Scorpions

Scorpions
Scorpions on tunnettu erityisen hyvänä live-esiintyjänä.
Tiedot
Toiminnassa	1965–
Tyylilaji	hard rock heavy metal
Kotipaikka	Saksa
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Klaus Meine Rudolf Schenker Matthias Jabs Paweł Mąciwoda James Kottak
Levy-yhtiö	Rhino Entertainment RCA Records Mercury Records EMI Atlantic Records Warner Music Group BMG
Aiheesta muualla
www.the-scorpions.com
Infobox OK

Scorpions on saksalainen hard rock -yhtye. Se perustettiin Hannoverissa vuonna 1965 ja nousi kuuluisuuteen 1980-luvun vaihteen kolmella albumillaan. Sen keskeiset jäsenet ovat laulaja Klaus Meine sekä kitaristit Rudolf Schenker ja Matthias Jabs.

Suosionsa huipulla Scorpions oli julkaistuaan 1984 Love at First Sting -albumin. Yhtye sai paljon suosiota myös albumillaan Crazy World, joka julkaistiin vuonna 1990. Scorpions on jo yli 40-vuotisella urallaan myynyt yli 78 miljoonaa albumia. Scorpions on eniten levyjä myynyt saksalainen yhtye. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "Wind of Change", "Still Loving You", "Send Me an Angel" ja "Rock You Like a Hurricane".

Scorpions palkittiin 21. helmikuuta 2009 ECHO Lifetime Awardilla yli 40-vuotisesta urastaan hard rock -musiikin kehittäjänä.

Scorpions ilmoitti tammikuussa 2010 verkkosivustollaan saman vuoden maaliskuussa ilmestyneen Sting in the Tail -albumin olevan yhtyeen viimeinen ja yhtyeen lopettavan toimintansa "vielä kun ovat huipulla".

Historia

Yhtyeen perustaminen (1965-1973)

Rudolf Schenker (yhtyeen rytmikitaristi) halusi perustaa yhtyeen vuonna 1965. Aluksi toiminta perustui koulukaveri- ja koululuokka-pohjalle ja musiikillinen suuntaus beat-musiikkiin. Rudolf Schenker toimi tällöin yhtyeen laulajana.

Vuonna 1969 Schenkerin nuorempi veli Michael ja hänen ystävänsä Klaus Meine (Mainer) liittyivät Rudolfin yhtyeeseen. Michael ja Klaus olivat jo soitelleet yhdessä Kopernikus-nimisessä yhtyeessä ja Michael ehdottomasti halusi Klausin mukaan.

Yhtye levytti vuonna 1972 ensimmäisen levynsä Lonesome Crow basistin Lothar Heimberg ja rumpali Wolfgang Dziony kanssa. Levytystä seurasi Euroopan Lonesome Crow -kiertue, jolloin yhtye toimi brittiläisen UFO yhtyeen lämmittelybändinä. Kiertueen aikana Michael Schenkerin kyvyt soolokitaristina noteerattiin, ja UFOn jäsenet pyysivätkin Michaelia liittymään UFOn jäseneksi. UFO oli tuolloin erittäin arvostettu yhtye, joten 16–17-vuotiaan nuorukaisen myöntävää mielipidettä ei tarvinnut kauan odottaa. Hänen lähtönsä hajotti Scorpions-yhtyeen.

1973 kitaristi Uli Roth tuli kuvioihin mukaan. Schenker-veljesten ystävä Uli soitti kitaraa Dawn Road -nimisessä yhtyeessä. Rudolf tarjosi Michaelin paikkaa Scorpionsin soolokitaristina, ja Uli soitteli muutaman setin yhtyeessä. Uli päätti kuitenkin kieltäytyä tarjouksesta.

Sessioiden jälkeen Rudolf halusi tehdä töitä enemmänkin Ulin kanssa, mutta Scorpionsin uudelleen perustamiseen hän ei ollut valmis. Hän ottikin osaa Dawn Road -yhtyeen harjoituksiin, ja lopulta päätti liittyä siihen. Tällöin yhtyeessä soittivat Rudolf, Roth, Francis Buchholz (basso), ja Juergen Rosenthal (rummut). Roth suostutteli Rudolf Schenkerin pyytämään Klaus Meinea liittymään mukaan ja Klaus suostui. Dawn Road muutti nimensä Scorpionsiksi, koska edellinen Scorpions-kokoonpano oli jo julkaissut albumin ja heidät tunnettiin Saksan rock-piireissä.

Alkuvuodet

Vuonna 1972 Scorpions julkaisi merkittävän debyyttialbuminsa, Lonesome Crowin, jonka oli tuottanut Conny Plank Hampurista. Äänekkäitä ja instrumentaalisia ainesosia, joista vuosien mittaan oli kehittynyt tyypillinen, erehtymättömän Scorpions soundi, oli jo tunnistettavissa: tinkimätön, kitara-orientoitunut hard rock. Tunnistettava Scorpions-tyyli tuli kahdesta kitarasta ja voimakkaista kitarasooloista, jotka oli heti tunnistettavissa. Laulaja Klaus Meine ja hänen erittäin ilmaisuvoimainen ja kiillotettu ääni. Yhdessä suhteessa, Scorpions oli ainutlaatuinen. Sillä heti alusta lähtien, bändillä oli tavoitteena erittäin top of the nation hard rock -liiketoiminta, Klaus Meine kirjoitti kaikki lyriikat. Ensimmäinen albumi Lonesome Crow:n tavoitteena oli asettaa bändi joka on matkalla kohti kansainvälistä menestystä. The Scorpions kiersi eri bändien kanssa kuten Rory Gallagher, Uriah Heep ja UFO. Kautta historian Rudolf Schenker on ollut luovuttamaton liikkeellepanevana voimana Scorpionsille. Hän uskoi hänen isänsä elämänkatsomuksen - mikään ei ole mahdotonta niin kauan kun uskomme siihen. Scorpions oli vain yksi ilmoitettu tavoite: "jonain päivänä Scorpions on yksi parhaista Hard Rock-yhtyeistä maailmassa!" Se oli ajatus, johon kaikki bändin jäsenet olivat sitoutuneet. The Scorpions etsii jatkuvasti tuoreita haasteita. Jokainen muutos on nähtävä mahdollisuutena lähestyä edelleen onnistumisen ja saavuttamisen ehdoton ammattitaito.

Nousu kuuluisuuteen (1974-1978)

Uudella kokoonpanolla pystytetty Scorpions julkaisi vuonna 1974 toisen albuminsa Fly to the Rainbow. Levy osoittautui suositummaksi kuin edeltäjänsä Lonesome Crow, ja levyn kappaleet, kuten "Speedy's Coming" ja nimikappale "Fly to the Rainbow", näyttivät tulevan musiikillisen tyylisuunnan. Yhtye julkaisi jo seuraavana vuonna uuden albumin In Trance. In Trance -albumi aloitti merkittävän ja pitkän yhteistyön saksalaisen tuottajan Dieter Dierksin kanssa. Albumi olikin huikea askel eteenpäin, ja vakiinnutti lopullisesti heidän hard rock -tyylisuuntansa, sekä oleellisesti kasvatti fanipohjaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Albumin kappaleet "Dark Lady", "Robot Man" ja "In Trance" ovatkin klassikkoja fanien joukossa.

Vuonna 1976 Scorpions julkaisi neljännen albuminsa Virgin Killer. Albumin alkuperäinen kuva, jossa on alaston tyttö, sai paljon kielteistä palautetta, ja sen julkaisu kiellettiin useassa maassa. Kannet vaihdettiin, ja levy pääsi kauppoihin. Huolimatta yleisestä kielteisestä palautteesta fanit ja kriitikot kehuivat levyä.

Virgin Killerin seuraaja Taken By Force oli ensimmäinen levy, jota kaupattiin merkittävästi Yhdysvalloissa. Albumin julkaisija RCA Records teki paljon työtä saadakseen levyn kappaleille radioaikaa ja näkyvyyttä levykaupoissa. Levyn singlekappaleesta "Steamrock Fever" tehtiin jopa promolevy radioasemia varten. RCA:n valvonnassa levyn kansikuvasta tehtiin mahdollisimman huomiota herättämätön, ja siihen tulikin yhtyeen jäsenten kuvat nimellä varustettuna. Uli Jon Roth ei ollut tyytyväinen kaupallisuuteen ja levy-yhtiön vaatimiin muutoksiin joihin yhtye oli taipumassa. Näistä vaikutuksista huolimatta Uli esiintyi Japanin kiertueella, ja kiertueesta julkaistiin tupla-livealbumi Tokyo Tapes. Tokyo Tapes julkaistiin USA:n ja Euroopan markkinoille puoli vuotta myöhemmin kuin Japanissa. Tuolloin Scorpions esiintyi jo uuden soolokitaristin Matthias Jabsin kanssa.

Menestyminen (1979-)

Albumi Lovedrive vuodelta 1979 oli siihen mennessä suurin menestys, vaikka sen uskalias kansikuva sai taas kielteistä palautetta Yhdysvalloissa. Vuonna 1980 yhtye julkaisi albumin Animal Magnetism, joka menestyi Yhdysvalloissa yli odotusten. Levyn tunnetuimmat kappaleet ovat The Zoo, Make It Real ja alun perin vain singlenä julkaistu Hey You. Albumit olivat aina edellistä suositumpia, kuten osoitti myös vuonna 1982 julkaistu Blackout, joka vauhditti bändin maailmankiertueelle. Vuonna 1983 Kaliforniassa Scorpions tähditti us-festivaaleja noin 400 000 tuhannen ihmisen edessä..

Kenties kaikkein menestynein albumi on Love at First Sting vuodelta 1984, joka sisältää kuolemattomia kappaleita kuten Big City Nights, Bad Boys Running Wild, Still Loving You ja Rock You Like A Hurricane. Albumi ylsi korkeimmillaan Yhdysvalloissa Billboard 200 -listan kuudenneksi, ja myi multi-platinaa (2 miljoonaa kappaletta) julkaisuvuotena. Tähän mennessä se on myynyt yli 3 miljoonaa kappaletta Yhdysvalloissa. Levyn balladi Still Loving You on äänestetty maailman kaikkien aikojen parhaaksi powerballadiksi. Levyn julkaisun jälkeen Scorpions teki maailmankiertueen josta saatiin kokoon live-albumi World Wide Live. Tämän jälkeen yhtye odotti pari vuotta ennen seuraavan albumin tekoa, joka tapahtui vuonna 1988. Levyn nimellä Savage Amusement on yhteys Scorpionsin yhteen tavaramerkkiin: heidän Savage Amusementiksi kutsuttuun ihmispyramidiin, jota he olivat esitelleet live-esityksissään. Vuonna 1990 julkaistu albumi Crazy World saavutti suosiossa Love at First Stingin. Balladi Wind of Change nousi välittömästi hitiksi, jonka suosio ei ole vielä tänäkään päivänä laantunut. Muuten levy koostuu enimmäkseen tarttuvista, melodisista heavy metal -kappaleista, joista tunnetuimpia ovat Tease Me Please Me ja Don´t Believe Her. Seuraavaa levyä saatiin odottaa vuoteen 1993 asti, jolloin Scorpions julkaisi Face the Heat:in. Levy oli ensimäinen ilman Francis Buchholzia. Bassoa soitti tällöin Ralph Rieckerman. Scorpions julkaisi 13. studioalbumin Pure Instinct:in, jossa rumpuja soitti jo nykyinenkin rumpali James Kottak. Tästä kolmen vuoden kuluttua julkaistiin samalla kokoonpanolla 14. studioalbumi Eye to eye. Vuosituhannen vaihteessa julkaistiin Moment of Glory, jossa Berliinin philharmonikot soittivat Scorpionsin kanssa heidän tunnetuimpia balladeitaan. Vuotta myöhemmin Scorpions julkaisi livealbumi Acoustica:n, joka myös sisälsi tunnetuimpia balladeitaan. Seuraava levy julkaistiin vuonna 2004. Nimeksi levylle tuli Unbreakable. Levyä seurasi kiertue, jonka aikana Scorpions soitti Suomessakin. Toistaiseksi viimeinen albumi on Humanity Hour 1. Tämänkin albumin jälkeen Scorpions vieraili kiertueellaan Suomessa.

Saksalaisen yhtyeen hard rock -veteraanit, Scorpions saivat elämäntyöstään palkinnon tämän vuoden ECHOn Saksan Music Awardseissa. Yhtye, jonka kansainvälinen ura alkoi 40 vuotta sitten Hannoverissa on onnistunut loistavasti. Saksan rock ryhmän kaikkien aikojen myydyt Yli 75 miljoonaa äänitteitä ja lukemattomia platina- ja kulta-albumeja, se on vaikuttanut sukupolvien rock-muusikoiden kanssa. Scorpions sai ECHOn 21. helmikuuta 2009. Albumit, kuten "Blackout" ja "Love at First Sting" ja loistava single kuten "Still Loving You" ja "Rock You Like a Hurricane", Scorpions ei ole vain Saksan rockhistoria; ryhmä on kansainvälinen hard rock -edelläkävijä ja on vaikuttanut bändejä kuten Iron Maiden, Bon Jovi ja Metallica. Scorpions on yksi tämän päivän suurista, legendaarisista maailmanlaajuisista yhtyeistä, ja he nauttivat valtavaa menestystä Venäjällä, Intiassa, Japanissa, Brasiliassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. "Humanity - Hour 1-kiertueella" Vuonna 2007, he soittivat yli 150000 fanille konserteissa. Scorpions on kampanjoinut massiivisesti sademetsien suojelun puolesta Etelä-Amerikassa.

Kohua

Loppuvuodesta 2008 brittiläinen Internet Watch Foundation (IWF) -järjestön mukaan Scorpionsin Virgin Killer -levyn alkuperäinen kansikuvitus on lapsipornoa, jonka johdosta Wikipedian artikkeli kyseisestä levystä sensuroitiin Isossa-Britanniassa. Suomessakin Wikipedian artikkeli joutui suodatuslistalle, mutta asiaan perehdyttyä esto purettiin.

Kokoonpano

Nykyinen kokoonpano (2004 alkaen)

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Paweł Mąciwoda - basso
• James Kottak - rummut

Tunnetuin kokoonpano (1978-1992)

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Francis Buchholz - basso
• Herman Rarebell - rummut

Ensimmäinen virallinen kokoonpano 1966-1970

• Rudolf Schenker - kitara, laulu
• Karl-Heinz Vollmer - kitara
• Achim Kirschning - basso
• Wolfgang Dziony - rummut

1969-1972

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Michael Schenker - kitara
• Lothar Heimberg - basso
• Wolfgang Dziony - rummut

1973-1974

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Uli Roth - kitara
• Francis Buchholz - basso
• Jurgen Rosenthal - rummut

1975-1976

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Ulrich Roth - kitara
• Francis Buchholz - basso
• Rudy Lenners - rummut

1978-1992

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Francis Buchholz - basso
• Herman Rarebell - rummut

1993-1995

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Ralph Rieckermann - basso
• Herman Rarebell - rummut

1995-1996

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Ralph Rieckermann - basso
• Curt Cress - rummut, studiomuusikko

1996-2003

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Ralph Rieckermann - basso
• James Kottak - rummut

2003-

• Klaus Meine - laulu
• Rudolf Schenker - kitara
• Matthias Jabs - kitara
• Pawel Maciwoda - basso
• James Kottak - rummut

Diskografia

Studioalbumit

• Lonesome Crow  (1972)
• Fly to the Rainbow  (1974)
• In Trance  (1975)
• Virgin Killer  (1976)
• Taken By Force  (1977)
• Lovedrive  (1979)
• Animal Magnetism  (1980)
• Blackout  (1982)
• Love at First Sting  (1984)

• Savage Amusement  (1988)
• Crazy World  (1990)
• Face the Heat  (1993)
• Pure Instinct  (1996)
• Eye II Eye  (1999)
• Moment of Glory  (2000) (yhdessä Berliinin filharmonikot -orkesterin kanssa)
• Unbreakable  (2004)
• Humanity: Hour 1  (2007)
• Sting in the Tail  (2010)

Live-albumit

Scorpions klassisessa ihmispyramidissa: Francis Buchholz, Matthias Jabs, Rudolf Schenker, Klaus Meine ja Herman Rarebell Savage Amusement-albumin kuvalevyversiossa.

• Tokyo Tapes (1978)
• World Wide Live (1985)
• Live Bites (1995)
• Acoustica (2001)

Kokoelma-albumit

• Action (1972)
• Rock Galaxy (1980)
• Hot & Heavy (1982)
• Best Of Scorpions (1984)
• Best Of Scorpions, Vol. 2 (1984)
• Gold Ballads (1985)
• Best of Rockers 'n' Ballads (1989)
• Hot & Slow (The Best Of The Ballads) (1991)
• Still Loving You (1992)
• Deadly Sting: The Mercury Years (1997)
• Big City Nights (1998)
• Master Series (1998)
• Best Of Scorpions: Millenium Collection (2001)
• Box Of Scorpions (2004)
• The Platinum Collection (2006) (3 CD)

Singlet

• In Trance (1975)
• He's A Woman - She's A Man (1977)
• All Night Long (1979)
• Lovedrive (1979)
• Is There Anybody There (1979)
• Another Piece Of Meat (1979)
• Make It Real (1980)
• The Zoo (1980)
• Hey You (1980)
• Can't Live Without You (1982)
• Now (1982)
• No One Like You (1982)
• Still Loving You (1984)
• Big City Nights (1984)
• Rock You Like A Hurricane (1984)
• Coming Home (1984)
• Rhythm Of Love (1988)
• Believe In Love (1988)
• Passion Rules The Game (1988)
• Can't Explain (1989)
• Living For Tomorrow (1989)
• Wind Of Change (1990)
• Send Me An Angel (1990)
• Hit Between The Eyes (1990)

• Tease Me Please Me (1990)
• Don't Believe Her (1990)
• White Dove (1992)
• Alien Nation (1993)
• No Pain No Gain (1993)
• Under The Same Sun (1993)
• Woman (1993)
• You And I (1996)
• Does Anyone Know (1996)
• Wild Child (1996)
• Where The River Flows (1996)
• Over The Top (1997)
• Edge Of Time (1997)
• When You Came Into My Life (1997)
• To Be No. 1 (1999)
• 10 Light Years Away (1999)
• Eye To Eye (1999)
• Mysterious (1999)
• Aleyah (1999)
• Moment Of Glory (2000)
• Hurricane 2000 (2000)
• Here In My Heart (2000)
• When Love Kills Love (2001)

Esiintymiset Suomessa

Scorpions Ankkarockissa vuonna 2003.

Savage Amusement Tour 1988-1989 18.1.1989 Helsingin Jäähalli. Lämmittelijän tehtävää hoiti Vixen

Crazy Wold Tour 1990-1991 Pari vuotta myöhemmin 21.1.1991 Helsingin Jäähalli. Lämmittelijän tehtävää hoiti Winger

Pure Instinct Tour 1996-1997 Oulun pesäpallostadion 1.7.1998 esiinnyttiin vielä Pure Instinct tour nimellä.

Eye II Eye tour 1999 26.6.1999 Nummirock

Ei levynjulkaisukiertuetta 03.08.2003 Ankkarock 2003

Unbreakable Tour 2004-2006 Tuuri Miljoona Rock Helsinki jäähalli ja lämmittelijänä Zero Nine

16.7.2005 Vaasa Rockperry festivaali

Humanity Tour 2007-2008 14.7.2007 Tuuri Miljoona Rock 7.6.2008 Tampere Sauna Open Air 25.8.2008 Kotka Kotkan meripäivät

Ei levynjulkaisukiertuetta 1.8.2009 Tuuri Miljoona Rock

Aiheesta muualla

• Scorpionsin virallinen sivusto
• Scorpions Last.fm:ssä (englanniksi)