Ero sivun ”Tikkurilan vanha asemarakennus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]]in suunnittelema, vuonna [[1863]] valmistunut rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1800-luvun lopun historiallista kertaustyyliä. Se toimi asemana yli vuosisadan ajan, vuoteen [[1978]], jolloin Tikkurilan uusi asemarakennus valmistui. 1980-luvun lopulla tehdyn restauroinnin jälkeen rakennuksessa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo, joka järjestää sen tiloissa vaihtuvia näyttelyitä. |
Arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]]in suunnittelema, vuonna [[1863]] valmistunut rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1800-luvun lopun historiallista kertaustyyliä. Se toimi asemana yli vuosisadan ajan, vuoteen [[1978]], jolloin Tikkurilan uusi asemarakennus valmistui. 1980-luvun lopulla tehdyn restauroinnin jälkeen rakennuksessa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo, joka järjestää sen tiloissa vaihtuvia näyttelyitä. |
||
== |
==Aseman synty== |
||
[[Päärata|Suomen ensimmäinen rautatieyhteys]] avattiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välillä vuonna [[1862]], ja rataosuuden alkuperäiset asemarakennukset suunnitteli arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]]. Pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä väliasema Tikkurila saivat tiiliset asemat, muut tehtiin puusta. Tätä on joskus selitetty sillä, että [[Tikkurilan asema]]n jälkeen rautatiehallituksen rahat olisivat alkaneet loppua, joten loput asemat oli tehtävä halvemmasta materiaalista. Todennäköisempi selitys on kuitenkin, että Tikkurilasta kaavailtiin merkittävää vaihtoasemaa, sillä siellä vanha [[Turku]]-[[Viipuri]]-maantie eli [[Kuninkaantie]] ylitti rautatien. Helsingin asema purettiin nykyisen asemarakennuksen valmistuttua [[1919]] ja Hämeenlinnan asema tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] [[1918]], joten Tikkurilan asema on nykyään Suomen vanhin asemarakennus. |
|||
===Rakennushistoria=== |
|||
| ⚫ | |||
[[Päärata|Suomen ensimmäinen rautatieyhteys]] avattiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välillä vuonna [[1862]]. Radan alkuperäiset väliasemat olivat [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurila]], [[Järvenpään rautatieasema|Järvenpää]], [[Hyvinkään rautatieasema|Hyvinkää]], [[Riihimäen rautatieasema|Riihimäki]] ja [[Turengin rautatieasema|Turenki]]. Asemarakennukset suunnitteli arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]] tuolloin muodissa olleeseen historialliseen kertaustyyliin, käyttäen esikuvinaan keskieurooppalaista asema-arkkitehtuuria. |
|||
Vain pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä väliasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Vanhan tarinan mukaan Tikkurilan aseman jälkeen Rautatiehallituksen rahat olisivat alkaneet loppua, joten muut asemat oli rakennettava halvemmasta materiaalista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan Tikkurila sai tiilisen asemarakennuksen monien seikkojen summana. Asema sijaitsi rautatien ja [[Kuninkaantie|vanhan Turku-Viipuri-maantien]] risteyksessä ja oli siksi tärkeä vaihtoasema. Lisäksi Tikkurilan arveltiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavaksi taajamaksi pääkaupungin läheisyyden ansiosta. Tikkurilan asema myös sijaitsi puuttomalla savitasangolla, missä puutavaran saatavuus oli huono mutta mahdollisuudet tiilenpolttoon hyvät.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Teresa Leskinen (toim.) | Nimeke = Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi | Sivu = 25 | Julkaisija = Vantaan kaupunginmuseo | Vuosi = 2003 }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Iltanen | Nimeke = Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat | Sivu = 54-56 | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2009 }}</ref> |
|||
Myös Helsinki-Hämeenlinna-radan ja tulevan [[Riihimäki-Pietari-rata|Pietarin radan]] risteysasemalle oli tarkoitus rakentaa tiilinen asemarakennus. Rautatiehallitus ei kuitenkaan osannut päättää, tulisiko risteysasemaksi Riihimäki vai Turenki, ja Edelfeltin asemarakennusta varten tekemät suunnitelmat jäivät hyllylle. Sekä Riihimäki että Turenki saivat myöhemmin puiset asemarakennukset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Iltanen | Nimeke = Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat | Sivu = 54-56, 65, 69 | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2009 }}</ref> |
|||
Edelfeltin piirustukset Tikkurilan asemarakennukseksi hyväksyttiin heinäkuussa [[1859]], ja perustukset muurattiin vielä samana kesänä. Kesällä [[1860]] rakennuksen seinät muurattiin täyteen korkeuteensa, ja kesällä [[1861]] rakennettiin vesikatto. Rakennustyöt urakoi rakennusmestari Carl Grönstadt miehineen, ja tiilet saatiin paikallisista tiiliruukeista. Rautatieliikenteen alkaessa maaliskuussa [[1862]] Tikkurilan asema oli valmis käyttöön.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Teresa Leskinen (toim.) | Nimeke = Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi | Sivu = 27-29 | Julkaisija = Vantaan kaupunginmuseo | Vuosi = 2003 }}</ref> Valmistumisjärjestyksessä se oli asemarakennuksista toinen, sillä Helsingin asema oli valmistunut jo vuonna [[1860]]. Helsingin vanha asemarakennus purettiin [[1919]] nykyisen aseman valmistuttua, joten Tikkurilan asema on nykyisin Suomen vanhin asemarakennus. Se on myös radan tiiliasemista ainoa säilynyt, sillä Hämeenlinnan asema tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] keväällä [[1918]]. |
|||
===Arkkitehtuuri=== |
|||
Kolmikerroksinen, punatiilestä muurattu asemarakennus edustaa 1800-luvun puolenvälin historiallista sekatyyliä. Julkisivun jäsennys ja koristelu edustaa lähinnä [[uusrenessanssi]]a, mutta pyörökaariset ikkunat sekä ylimmän kerroksen pienet pyöreät ruusuikkunat tuovat siihen myös [[Uusgotiikka|uusgoottilaista]] leimaa. |
|||
| ⚫ | Rakennuksen alakerrassa sijaitsivat alun perin lippumyymälä sekä erilliset ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan odotussalit, joista kustakin oli oma ovensa asemalaiturille. Toisessa kerroksessa oli asemapäällikön virka-asunto ja kolmannessa rautatievirkailijoiden asuntoja. Aseman ympärillä levisi aikanaan laaja asema-alue, jossa oli varasto- ja makasiinirakennuksia, tiilinen vesitorni höyryvetureiden vedenottoa varten sekä rautatieläisten asuintaloja puutarhoineen. Viimeiset näistä rakennuksista purettiin 1990-luvulla ja vain itse asema on säilynyt. |
||
Rakennus poistui asemakäytöstä vuonna [[1977]], kun Tikkurilan uusi asema valmistui sen pohjoispuolelle. Tämän jälkeen sitä käytettiin vuosikymmenen ajan [[VR]]:n varastotiloina sekä rautatiehenkilökunnan asuntorakennuksena. |
Rakennus poistui asemakäytöstä vuonna [[1977]], kun Tikkurilan uusi asema valmistui sen pohjoispuolelle. Tämän jälkeen sitä käytettiin vuosikymmenen ajan [[VR]]:n varastotiloina sekä rautatiehenkilökunnan asuntorakennuksena. |
||
| Rivi 45: | Rivi 57: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
<references/> |
|||
*''Tikkurilan asema nousi rappiosta'' Helsingin Sanomat 27.12.1990 |
*''Tikkurilan asema nousi rappiosta'' Helsingin Sanomat 27.12.1990 |
||
Versio 7. maaliskuuta 2010 kello 17.04
| Tikkurilan vanha asemarakennus | |
|---|---|
 Tikkurilan vanha asemarakennus kesällä 2006 |
|
| Rakennustyyppi | asemarakennus |
| Valmistumisvuosi | 1863 |
| Suunnittelija | Carl Albert Edelfelt |
| Rakennuttaja | Rautatiehallitus |
| Omistaja | VR-Yhtymä |
| Käyttäjä |
Valtionrautatiet / VR-Yhtymä (1863–1987) Vantaan kaupunginmuseo (1987–) |
| Runkorakenne | tiili |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Korkeus | 14,5 metriä |
| Kerrosluku | 3 |
| Bruttoala | 618 m² |
| Kerrosala | 206 m² |
 |
|
Tikkurilan vanha asemarakennus on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva historiallinen asemarakennus, joka toimii nykyisin Vantaan kaupunginmuseona. Se kuuluu Suomen ensimmäisen rautatielinjan Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisiin asemiin ja on Suomen vanhin säilynyt asemarakennus.
Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema, vuonna 1863 valmistunut rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1800-luvun lopun historiallista kertaustyyliä. Se toimi asemana yli vuosisadan ajan, vuoteen 1978, jolloin Tikkurilan uusi asemarakennus valmistui. 1980-luvun lopulla tehdyn restauroinnin jälkeen rakennuksessa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo, joka järjestää sen tiloissa vaihtuvia näyttelyitä.
Aseman synty
Rakennushistoria
Suomen ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä vuonna 1862. Radan alkuperäiset väliasemat olivat Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki ja Turenki. Asemarakennukset suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt tuolloin muodissa olleeseen historialliseen kertaustyyliin, käyttäen esikuvinaan keskieurooppalaista asema-arkkitehtuuria.
Vain pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä väliasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Vanhan tarinan mukaan Tikkurilan aseman jälkeen Rautatiehallituksen rahat olisivat alkaneet loppua, joten muut asemat oli rakennettava halvemmasta materiaalista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan Tikkurila sai tiilisen asemarakennuksen monien seikkojen summana. Asema sijaitsi rautatien ja vanhan Turku-Viipuri-maantien risteyksessä ja oli siksi tärkeä vaihtoasema. Lisäksi Tikkurilan arveltiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavaksi taajamaksi pääkaupungin läheisyyden ansiosta. Tikkurilan asema myös sijaitsi puuttomalla savitasangolla, missä puutavaran saatavuus oli huono mutta mahdollisuudet tiilenpolttoon hyvät.[1] [2]
Myös Helsinki-Hämeenlinna-radan ja tulevan Pietarin radan risteysasemalle oli tarkoitus rakentaa tiilinen asemarakennus. Rautatiehallitus ei kuitenkaan osannut päättää, tulisiko risteysasemaksi Riihimäki vai Turenki, ja Edelfeltin asemarakennusta varten tekemät suunnitelmat jäivät hyllylle. Sekä Riihimäki että Turenki saivat myöhemmin puiset asemarakennukset.[3]
Edelfeltin piirustukset Tikkurilan asemarakennukseksi hyväksyttiin heinäkuussa 1859, ja perustukset muurattiin vielä samana kesänä. Kesällä 1860 rakennuksen seinät muurattiin täyteen korkeuteensa, ja kesällä 1861 rakennettiin vesikatto. Rakennustyöt urakoi rakennusmestari Carl Grönstadt miehineen, ja tiilet saatiin paikallisista tiiliruukeista. Rautatieliikenteen alkaessa maaliskuussa 1862 Tikkurilan asema oli valmis käyttöön.[4] Valmistumisjärjestyksessä se oli asemarakennuksista toinen, sillä Helsingin asema oli valmistunut jo vuonna 1860. Helsingin vanha asemarakennus purettiin 1919 nykyisen aseman valmistuttua, joten Tikkurilan asema on nykyisin Suomen vanhin asemarakennus. Se on myös radan tiiliasemista ainoa säilynyt, sillä Hämeenlinnan asema tuhoutui sisällissodassa keväällä 1918.
Arkkitehtuuri
Kolmikerroksinen, punatiilestä muurattu asemarakennus edustaa 1800-luvun puolenvälin historiallista sekatyyliä. Julkisivun jäsennys ja koristelu edustaa lähinnä uusrenessanssia, mutta pyörökaariset ikkunat sekä ylimmän kerroksen pienet pyöreät ruusuikkunat tuovat siihen myös uusgoottilaista leimaa.
Rakennuksen alakerrassa sijaitsivat alun perin lippumyymälä sekä erilliset ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan odotussalit, joista kustakin oli oma ovensa asemalaiturille. Toisessa kerroksessa oli asemapäällikön virka-asunto ja kolmannessa rautatievirkailijoiden asuntoja. Aseman ympärillä levisi aikanaan laaja asema-alue, jossa oli varasto- ja makasiinirakennuksia, tiilinen vesitorni höyryvetureiden vedenottoa varten sekä rautatieläisten asuintaloja puutarhoineen. Viimeiset näistä rakennuksista purettiin 1990-luvulla ja vain itse asema on säilynyt.
Rakennus poistui asemakäytöstä vuonna 1977, kun Tikkurilan uusi asema valmistui sen pohjoispuolelle. Tämän jälkeen sitä käytettiin vuosikymmenen ajan VR:n varastotiloina sekä rautatiehenkilökunnan asuntorakennuksena.
Vantaan kaupunginmuseo
Vuonna 1986 Vantaan kaupunki vuokrasi rapistuneen aseman VR:ltä ja restauroi sen alkuperäiseen asuunsa. Aseman tiloihin muutti Vantaan kaupunginmuseo joka avasi ovensa syksyllä 1990. Ensimmäinen näyttely Tikkurila - viisitoista virstaa kaupungista kertoi aseman omasta historiasta. Asemarakennuksen kaksi pääkerrosta ovat näyttelytiloina, kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat. Rakennuksen hyötyala on noin 410 m2, josta näyttelytilaa on noin 150 m2. Muu osa tiloista on työ- ja varastotiloja.
Vantaan kaupunginmuseo järjestää vaihtuvia näyttelyitä seudun historiaan ja ympäristön muuttumiseen liittyvistä aiheista. Museo tutkii alueen historiaa sekä kerää kokoelmiinsa siihen liittyvää esineistöä, kuvamateriaalia, asiakirjoja, muistitietoa sekä kirjallisuutta. Museo osallistuu myös kulttuuriympäristön suojeluun ja toimii alansa asiantuntijana ja julkaisee tutkimusaiheisiinsa liittyvää kirjallisuutta. Kaupunginmuseo kuuluu Vantaan kaupungin vapaa-ajan lautakunnan tehtäväalueeseen.
Vuonna 2006 kuva-arkisto käsitti noin 40 000 kuvaa ja esinekokoelma noin 6 000 esinettä. Museon palveluksessa oli 7 vakinaista työntekijää. Museonjohtajana toimi Leena Hiltula. Museon eri tilaisuuksissa kävi 3 180 asiakasta.
Lähteet
- ↑ Teresa Leskinen (toim.): Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi, s. 25. Vantaan kaupunginmuseo, 2003.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat, s. 54-56. Karttakeskus, 2009.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat, s. 54-56, 65, 69. Karttakeskus, 2009.
- ↑ Teresa Leskinen (toim.): Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi, s. 27-29. Vantaan kaupunginmuseo, 2003.
- Tikkurilan asema nousi rappiosta Helsingin Sanomat 27.12.1990
- Aseman historiaa Vantaan kaupunginmuseon sivuilla
- Vantaan kaupunginmuseo
- Vantaan kaupungin tilinpäätös 2006 - Toimintakertomus