Ero sivun ”Aivoverenvuoto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheittavat näin ollen usein [[likvor]]kierron häiriöitä. |
Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheittavat näin ollen usein [[likvor]]kierron häiriöitä. |
||
Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suuret ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa |
Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suuret ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa lähes aina kuolemaan. |
||
===SAV=== |
===SAV=== |
Versio 10. maaliskuuta 2010 kello 19.57
Aivoverenvuoto (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton verenpainetauti. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, verenvuototaudit ja aivokasvaimet. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa.
Aivoverenvuodot muodostavat runsaat 10 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.[1]
Verenvuototyypit sijainnin mukaan
Aivoverenvuodot on käytännöllista jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla.
- Aivoverenvuoto eli intraserebraalivuoto (ICH) tunkeutuu suoraan aivoihin
- Lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) tunkeutuu lukinkalvon alaiseen tilaan
- Kovakalvonalainen verenvuoto eli subduraalivuoto (SDV) tulee kovakalvon ja lukinkalvon väliin
- Epiduraalivuoto vuotaa kovakalvon ja kallon luun väliseen tilaan.
ICH
Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheittavat näin ollen usein likvorkierron häiriöitä.
Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suuret ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa lähes aina kuolemaan.
SAV
Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).
Oireet ja tutkimukset
Vuoto alkaa usein valveilla ollessa. Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä.
Pikkuaivojen lisäksi verenvuodossa syntyy halvausten asemasta liikkeiden yhteistoimintahäiriöitä. Verenvuoto aivojen alempiin osiin aiheuttaa usein tajuttomuutta ja häiriöitä hengityksen säätelyssä. Vuoto kohottaa yleensä painetta kallon sisällä, ja verenpaine nousee. Aivoverenvuoto varmistetaan ja erotetaan aivoinfarktista tietokonekerroskuvauksella.