Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
DSisyphBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sq:Shkrimi verzal
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sr:Верзал
Rivi 43: Rivi 43:
[[ru:Маюскул]]
[[ru:Маюскул]]
[[sq:Shkrimi verzal]]
[[sq:Shkrimi verzal]]
[[sr:Верзал]]
[[sv:Versal]]
[[sv:Versal]]
[[th:อักษรตัวใหญ่]]
[[th:อักษรตัวใหญ่]]

Versio 2. huhtikuuta 2010 kello 03.43

Suuraakkonen eli versaali eli majuskeli on muun muassa virkkeen tai erisnimien alussa käytettävä ”iso kirjain”, esimerkiksi A vastakohtana gemenakirjain a:lle.[1] [2]

Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi arabiassa ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.

Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa

  • virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
  • kirjainlyhenteissä (HTML)
  • opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi (TAMPERE)
  • kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
  • korostuskeinona
    • netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.

Yksinomaan versaalein kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13-20% hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.[3]


Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.
  3. Schriver, Karen: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en_US

Malline:Tynkä/Typografia