Ero sivun ”Mikrotubulus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
D'ohBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sl:Mikrotubul
Λ (keskustelu | muokkaukset)
Kuva jossa tubulusten sijainti aksonissa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Microtuble.jpg|right|200px|thumb|Pätkä pallomaisista α- ja β-tubuliinidimereistä muodostunutta mikrotubulusta]]
[[Kuva:Microtuble.jpg|right|220px|thumb|Pätkä pallomaisista α- ja β-tubuliinidimereistä muodostunutta mikrotubulusta]]
[[Tiedosto:Complete neuron cell diagram numbered large numbers.svg|220px|right|thumb|Solun runko punaisella värillä, alhaalla oikealla pallossa: 16. Aksoni, 20. Mikrotubulukset ]]
'''Mikrotubulukset''' eli '''mikroputket''' muodostavat mikro- eli [[aktiinifilamentti]]en ja [[välikokoinen säie|välikokoisten säikeiden]] kanssa [[solun tukiranka|solun tukirangan]]. Niiden läpimitta on noin 24 nm ja ne muodostuvat yhteenliittyneistä α- ja β-tubuliinidimeereistä jotka ovat proteiinejä. Mikrotubulus on polaarinen molekyyli, joka kasvaa vain plus-päästään. Sen miinuspää kiinnittyy mikrotubuluksia organisoivaan keskukseen ({{k-en|Microtubule organizing center}}, MTOC) gammatubuliinien välityksellä. MTOC toimii eläinsolussa [[sentrosomi]]na. Mikrotubulukset ovat erittäin epästabiileja, mikä mahdollistaa niiden muodostaman verkoston nopean uudelleenorganisoinnin [[solu]]n sisällä. Useat mikrotubuluksiin liittyvät proteiinit voivat myös joko vahvistaa tai heikentää tubuluksen vakautta.
'''Mikrotubulukset''' eli '''mikroputket''' muodostavat mikro- eli [[aktiinifilamentti]]en ja [[välikokoinen säie|välikokoisten säikeiden]] kanssa [[solun tukiranka|solun tukirangan]]. Niiden läpimitta on noin 24 nm ja ne muodostuvat yhteenliittyneistä α- ja β-tubuliinidimeereistä jotka ovat proteiinejä. Mikrotubulus on polaarinen molekyyli, joka kasvaa vain plus-päästään. Sen miinuspää kiinnittyy mikrotubuluksia organisoivaan keskukseen ({{k-en|Microtubule organizing center}}, MTOC) gammatubuliinien välityksellä. MTOC toimii eläinsolussa [[sentrosomi]]na. Mikrotubulukset ovat erittäin epästabiileja, mikä mahdollistaa niiden muodostaman verkoston nopean uudelleenorganisoinnin [[solu]]n sisällä. Useat mikrotubuluksiin liittyvät proteiinit voivat myös joko vahvistaa tai heikentää tubuluksen vakautta.



Versio 18. maaliskuuta 2010 kello 06.14

Tiedosto:Microtuble.jpg
Pätkä pallomaisista α- ja β-tubuliinidimereistä muodostunutta mikrotubulusta
Solun runko punaisella värillä, alhaalla oikealla pallossa: 16. Aksoni, 20. Mikrotubulukset

Mikrotubulukset eli mikroputket muodostavat mikro- eli aktiinifilamenttien ja välikokoisten säikeiden kanssa solun tukirangan. Niiden läpimitta on noin 24 nm ja ne muodostuvat yhteenliittyneistä α- ja β-tubuliinidimeereistä jotka ovat proteiinejä. Mikrotubulus on polaarinen molekyyli, joka kasvaa vain plus-päästään. Sen miinuspää kiinnittyy mikrotubuluksia organisoivaan keskukseen (engl. Microtubule organizing center, MTOC) gammatubuliinien välityksellä. MTOC toimii eläinsolussa sentrosomina. Mikrotubulukset ovat erittäin epästabiileja, mikä mahdollistaa niiden muodostaman verkoston nopean uudelleenorganisoinnin solun sisällä. Useat mikrotubuluksiin liittyvät proteiinit voivat myös joko vahvistaa tai heikentää tubuluksen vakautta.

Mikrotubuluksilla on useita merkittäviä tehtäviä. Mitoosissa ja meioosissa kromosomit jaetaan tytärsoluihin mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien avulla. Nillä on tärkeä tehtävä myös solunjakautumisessa. Mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien muita tehtäviä soluissa ovat muun muassa kalvorakkuloiden kuljetus solulimakalvoston ja Golgin laitteen välillä sekä Golgin laitteen jälleenmuodostus solun jakautumisen jälkeen. Lisäksi mikrotubulukset osallistuvat sentriolien ja värekarvojen muodostukseen. Värekarvan liikkeet perustuvat mikrotubulusten liukumiseen toisiinsa nähden eri puolilla värekarvaa.

Malline:Tynkä/Solubiologia

Malline:Link GA