Ero sivun ”Traditionalistinen koulukunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Uusi sivu: '''Traditionalistinen koulukunta''' (perennialismi, integraalinen traditionalismi) on uskonnollis-filosofinen liike, jonka juuret ovat ranskalaisen metafyysikon [[René Guénon|René ... |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Perenniaalinen filosofia == |
== Perenniaalinen filosofia == |
||
Guénon katsoi, että kaikilla aidoilla uskonnoilla on yhteinen [[esoteerinen]] ydin, josta hän käytti käsitettä ''[[philosophia perennis|Philosophia Perennis]]'', ”ikuinen filosofia”. Hän perusti työnsä pääosin [[hindulaisuus|hindulaisiin]], [[taolaisuus|taolaisiin]], [[islam|islamilaisiin]], [[juutalaisuus|juutalaisiin]] ja [[kristinusko|kristillisiin]] lähteisiin. Esoteerinen tieto on ylirationaalista tietoa jumalallisesta, jonka perimmäinen päämäärä on yksilön yhtyminen absoluuttiseen, ylipersoonalliseen olemukseen. Yksilö nähdään pohjimmiltaan Absoluutista erottamattomana, missä kohtaa Guénon viittaa hindulaisen veda-uskonnon käsityksiin [[atman|atmanista]], [[Brahman|brahmanista]] ja [[mokša|mokšasta]]. Guenonin mukaan hindulainen ''[[Sanatana Dharma]]'' "polveutuu suoremmin Alkuperäisestä Perinteestä". |
Guénon katsoi, että kaikilla aidoilla perinteisillä uskonnoilla on yhteinen [[esoteerinen]] ydin, josta hän käytti käsitettä ''[[philosophia perennis|Philosophia Perennis]]'', ”ikuinen filosofia”. Hän perusti työnsä pääosin [[hindulaisuus|hindulaisiin]], [[taolaisuus|taolaisiin]], [[islam|islamilaisiin]], [[juutalaisuus|juutalaisiin]] ja [[kristinusko|kristillisiin]] lähteisiin. Esoteerinen tieto on ylirationaalista tietoa jumalallisesta, jonka perimmäinen päämäärä on yksilön yhtyminen absoluuttiseen, ylipersoonalliseen olemukseen. Yksilö nähdään pohjimmiltaan Absoluutista erottamattomana, missä kohtaa Guénon viittaa hindulaisen veda-uskonnon käsityksiin [[atman|atmanista]], [[Brahman|brahmanista]] ja [[mokša|mokšasta]]. Guenonin mukaan hindulainen ''[[Sanatana Dharma]]'' "polveutuu suoremmin Alkuperäisestä Perinteestä". |
||
== Suhde uskontoon == |
== Suhde uskontoon == |
||
Versio 8. maaliskuuta 2010 kello 14.15
Traditionalistinen koulukunta (perennialismi, integraalinen traditionalismi) on uskonnollis-filosofinen liike, jonka juuret ovat ranskalaisen metafyysikon René Guénonin maailmansotien välisen kauden ajattelussa. Muita liikkeen edustajia ovat srilankalainen filosofi Ananda Coomaraswamy ja sveitsiläinen mystikko Frithjof Schuon, Titus Burkhardt, Martin Lings, Huston Smith sekä Seyyed Hossein Nasr.
Perenniaalinen filosofia
Guénon katsoi, että kaikilla aidoilla perinteisillä uskonnoilla on yhteinen esoteerinen ydin, josta hän käytti käsitettä Philosophia Perennis, ”ikuinen filosofia”. Hän perusti työnsä pääosin hindulaisiin, taolaisiin, islamilaisiin, juutalaisiin ja kristillisiin lähteisiin. Esoteerinen tieto on ylirationaalista tietoa jumalallisesta, jonka perimmäinen päämäärä on yksilön yhtyminen absoluuttiseen, ylipersoonalliseen olemukseen. Yksilö nähdään pohjimmiltaan Absoluutista erottamattomana, missä kohtaa Guénon viittaa hindulaisen veda-uskonnon käsityksiin atmanista, brahmanista ja mokšasta. Guenonin mukaan hindulainen Sanatana Dharma "polveutuu suoremmin Alkuperäisestä Perinteestä".
Suhde uskontoon
Guénon luopui jo hyvin varhaisessa vaiheessa tavoitteesta elvyttää länsimainen hengellisyys puhtaan kristilliseltä pohjalta. Hän myös suhtautui kriittisesti teosofiaan ja muuhun aikansa uushenkisyyteen. Vuonna 1912 Guénon initioitiin suufilaiseen Shadhiliyya-veljeskuntaan ja hän muutti Kairoon. Myös monet myöhemmät traditionalistisen koulukunnan edustajat, muun muassa Frithjof Schuon, Martin Lings ja Titus Burkhardt, on sen jälkeen initioitu suufilaisuuteen.
Liikkeellä on myös kristittyjä (esim. uskonnonfilosofi Jean Borella), buddhalaisia (Marco Pallis) ja hindulaisia (Ananda Coomaraswamy) edustajia.
Pohjoismaiden vaikutusvaltaisimmat kannattajat (Kurt Almqvist, Tage Lindblom, Ashk Dahlén) ovat kaikki muslimikäännynnäisiä.
Modernismin kritiikki
Traditionalistinen koulukunta suhtautuu modernismiin ja kehitysoptimismiin kielteisesti, nähden ne ensisijaisesti hengellisenä rappiona. Guénonin mukaan moderni aika vastaa hindulaisen syklisen aikakäsityksen Kali Yugaa. Guénon kutsuu modernia aikakautta myös ”määrän valtakaudeksi”, jolla ihminen ja maailmankaikkeus ymmärretään ontologisessa mielessä entistä enemmän materian kautta. Guenon näkee länsimaiden suurena tragediana, että ne ovat renessanssista lähtien kadottaneet lähes täysin yhteytensä perenniaaliseen filosofiaan. Näin ollen henkisen etsijän on lännessä käytännössä mahdotonta ottaa vastaan pätevää initiaatiota ja seurata esoteerista polkua.
Vaikutus
Traditionalistiselta koulukunnalta ovat saaneet voimakkaita vaikutteita muun muassa uskontotieteilijä Mircea Eliade sekä italialainen okkultisti ja yhteiskunnallinen ajattelija Julius Evola.