Ero sivun ”Itämeri” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
10 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
== Ympäristöongelmat ==
 
Nykyään Itämeri on pahasti paskonut [[rehevöityminen|rehevöitynyt]], mitä todistavat runsaat jokakesäiset [[leväkukinto|leväkukinnot]] ja veden lisääntynyt sameus. Tärkeimpänä syynä rehevöitymiseen ovat maatalouden ravinnepäästöt. Myös [[kalankasvatus|kalankasvatuksella]] ja asutuskeskuksilla on merkitystä ravinnelähteinä, joskin asutusten osalta [[jätevedenpuhdistus|jätevesien puhdistus]] on parantanut tilannetta. Yksi Suomenlahden suurimmista fosforipäästöjen tuottajista on Pietarin kaupungin käsittelemättömät jätevedet. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoavat kuolleet levät kuluttavat hajotessaan runsaasti [[happi|happea]], ja pohjan hapettomat alueet ovat laajentuneet. Hapettomissa oloissa pohjasta liukenee lisää ravinteita veteen, mikä rehevöittää merta entisestään ja johtaa noidankehään. Nykyään pahin [[happikato]]alue on Gotlannin ja Öölannin itäpuolella olevassa syvänteessä.
 
Aiemmin Itämeren eläimistöä on vaivannut ympäristömyrkkyjen kuten [[DDT]]:n, [[polykloorattu bifenyyli|PCB]]:n ja [[elohopea]]n kertyminen. Nämä aineet rikastuvat ravintoketjun huipulle, ja pahimmin kärsivät petokaloja syövät petoeläimet kuten [[merikotka]] ja [[hylkeet]]. Myrkyt häiritsivät lisääntymistä: hylkeet tulivat hedelmättömiksi ja lintujen munankuoret heikkenivät niin, etteivät ne kestäneet hautovan emon painoa. Sittemmin näiden myrkkyjen päästöt ovat vähentyneet (DDT:n osalta loppuneet kokonaan), minkä ansiosta hylje- ja merikotkakannat ovat elpyneet.
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko