin bostonilainen William R. Della Croce Jr. vaati kaupallisilta Linux-yrityksiltä korvauksia, koska hän oli rekisteröinyt tavaramerkin nimiinsä vuonna 1995. Yritykset lähettivät Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle mitätöintivaatimuksen. Lopulta juttu sovittiin, ja Della Croce luovutti tavaramerkin Torvaldsille vuonna 1997, vaikka tämä olikin haluton ottamaan tavaramerkkiä omistukseensa.[77]

Linuksen laki

Syksyllä 1998[78] Torvalds sai kutsun puhumaan Kalifornian yliopistoon, Berkeleyyn verkostoyhteiskuntaa käsittelevään tilaisuuteen, ja koska tilaisuuden muut osanottajat olivat filosofeja, jotka puhuivat teknologiasta, Torvalds halusi olla teknologi, joka puhui filosofiaa. Tavalliseen tapaansa puhettaan edellisenä iltana valmistellessaan Torvalds kehitti Linuksen laiksi kutsumansa teorian, joka hänen mukaansa selittää ihmisen perusmotiiveja ja yhteiskunnan kehittymistä.[79]

Linuksen laki selittää yhteiskunnan kehittymistä kolmen perusvaikuttimen avulla, jotka ovat:

1. eloonjääminen
2. sosiaaliset suhteet
3. viihde

Eloonjääminen on perusmotiivi, johon kahta muuta tulee verrata. Sosiaalisuus on eloonjäämisviettiä korkeampi motiivi, koska ihminen on valmis kuolemaan esimerkiksi rakastettunsa, kotimaansa tai muun yhteisönsä puolesta. Korkein motiivi on viihde (jolla Torvalds tarkoittaa kaikkea sellaista, mihin ihminen suhtautuu innostuneesti, ei esimerkiksi pelkästään viihdettä median välityksellä. Filosofi Pekka Himanen käyttääkin kirjassaan Hakkerietiikka ja informaatioajan henki samassa merkityksessä yksiselitteisempää termiä ”intohimo”.[80]), koska ihmiset vaarantavat usein henkensä halutessaan pitää hauskaa.[81]

Torvaldsin mukaan nämä motiivit ilmenevät kaikkialla elämässä, myös muiden kuin ihmisten keskuudessa, ja juuri edellä mainitussa järjestyksessä. Yhteiskunnan kehittyminen on sen jäsenten motiivien muuttumista alemmista ylimpiin.[82]

Torvaldsin mukaan ruuasta, seksistä ja sodasta, alun perin eloonjäämisen välineistä, on yhteiskunnassamme aluksi tullut sosiaalisen elämän osa-alueita ja lopulta huvin lähteitä. Teknologian osalta sen sijaan olemme vielä vaiheessa, jossa sitä käytetään pääosin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lopulta teknologiakin valjastuu kokonaan viihteen tarkoituksiin. Teoriansa avulla Torvalds korostaa, että teknologia ei ohjaa yhteiskuntaa, vaan yhteiskunnan muodostavien ihmisten tarpeet ohjaavat teknologiaa.[83][84]

Linuksen laki selittää myös hakkerien motiiveja ohjelmointiin ja Linuksen motiiveja kehittää Linuxia: vaikka taustalla on pyrkimys eloonjäämiseen taloudellisten intressien muodossa, tärkeämpiä vaikuttimia ovat kuitenkin halu saada arvostusta vertaisiltaan ja varsinkin ohjelmoinnista itsestään nauttiminen, hauskanpito.[85]

Linuksen laki muistuttaa paljon psykologi Abraham Maslow’n kehittämää tarvehierarkiateoriaa ja vielä enemmän Clayton Alderferin Maslow’n teorian pohjalta kehittämää ERG-teoriaa (lyhenne sanoista Existence, Relatedness, Growth, suom. Olemassaolo, Kuuluvuus, Kasvu).[86]

Eric S. Raymond käyttää nimeä Linuksen laki artikkelissaan The Cathedral and the Bazaar esiintyvästä lauseesta: ”Kun on tarpeeksi silmiä, kaikki bugit häviävät.” Tämän mukaan ohjelmistojen avoin kehittämismalli tuottaa laadukkaita ohjelmia, koska kaikki käyttäjät toimivat samalla testaajina.[87]

Palkintoja ja tunnustuksia

Lähteet

  • Torvalds, Linus & Diamond, David: Just for Fun. Menestystarina. Engl. alkuteos: Just for Fun: The Story of an Accidental Revolutionary. Suomentanut Sara Torvalds. Schildts, 2001. ISBN 951-50-1203-1.
  • Nikkanen, Tuula: Linuxin tarina. Satku, 2000. ISBN 951-762-990-7.
  • Moody, Glyn: Kapinakoodi. Engl. alkuteos: Rebel Code. Suomentanut Riikka Toivanen ja Heikki Karjalainen. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2003-1.
  • Himanen, Pekka: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Prologi: Linus Torvalds, epilogi: Manuel Castells. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25417-7.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Richardson, Marjorie: Interview: Linus Torvalds 1.11.1999. Linux Journal. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Does Linus Torvalds work for The Linux Foundation? Linux Foundation. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 14, 25–26.
  4. ↑ Moody 2001, s. 18.
  5. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 24.
  6. ↑ Nikkanen 2000, s. 23.
  7. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 13–15, 28, 35, 50.
  8. ↑ Bordewich, Fergus M.: Linus Torvalds: Vuoden eurooppalainen – Suomalainen tietokonenero ohjelmoi itsensä historiaan Tammikuu 2001. Valitut Palat. Viitattu 16.3.2010.
  9. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 44.
  10. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 16–18, 20, 22, 28.
  11. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 21.
  12. ↑ Jokinen, Sanni: Pikku pioneerit 16.2.2001. Ylioppilaslehti. Viitattu 16.3.2010.
  13. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 79.
  14. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 21, 80.
  15. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 50–51, 55–58.
  16. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 29, 37–38.
  17. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 38, 94.
  18. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 40–41, 62–63.
  19. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 64–66.
  20. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 71–72.
  21. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 64, 72–77.
  22. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 76, 93–95, 97.
  23. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 95–97, 102, 106.
  24. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 99–100, 102–105.
  25. ↑ Moody 2001, s. 68.
  26. ↑ Torvalds, Linus: Free minix-like kernel sources for 386-AT 5.10.1991. Google-keskusteluryhmät. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  27. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 107–111.
  28. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 111–112, 117, 120–127, 132–133, 139.
  29. ↑ Moody 2001, s. 79.
  30. ↑ DiBona, Chris et al.: ”Appendix A: The Tanenbaum-Torvalds Debate”, Open Sources: Voices from the Open Source Revolution. O'Reilly Media, 1999. ISBN 1-56592-582-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2010).
  31. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 135–136.
  32. ↑ Torvalds & Diamond 2001, 144–145.
  33. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 133–135.
  34. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 147–148.
  35. ↑ Novell ostaa SUSE Linuxin 4.11.2003. Sektori. Viitattu 16.3.2010.
  36. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 150–152, 158.
  37. ↑ a b Baker, Steve: The History of Tux the Linux Penguin 16.3.2010. Steve Baker. Viitattu 31.10.2007. (englanniksi)
  38. ↑ Moody 2000, s. 158.
  39. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 162–165.
  40. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 165.
  41. ↑ Nikkanen 2000, s. 28.
  42. ↑ Gradupalkinnon saajat 15.2.2010. Tietojenkäsittelytieteen Seura ry. Viitattu 16.3.2010.
  43. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 165–166.
  44. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 168–170.
  45. ↑ a b c Linus Torvalds: A Very Brief and Completely Unauthorized Biography 24.1.2006. The Linux Information Project. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  46. ↑ a b Linus Torvalds The Notable Names Database Weblog. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  47. ↑ Linnan juhlat 1998 – Äänestyksen tulos 1998. Yleisradio. Viitattu 16.3.2010.
  48. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 196–200.
  49. ↑ Nikkanen 2000, s. 178–179.
  50. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 209–213.
  51. ↑ Nikkanen 2000, s. 183.
  52. ↑ Kunniatohtorit Helsingin yliopisto. Viitattu 16.3.2010.
  53. ↑ Doktorspromotioner vid Åbo Akademi Åbo Akademi. Viitattu 16.3.2010. (ruotsiksi)
  54. ↑ Myllyluoma, Marja: Meta Torvalds pääsi otsikoihin vastaavana naispäätoimittajana 24.5.2002. Turun Sanomat. Viitattu 16.3.2010.
  55. ↑ Loney, Matt: The life and times of Linus Torvalds 9.4.2001. CNET Networks, Inc. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  56. ↑ Karhu, Tuomas: Linus Torvalds lähtee Transmetalta 17.6.2003. ITviikko.fi. Viitattu 16.3.2010.
  57. ↑ Karvonen, Tuomas: Linus saa uuden työnantajan 22.1.2007. Digitoday. Viitattu 16.3.2010.
  58. ↑ Linus Torvalds’ Benevolent Dictatorship 18.8.2004. The McGraw-Hill Companies Inc. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  59. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 214.
  60. ↑ Raymond, Eric S.: Project Structures and Ownership 2.8.2002. Eric S. Raymond. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  61. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 193, 214.
  62. ↑ Torvalds, Linus: Linux-kernelin johtamistyyli 10.10.2004. Avoinelama.fi. Viitattu 16.3.2010.
  63. ↑ Moody 2000, s. 238, 240–242.
  64. ↑ Moody 2000, s. 248–249.
  65. ↑ Andrews, Jeremy: Feature: No More Free BitKeeper 6.4.2005. KernelTrap. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  66. ↑ JakubNarebski: GitHistory – Early history 26.3.2007. GitWiki. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  67. ↑ Kotilainen, Samuli: Linus Torvalds haukkui Gnomen Tietokone.fi. 26.2.2007. Sanoma Magazines Finland Oy. Viitattu 16.3.2010.
  68. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 115.
  69. ↑ Välimäki, Mikko: GNU GPL:n epävirallinen suomennos Heinäkuu 2001. Turre Legal. Viitattu 16.3.2010.
  70. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 104, 112–115.
  71. ↑ Hämäläinen, Tuomas: Torvalds: Linuxin gpl-lisenssi ei uudistu 27.1.2006. Talentum. Viitattu 16.3.2010.
  72. ↑ Pentikäinen, Juho: Torvalds pitää uudesta gpl-luonnoksesta, Microsoft ei Tietoviikko. 29.3.2007. Talentum Oyj. Viitattu 16.3.2010.
  73. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 218, 230–232.
  74. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 234–235.
  75. ↑ Torvalds, Linus & Cox, Alan: Avoin kirje ohjelmistopatenteista 21.9.2003. Electronic Frontier Finland. Viitattu 16.3.2010.
  76. ↑ About LMI Linux Mark Institute. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  77. ↑ Nikkanen 2000, s. 61–71.
  78. ↑ Himanen 2001, s. 10.
  79. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 271–273.
  80. ↑ Himanen 2001, s. 21.
  81. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 274–275.
  82. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 275–276.
  83. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 273, 276–277.
  84. ↑ Himanen 2001, s. 14–15.
  85. ↑ Himanen 2001, s. 15.
  86. ↑ Nikkanen 2000, s. 95.
  87. ↑ Raymond, Eric S.: The Cathedral and the Bazaar 11.9.2000. Eric S. Raymond. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  88. ↑ 9885 Linux (1994 TM14) 2.10.2003. NASA. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  89. ↑ 9793 Torvalds (1996 BW4) 2.10.2003. NASA. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  90. ↑ Linus Torvalds Receives 1997 Nokia Foundation Award 10.12.1997. Nokia. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  91. ↑ Torvalds, Stallman, Simons Win 1998 Pioneer Awards 19.2.1998. Electronic Frontier Foundation. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  92. ↑ Linus Torvalds sai Golden Nica palkinnon 29.5.1999. Sektori. Viitattu 16.3.2010.
  93. ↑ Past winners British Computer Society. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  94. ↑ Torvalds lahjoitti palkintorahat EFF:lle 9.2.2001. Sektori. Viitattu 16.3.2010.
  95. ↑ Linus Torvalds 2004. Yleisradio. Viitattu 16.3.2010.
  96. ↑ Gumbel, Peter: Linus Torvalds: By giving away his software, the Finnish programmer earned a place in history 2006. Time. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  97. ↑ Chydenius-mitali Linus Torvaldsille – avointen innovaatioiden uranuurtajalle 14.12.2007. Anders Chydenius -säätiö. Viitattu 16.3.2010.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linus Torvalds.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Linus Torvalds.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Linus_Torvalds&oldid=8272432”