Ero sivun ”Vepsän kansallinen volosti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+suomenk.viite
Vepsäläiset nimet & lähdeviite.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Vepsän kansallinen volosti''' ({{k-ru|Вепсская национальная волость|Vepsskaja natsionalnaja volost}}, [[vepsän kieli|vepsäksi]] ''Vepsän rahvahaline volost’'') oli vuosina 1994-2005 [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] sijainnut pohjoisten [[vepsäläiset|vepsäläisten]] kansallinen itsehallintoyksikkö. Vepsän kansallinen volosti sijaitsi [[Ääninen|Äänisen]] rannalla [[Äänisenrannan piiri]]n kaakkoispuolella, [[M18 (valtatie)|Kuolan valtatien M18]] varrella. Etelässä se rajoittui [[Leningradin alue]]eseen. Volosti käsitti [[Šokšu]]n, [[Šoutjärvi|Šoutjärven]] ja [[Kalajoki (Karjalan tasavalta)|Kalajoen]] kyläneuvostojen alaiset hallintoalueet.
'''Vepsän kansallinen volosti''' ({{k-ru|Вепсская национальная волость|Vepsskaja natsionalnaja volost}}, [[vepsän kieli|vepsäksi]] ''Vepsän rahvahaline volost’'') oli vuosina 1994–2005 [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] sijainnut pohjoisten [[vepsäläiset|vepsäläisten]] kansallinen itsehallintoyksikkö. Vepsän kansallinen volosti sijaitsi [[Ääninen|Äänisen]] rannalla [[Äänisenrannan piiri]]n kaakkoispuolella, [[M18 (valtatie)|Kuolan valtatien M18]] varrella. Etelässä se rajoittui [[Leningradin alue]]eseen. Volosti käsitti [[Šokšu]]n, [[Šoutjärvi|Šoutjärven]] ja [[Kalajoki (Karjalan tasavalta)|Kalajoen]] kyläneuvostojen alaiset hallintoalueet.


Vepsän kansallisen volostin keskus oli [[Šoutjärvi|Šoutjärven]] ({{k-ru|''Šoltozero''}}) kyläkeskus. Volostin asukasluku vuonna 2002 oli 3493 henkeä, joista vepsäläisiä 1202.
Vepsän kansallisen volostin keskus oli [[Šoutjärvi|Šoutjärven]] ({{k-ru|''Šoltozero''}}) kyläkeskus. Volostin asukasluku vuonna 2002 oli 3493 henkeä, joista vepsäläisiksi oli tilastoitu 1202. Vepsäläisten määrä on kuitenkin ollut tätä huomattavasti suurempi, sillä usein seka-avioliittojen lapset on merkitty venäläisiksi.


Vepsän kansallinen volosti oli pinta-alaltaan yhteensä 820 neliökilometriä, joista metsiä 748, asutuksia 8,94, teollisessa käytössä olleita 6,38, viljelymaita 47,7, taloudellisesta käytöstä poistettuja 9,65 ja vesistöjä 10,8 neliökilometriä.
Vepsän kansallinen volosti oli pinta-alaltaan yhteensä 820 neliökilometriä, joista metsiä 748, asutuksia 8,94, teollisessa käytössä olleita 6,38, viljelymaita 47,7, taloudellisesta käytöstä poistettuja 9,65 ja vesistöjä 10,8 neliökilometriä.


Kunnallishallintouudistuksessa 1.1.2006 volosti lopetettiin, ja siitä muodostettiin kolme [[Äänisenrannan piiri]]in kuuluvaa "vepsäläistä maalaiskuntaa" ({{k-ru|''vepsskoje selskoje poselenije''}}): [[Šokšu]]n (ven. ''Šokša''), [[Šoutjärvi|Šoutjärven]] (''Šoltozero'') ja [[Kalajoki (Karjalan tasavalta)|Kalajoen]] (''Rybreka'') vepsäläiset maalaiskunnat.
Kunnallishallintouudistuksessa 1.1.2006 volosti lopetettiin, ja siitä muodostettiin kolme [[Äänisenrannan piiri]]in kuuluvaa "vepsäläistä maalaiskuntaa" ({{k-ru|''vepsskoje selskoje poselenije''}}): [[Šokšu]]n (ven. ''Šokša''), [[Šoutjärvi|Šoutjärven]] (''Šoltozero'') ja [[Kalajoki (Karjalan tasavalta)|Kalajoen]] (''Rybreka'') vepsäläiset maalaiskunnat.



==Kansallisen volostin kylät==
==Kansallisen volostin kylät==
Alla mainitut kylien ja kylänosien (posadojen) nimet on kirjoitettu vepsän kielen virallisella ortografialla, ja kirjoitusasut on tarkistettu Irma Mullosen kirjasta ''Očerki vepsskoi toponimii''<ref>Mullonen, Irma Ivanovna ''Očerki vepsskoi toponimii''. Nauka, St. Peterburg, 1994.</ref> Mullonen on Petroskoilainen kielentutkija, joka on väitellyt tohtoriksi kyseisestä aiheesta, ja johtaa nykyisin Venäjän tiedeakatemian Kielten, kirjallisuuden ja historian instituuttia Petroskoissa.
{{Korjattava/translitterointi}}

===Šokšun kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Šokša)===
===Šokšun kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Šokša)===


Rivi 32: Rivi 34:
* Kalinansar’(ei pysyvää asutusta)
* Kalinansar’(ei pysyvää asutusta)
* Mägikülä (Gornoje Šëltozero) (ei pysyvää asutusta)
* Mägikülä (Gornoje Šëltozero) (ei pysyvää asutusta)

==Lähdeviitteet==
<references/>


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 14. maaliskuuta 2010 kello 18.00

Vepsän kansallinen volosti (ven. Вепсская национальная волость, Vepsskaja natsionalnaja volost, vepsäksi Vepsän rahvahaline volost’) oli vuosina 1994–2005 Karjalan tasavallassa sijainnut pohjoisten vepsäläisten kansallinen itsehallintoyksikkö. Vepsän kansallinen volosti sijaitsi Äänisen rannalla Äänisenrannan piirin kaakkoispuolella, Kuolan valtatien M18 varrella. Etelässä se rajoittui Leningradin alueeseen. Volosti käsitti Šokšun, Šoutjärven ja Kalajoen kyläneuvostojen alaiset hallintoalueet.

Vepsän kansallisen volostin keskus oli Šoutjärven (ven. Šoltozero) kyläkeskus. Volostin asukasluku vuonna 2002 oli 3493 henkeä, joista vepsäläisiksi oli tilastoitu 1202. Vepsäläisten määrä on kuitenkin ollut tätä huomattavasti suurempi, sillä usein seka-avioliittojen lapset on merkitty venäläisiksi.

Vepsän kansallinen volosti oli pinta-alaltaan yhteensä 820 neliökilometriä, joista metsiä 748, asutuksia 8,94, teollisessa käytössä olleita 6,38, viljelymaita 47,7, taloudellisesta käytöstä poistettuja 9,65 ja vesistöjä 10,8 neliökilometriä.

Kunnallishallintouudistuksessa 1.1.2006 volosti lopetettiin, ja siitä muodostettiin kolme Äänisenrannan piiriin kuuluvaa "vepsäläistä maalaiskuntaa" (ven. vepsskoje selskoje poselenije): Šokšun (ven. Šokša), Šoutjärven (Šoltozero) ja Kalajoen (Rybreka) vepsäläiset maalaiskunnat.


Kansallisen volostin kylät

Alla mainitut kylien ja kylänosien (posadojen) nimet on kirjoitettu vepsän kielen virallisella ortografialla, ja kirjoitusasut on tarkistettu Irma Mullosen kirjasta Očerki vepsskoi toponimii[1] Mullonen on Petroskoilainen kielentutkija, joka on väitellyt tohtoriksi kyseisestä aiheesta, ja johtaa nykyisin Venäjän tiedeakatemian Kielten, kirjallisuuden ja historian instituuttia Petroskoissa.

Šokšun kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Šokša)

  • Šokšu (veps. Šokš), osinaan Vasilišt, Čoga, Hörc, Keskül, Pinž ja Sürd’
  • Kvarcitnyi, veps. Ustii, sekä sen vieressä rannalla Lomk
  • Jääsjärvi, veps. D’äšarv (Jašezero)

Kalajoen kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Rybreka)

  • Kalajoki veps. Kaleig (Rybreka), osinaan Ropei, Čuur, Ozrei, Kliimoin, Koiramättas ja Pagast sekä Posjolok
  • Toinenjoki veps. Toižeg (Drugaja Reka), osinaan Zinkveihe, Van’kanposad, Mägoc, ja Mišukovo, aiemmin myös Telaorg
  • Kaskesoja, veps. Kaskez (Kaskesručei), osinaan itse Kaskez sekä Suvagd’
  • Kakkarova, veps. Kakkarv (Kakkarovo) (ei pysyvää asutusta)

Šoutjärven kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Šoltozero)

  • Soutjärvi veps. Šoutjärv` (Šoltozero), osinaan D’eremišt, Melkaamättas, Kukoinposad, Alažagd’, Ülizagd’, Dokuc’, Papinposad, Noumančug ja Mikrorajon
  • Išan (Išanino)
  • Vehkaoja veps. Vehkoi (Vehručei), osinaan Vehkoi, Kulu Vehkoi, Tesar’ ja Ogerišt
  • Matvejanselkä veps. Matfejansel’g (Matvejeva Sel’ga), osinaan Kiirik eli Kirikohn’e kreža, Posad, Ooštaas, Kal’l’alain’e
  • Metsäntaka (Mecäntaga, ven. Zales’je) (ei pysyvää asutusta)
  • Sürd’ (ei pysyvää asutusta)
  • Kalinansar’(ei pysyvää asutusta)
  • Mägikülä (Gornoje Šëltozero) (ei pysyvää asutusta)

Lähdeviitteet

  1. Mullonen, Irma Ivanovna Očerki vepsskoi toponimii. Nauka, St. Peterburg, 1994.

Aiheesta muualla