Ero sivun ”Komentoliittymä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Sovelluksia: kh; ilmaisua hillitymmäksi |
→Komentoliittymän käyttö: täsmennyksiä |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Komentoliittymän käyttö== |
==Komentoliittymän käyttö== |
||
[[ |
[[Tiedosto:FPC_Command_Line.PNG|thumb|220px|[[Free Pascal]]in kääntäjää käytetään [[Cygwin]]in komentoriviltä.]] |
||
Komentoliittymässä käyttäjä kirjoittaa |
Komentoliittymässä käyttäjä kirjoittaa komentoriville tietyn [[syntaksi]]n mukaisen komennon mahdollisine parametreineen ja painaa [[Enter (näppäin)|syöttöpainiketta]], jolloin komentotulkki käsittelee käskyn ja tulostaa vastineen näytölle. Suoritteen jälkeen tietokone jää odottamaan uutta komentoa. Komentoliittymän käyttö ei välttämättä vaadi suurta järjestelmän tuntemusta, sillä komennot ovat lyhennyksiä selväkielisistä englanninkielisistä sanoista, ja niille on yleensä saatavilla käytönaikainen ohje komennolla ''help'' tai ''man''. |
||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Versio 13. maaliskuuta 2010 kello 22.18
Komentoliittymä (engl. command line interface, CLI) on tapa järjestää ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikointi. Vaikka komentoliittymää voisi pitää graafisen käyttöliittymän vastakohtana, käytännössä vertailu ei ole aivan osuva. Komentoliittymää käytetään usein erikoistapauksissa, kuten tieteellisen tutkimuksen käyttämissä sovelluksissa, monien laitteiden käyttöliittymissä tai näkövammaisille tarkoitetuissa sovelluksissa. Perinteisesti Unixeissa ja Linuxissa komentoliittymä on ollut näkyvässä asemassa järjestelmän ylläpidossa. Tyypillisin komentoliittymässä ajettava ohjelma on komentotulkki. Komentoliittymästä käytetään myös nimityksiä konsoli, terminaali ja pääte.
Komentoliittymän käyttö
Komentoliittymässä käyttäjä kirjoittaa komentoriville tietyn syntaksin mukaisen komennon mahdollisine parametreineen ja painaa syöttöpainiketta, jolloin komentotulkki käsittelee käskyn ja tulostaa vastineen näytölle. Suoritteen jälkeen tietokone jää odottamaan uutta komentoa. Komentoliittymän käyttö ei välttämättä vaadi suurta järjestelmän tuntemusta, sillä komennot ovat lyhennyksiä selväkielisistä englanninkielisistä sanoista, ja niille on yleensä saatavilla käytönaikainen ohje komennolla help tai man.
Historiaa
Komentoliittymä periytyy reikäkorttien ajalta, jolloin tietokoneen käyttö oli suoraviivaista komentojen ja suoritteiden vuorottelua. Komentoliittymä mahdollisti tietokoneen käyttämisen ilman reikäkortteja. Vuorovaikutus tietokoneen kanssa nopeutui, kun komennot ja tulosteet voitiin toteuttaa samalla välineellä. Komentoliittymä oli pääasiallinen tietokoneiden käyttöliittymä, kunnes näyttötekniikan ja -korttien kehitys loi edellytykset grafiikan esittämiselle.
Sovelluksia
Komentoliittymää käytetään edelleen sen tuoman selkeyden ja pienempien resurssivaatimusten takia monissa laitteissa ja sovelluksissa. Verrattuna hiirellä tapahtuvaan ikkunoiden selailuun graafisella käyttöliittymällä on komentoliittymä joissakin tapauksissa myös nopeampi tapa ohjata tietokoneen toimintaa. Komentoliittymän käyttö on yleistä tieteellisen tutkimuksen, laitteiden kehittämisen ympäristöissä ja käyttöliittymissä, jotka liittyvät kiinteästi johonkin laitteeseen. Monet ohjelmoijat suosivat komentoliittymää. Komentoliittymän käyttö on väistämätöntä suurtietokoneiden ja muiden erikoisempien tietokoneiden yhteydessä. Pankkiautomaatit toimivat monissa paikoissa edelleen komentoliittymän kautta.
Rajoituksia
Kuvien ja äänten käsittely luonnollisesti on hyvin hankalaa komentoliittymästä. Vieraan komentoliittymän käyttäminen ilman ohjeita on vaikeaa ilman huolellisesti tehtyä aputoimintoa. Tavalliseen webin selailuun komentoliittymää ei voi suositella, vaikka se onkin mahdollista telnet-yhteyden yli Unix-palvelinkoneella tai Lynx-selaimella.
Katso myös
- Graafinen käyttöliittymä
- Tekstipohjainen käyttöliittymä (Text User Interface, TUI)