Ero sivun ”Suursäätila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p typo
Rivi 20: Rivi 20:
== Kesän ja talven säätyypit ==
== Kesän ja talven säätyypit ==


=== Kylmä kesä ==
== Kylmä kesä ==


Kylmän kesän aikana suomeen virtaa Jäämereltä kylmää ilmaa, jayleensä grönlannin itäpuolella on korkean selänne. Säätyyppi luo pilviä ja sadekuuroja<ref>Similä, s 27</ref>.
Kylmän kesän aikana Suomeen virtaa Jäämereltä kylmää ilmaa, ja yleensä Grönlannin itäpuolella on korkean selänne. Säätyyppi luo pilviä ja sadekuuroja<ref>Similä, s 27</ref>.


=== Lämmin kesä ===
=== Lämmin kesä ===


Lämpimässä kesässä Azorien korkeapaineesta irtoaa Pohjois-Euriooppaan asti kulkevia korkean selänteitä ja keskuksia. On lämmintä ja sataa vähän. Etelän suuntainne ilmavirtaus lämmittää säätä, samoin kuin korkeapaineen pilvettämyys päästää Auringon lämmittämään säteilyllään<ref>Similä, s 25</ref>. Lämmin kesä tulee mylös silloin, kun Pohjois-Venäjällä on korkeaapine, ja Keski-Euroopan ja Itämeren yllä matalapaine.
Lämpimässä kesässä Azorien korkeapaineesta irtoaa Pohjois-Eurooppaan asti kulkevia korkean selänteitä ja keskuksia. On lämmintä ja sataa vähän. Etelän suuntainen ilmavirtaus lämmittää säätä, samoin kuin korkeapaineen pilvettömyys päästää Auringon lämmittämään säteilyllään<ref>Similä, s 25</ref>. Lämmin kesä tulee myös silloin, kun Pohjois-Venäjällä on korkeapaine, ja Keski-Euroopan ja Itämeren yllä matalapaine.


=== Kylmä talvi ===
=== Kylmä talvi ===


Kylmänä talvena Jäämeren ja siperian yllä oleva korkeapaine puhaltaa kylmää ilmaa Suomeen ja Skandinaviaan, ehkä jopa keski-Eurooppaan ja Brittien saarille<ref></ref>. Lauha ilma virtaa Välimerelle ja Grönlannin yli jäämerelle. Välimeren yli liikkuvat matalat kääntyvät Mustanmeren yli Baltiaan ja itämerelle<ref>Similä.. s 28</ref>.
Kylmänä talvena Jäämeren ja Siperian yllä oleva korkeapaine puhaltaa kylmää ilmaa Suomeen ja Skandinaviaan, ehkä jopa keski-Eurooppaan ja Brittien saarille. Lauha ilma virtaa Välimerelle ja Grönlannin yli Jäämerelle. Välimeren yli liikkuvat matalat kääntyvät Mustanmeren yli Baltiaan ja Itämerelle<ref>Similä, s 28</ref>.


=== Lauha talvi ===
=== Lauha talvi ===
Lauhana talvena länsituuli puhaltaa, ja matalapaineet kuljevat lännestä suomen yli. Tulee nouskaa. Mutta matalapaineiden jälkeen voi tulla Suomeen Jäämereltä kylmää arktista ilmaa<ref>Similä, s 29</ref>.
Lauhana talvena länsituuli puhaltaa, ja matalapaineet kuljevat lännestä Suomen yli. Tulee nuoskaa. Matalapaineiden jälkeen voi kuitenkin tulla Suomeen Jäämereltä kylmää arktista ilmaa<ref>Similä, s 29</ref>.



== Neljä suursäätyyppiä ==
== Neljä suursäätyyppiä ==

Versio 31. maaliskuuta 2010 kello 16.57

Suursäätila on esimerkiksi Euroopan laajuisella alueilla suihkuvirtauksen määräämä yleinen säätila. Suihkuvirtaus määrää huonoa säätä tuovien matalapaineiden reitin. Suihkuvirtaus jakaa eri lämpöiset ilmamassat. Se määrää esimerkiksi, onko talvi keskimääräistä lämpimämpi vai kylmempi. Esimerkiksi pitkäkestoinen sulkukorkeapaine saattaa ohjata matalalapaineet tiettyihin suuntuun, ja pitää jotain aluetta pääosin kauniin sään alueena. Suursäätila näkyy monesti suhteellisen selkeästi niin sanotulla yläkartalla. Tyypillinen suursäätilan vaihtelu on Pohjois-Atlantin oskillaatio, joka tuottaa Suomeen välillä kylmiä, välillä leutoja talvia.

Suihkuvirtauksen aallot

Suihkuvirtauksessa esiintyvät hitaat, pitkät, noin 6000-10000 km pitkät ylätroposfäärin aallot ovat suuren mittakaavan ilmamassojen rajoja, ja määräävät lyhyempiin suihkuvirtauksen aaltoihin pohjautuvien matalapaineiden reitin[1]. Pitkät aallot kestävät samoina suunnilleen 5 vuorokautta. Näin pitkän aallon sijainti vaikkapa Euroopassa määrää suursäätilan.

Suihkuvirtauksen etelä- ja pohjoispuoli

Jos suihkuvirtaus kulkee kaukaa Suomen eteläpuolelta, kesällä on viileää ja talvella kylmää. Näin oli suurimman osan kesää 1987[2]. Jos suihkuvirtaus kulkee Suomen pohjoispuolitse, kesällä on helteistä. Näin oli kesinä 2002 ja 2006. Silloin Suomen yllä oli voimakas sulkukorkeapaine.

Sulkukorkeapaine syntyy, kun suihkuvirtaus mutkittelee hyvin paljon. Tällöin sulkukorkeapaine on suihkuvirtauksen ylöspäin osoittava mutka[3]

Eri suursäätyypit

Esimerkiksi, jos Keski-Euroopan yli kulkee suihkuvirtaus pääosin lännestä itään, suursäätyyppi on läntinen. Tällöin matalapaineita kulkee Euroopan yli. Euroopan suursäätyyppi voi sen mukaan olla läntinen, pohjoinen, eteläinen ja itäinen. Esimerkiksi itäinen tyypin on yleinen talvella[4]. Pohjoinen tyyppi aiheuttaa talvella kovan pakkasen ja kylmän kesän. Mutta lauhan talven aiheuttaa läntinen suursääsäätyyppi[5]. Kesällä yleinen, talvella harvinainen eteläinen tyyppi aiheuttaa Suomessa yleensä lämmintä[6] ja kesällä vaihtelevaa, on melko viileää. Näin oli helmikuun lopulla 1998, jolloin matalapaineet kulkivat luoteesta kakkooon[7].

Zonaalinen ja meridionaalinen

.Zonaalinen virtaus on sellainen, jossa suihkuvirtauksen suuren aallon korkeus on pieni. Meridionaalisessa taas suuren aallon korkeus on suuri[8]. Teoriassa voi ajatelle, että meridionaalinen tyyppi on epävakaampi laajalla alueella. Voimakkasti mutkainen, meridionaalinen suihkuvirtaus on hitaampi ja tuottaa hitaampia tuulia. Tyypillisesti suihkuvirtauksen etelään antavan mutkan pohjoispuolella, sisällä, on koleaa, pilvistä ja sadekuuroja, siis ylhäällä matalapaineen sola. Mutta pohjoiseen osoittavan mutkan eteläpuolella on aurinkoista ja hellettä, koska ylhäällä on korkeapaineen sola[9].

Kesän ja talven säätyypit

Kylmä kesä

Kylmän kesän aikana Suomeen virtaa Jäämereltä kylmää ilmaa, ja yleensä Grönlannin itäpuolella on korkean selänne. Säätyyppi luo pilviä ja sadekuuroja[10].

Lämmin kesä

Lämpimässä kesässä Azorien korkeapaineesta irtoaa Pohjois-Eurooppaan asti kulkevia korkean selänteitä ja keskuksia. On lämmintä ja sataa vähän. Etelän suuntainen ilmavirtaus lämmittää säätä, samoin kuin korkeapaineen pilvettömyys päästää Auringon lämmittämään säteilyllään[11]. Lämmin kesä tulee myös silloin, kun Pohjois-Venäjällä on korkeapaine, ja Keski-Euroopan ja Itämeren yllä matalapaine.

Kylmä talvi

Kylmänä talvena Jäämeren ja Siperian yllä oleva korkeapaine puhaltaa kylmää ilmaa Suomeen ja Skandinaviaan, ehkä jopa keski-Eurooppaan ja Brittien saarille. Lauha ilma virtaa Välimerelle ja Grönlannin yli Jäämerelle. Välimeren yli liikkuvat matalat kääntyvät Mustanmeren yli Baltiaan ja Itämerelle[12].

Lauha talvi

Lauhana talvena länsituuli puhaltaa, ja matalapaineet kuljevat lännestä Suomen yli. Tulee nuoskaa. Matalapaineiden jälkeen voi kuitenkin tulla Suomeen Jäämereltä kylmää arktista ilmaa[13].

Neljä suursäätyyppiä

  • läntinen, zonaalinen, suihkuvirtaus kulkee Suomen eteläpuolelta

monesti Suomessa korkea, kesällä lämmin, talvella kovaa pakkaasta[14]

  • antiskylonaalinen[15]
  • mutta syklonaalinen länsivirtaus tuo lauhaa[16]
  • Pohjoinen: meridionaalinen virtaus, Skandinaviassa epävakaa, yleensä Suomessa huonoa säätä, ajoittain sateinen sää, sulkukorkeapaineita, suihkuvirtaus kulkee Suomen länsipuolelta etelään ja eteläppuolella itään
  • sekä syklonaalinen , antisyklonaalinen: Suomessa matala
  • itäinen meridionaalinen suihkuvirtaus kulkee Suomen länsipuolelta pohjoiseen, ja Suomen pohjoispuolella itään, ja Suomen itäpuolella etelään, tai Suomen yli etelään. Sulkukorkeapaineita. Korkeapaine Suomen yllä niin maan pinnalla kuin ylhäälläkin, Suomessa kesällä hellettä, talvella pakkasia, suihkuvirtaus kulkee Suomen pohjoispuolitse. Joskus Suomessa epävakaista ja viileää-
  • eteläinen meridionaalinen, Suihkuvirtaus nousee etelästä lähelle Suomea, Suomessa yleensä poutaista.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Suomalainen sääopas,Juhani Rinne, Otava 2008, sivu 38
  2. ↑ Rinne 2008, s. 36
  3. ↑ Lea Saukkonen, Suomalainen sää, Minerva 2008, ISBN 978-492-202-9, s. 126
  4. ↑ Gunther D. Roth, Sääopas, Weilin+Göös 1980, Kartat s. 123-167
  5. ↑ Artturi Similän sääkirja, Artturi Similä, Toivo Vuorela, 1981, s. 25-29
  6. ↑ Roth 1980, sivu 166
  7. ↑ Rinne 2008, s. 35
  8. ↑ Erkki Harjama, Onko huomenna pouta, 1986, s. 37
  9. ↑ Rinne 2008, 35
  10. ↑ Similä, s 27
  11. ↑ Similä, s 25
  12. ↑ Similä, s 28
  13. ↑ Similä, s 29
  14. ↑ Sääopas, sivu 138
  15. ↑ lähde?
  16. ↑ lähde?
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suursäätila&oldid=8259330”