Ero sivun ”Amorphis” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 48: Rivi 48:


=== ''Am Universum'' ja ''Far from the Sun'' ===
=== ''Am Universum'' ja ''Far from the Sun'' ===
Viides Amorphiksen albumi ilmestyi vuonna 2001: se oli vieläkin kokeilevampi, [[jazz]]ista vaikutteita ottanut ''[[Am Universum]]'', jonka jälkeen rumpali Pekka Kasari jätti yhtyeen ja Jan Rechberger palasi yhtyeeseen. Tätä seurannut, vuonna 2003 ilmestynyt ''[[Far from the Sun]]'', jäi viimeiseksi ''Elegyltä'' asti mukana olleelle Pasi Koskiselle. Koskisen motivaation puute ja halu keskittyä omiin projekteihinsa johtivat yhteispäätökseen teiden erkanemisesta kesän 2004 festivaalikiertueen jälkeen.
Viides Amorphiksen albumi ilmestyi vuonna 2001: se oli vieläkin kokeilevampi, [[jazz]]ista vaikutteita ottanut ''[[Am Universum]]'', jonka jälkeen rumpali Pekka Kasari jätti yhtyeen perhesyiden vuoksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amorphis.net/?page_id=2 | Nimeke = Amorphis - Band | Tekijä = | Julkaisupaikka = www.amorphis.net | Viitattu = 28.2.2010}}</ref> ja Jan Rechberger palasi yhtyeeseen. Tätä seurannut, vuonna 2003 ilmestynyt ''[[Far from the Sun]]'', jäi viimeiseksi ''Elegyltä'' asti mukana olleelle Pasi Koskiselle. Koskisen motivaation puute ja halu keskittyä omiin projekteihinsa johtivat yhteispäätökseen teiden erkanemisesta kesän 2004 festivaalikiertueen jälkeen.


=== ''Eclipse'' ja ''Silent Waters'' ===
=== ''Eclipse'' ja ''Silent Waters'' ===

Versio 28. helmikuuta 2010 kello 11.34

Amorphis
Amorphis Qstock-festivalissa vuonna 2009
Amorphis Qstock-festivalissa vuonna 2009
Tiedot
Toiminnassa 1990–
Tyylilaji progressiivinen metalli
death metal (alkuajat)
stoner rock (Tuonela)
folk metal
Kotipaikka Suomi
Laulukieli englanti
Jäsenet

Tomi Joutsen, laulu
Esa Holopainen, kitara
Tomi Koivusaari, kitara, laulu
Santeri Kallio, kosketinsoittimet
Niclas Etelävuori, bassokitara
Jan Rechberger, rummut

Entiset jäsenet

Pasi Koskinen, laulu (1995–2004)
Pekka Kasari, rummut (1995–2002)
Kim Rantala, kosketinsoittimet (1994–1998)
Kasper Mårtenson, kosketinsoittimet (1993–1994)
Olli-Pekka Laine, bassokitara (1990–2000)
Levy-yhtiö

Nuclear Blast, 2006–
Relapse Records, 2003, 1991–2001
Virgin Records, 2003

Aiheesta muualla
amorphis.net

Amorphis on suomalainen progressiivista metallia esittävä yhtye, jonka musiikissa on lähes kaikilla albumeilla vaikutteita suomalaisesta mytologiasta. Kalevala- ja Kanteletar-aiheisia kappaleita raskaalla soundilla esittävä Amorphis on saavuttanut mainetta ulkomaillakin.

Yhtyeen musiikki on vaihdellut death metalista progressiiviseen metaliin, mutta pääasiassa Amorphis esittää raskaammankin antinsa melko melodisesti, ja laulutyyli vaihtelee puhtaasta "murinaan". Vaikka Amorphiksen tyyli on vaihdellut vuosien varrella, yhtye on lähes aina ollut tunnistettavissa melodisista riffeistään.

Historia

Alkuajat, The Karelian Isthmus

Amorphiksen perustivat syksyllä 1990 kitaristi Esa Holopainen ja rumpali Jan Rechberger, ja pian mukaan liittyivät kitaristi-laulaja Tomi Koivusaari ja basisti Olli-Pekka Laine. Varhaisina aikoina yhtyeen tyyli oli perinteistä death metalia varustettuna doom metal -vaikutteilla sekä folk-tyylisillä melodioilla. Yhden demon ja singlen jälkeen yhtye julkaisi ensimmäinen kokopitkän albuminsa, The Karelian Isthmusin, joka käsitteli sanoituksiltaan pääosin kelttimytologian näkökulmasta katsottua sotahistoriaa. Kappaleessa "The Pilgrimage" käsiteltiin myös death metalille tyypillistä okkultismiteemaa. The Karelian Isthmus -albumin julkaisi Relapse Records vuonna 1992, ja se oli tyyliltään raskas ja jopa hieman nuhruinen, sillä Amorphiksen myöhemmin löytämä kokeileva ote ja äänimaailma puuttuivat vielä tuolloin. Vuonna 1993 Amorphis julkaisi Privilege of Evil -minialbumin, joka oli tosin nauhoitettu jo vuonna 1991.

Amorphis vuonna 1991. Vasemmalla Tomi Koivusaari, keskellä Jukka Kolehmainen (Abhorrence-yhtyeestä) ja oikealla Olli-Pekka Laine.

Tales from the Thousand Lakes

Yhtyeen toisella albumilla Tales from the Thousand Lakes musiikkityyli muuttui hieman doom metal -painotteisemmaksi, ja kappaleet perustuivat Kalevalaan. Melodiset elementit voimistuivat, kun Kasper Mårtenson aloitti kosketinsoittajana ja Kyyrian ja Suburban Triben laulaja Ville Tuomi vieraili laulamassa puhtaita vokaaliosuuksia. Albumin suosio yllätti jopa Amorphiksen jäsenet. Kansainvälisesti lähes 250 000 kappaleen myyntiin vuoteen 2002 yltänyttä Tales from the Thousand Lakesia pidetäänkin yleisesti suomalaisen raskaan metalin klassikkolevynä.[1] Vuonna 1995 Amorphis julkaisi Black Winter Day -nimeä kantavan minialbumin, joka oli musiikillisesti hyvin samankaltainen kuin Tales from the Thousand Lakes.

Elegy

Amorphiksen suosio kasvoi toisen levyn jälkeen, ja seuraavalla vuonna 1996 ilmestyneellä Elegyllä mukaan liittyi Koivusaaren rinnalle vakituiseksi laulajaksi Pasi Koskinen. Koskettimiin vaihtui Kim Rantala, ja rumpali Jan Rechbergerin tilalle tuli Stonesta tuttu Pekka Kasari. Elegyllä Amorphis karsi ensimmäisten albumien doom metal -vivahteet pois, ja tyyli alkoi hiljalleen muuttua kohti myöhempää, progressiivista Amorphista, vaikkakin death metal -elementit olivat yhä vahvasti esillä murinavokaalien muodossa. Murrosta kuvaa hyvin se, että albumilla on kaksi versiota "My Kantele" -kappaleesta, toinen särökitaroilla ja molempien laulajien laulamana ja toinen kevyempänä versiona Koskisen puhtailla vokaaleilla. Elegyn sanoitukset perustuvat Kantelettaren runoihin. Elegy oli yksi ensimmäisistä suomalaisista progressiivisista metallilevyistä, ja sitä pidetäänkin suomalaisen progressiivisen metallin klassikkolevynä. Myöhemmin vuonna 1997 Amorphis julkaisi My Kantele -minialbumin, jossa oli nimikappaleen lisäksi neljä ennen julkaisematonta kappaletta.

Tuonela

Vuonna 1999 Amorphis julkaisi neljännen täyspitkän albuminsa, Tuonelan, jolla tyyli muuttui radikaalisti, ja kosketinsoittaja vaihtui jälleen kerran. Mukana on vahvoja Kingston Wall -vaikutteita, Sakari Kukon soittamat saksofoni ja huilu, sekä kitaristi Tomi Koivusaaren soittama sitar. Murinavokaaleja kuultiin ainoastaan kappaleessa "Greed" death metalin jäädessä muutenkin taka-alalle. Vuonna 2000 basisti Olli-Pekka Laine erosi yhtyeestä ja hänen tilalleen tuli Niclas Etelävuori.

Am Universum ja Far from the Sun

Viides Amorphiksen albumi ilmestyi vuonna 2001: se oli vieläkin kokeilevampi, jazzista vaikutteita ottanut Am Universum, jonka jälkeen rumpali Pekka Kasari jätti yhtyeen perhesyiden vuoksi[2] ja Jan Rechberger palasi yhtyeeseen. Tätä seurannut, vuonna 2003 ilmestynyt Far from the Sun, jäi viimeiseksi Elegyltä asti mukana olleelle Pasi Koskiselle. Koskisen motivaation puute ja halu keskittyä omiin projekteihinsa johtivat yhteispäätökseen teiden erkanemisesta kesän 2004 festivaalikiertueen jälkeen.

Eclipse ja Silent Waters

Vuonna 2006 julkaistiin seitsemäs täyspitkä Eclipse yhdessä uuden laulajan Tomi Joutsenen kanssa. Samalla Amorphis palasi takaisin Kalevala-aiheisiin sanoituksiin Eclipsen lyriikoiden perustuessa Kullervon kertomukseen. Albumin musiikissa on kuultavissa piirteitä lähes kaikilta Amorphiksen aiemmilta tuotoksilta: mukana on murinavokaaleilla laulettua metallia, mutta myös kokeilevaa ja progressiivista soitinten äänimaailmaa. Vuonna 2007 julkaistiin Silent Waters -albumi, joka on tyyliltään hyvin samanlainen kuin Eclipse.

Skyforger

Amorphiksen yhdeksäs studioalbumi Skyforger julkaistiin toukokuussa 2009 ja se on tyyliltään samankaltainen kuin kaksi edellistä albumia. Kolmella viimeisimmällä albumillaan Amorphiksella on ensimmäistä kertaa historiansa aikana ollut täysin sama kokoonpano useammalla kuin yhdellä albumilla peräkkäin. Skyforger myös palkittiin vuoden metallialbumina Emma-gaalassa vuonna 2010. Amorphis julkaisee kesäkuussa 2010 Forging the Land of Thousand Lakes -DVD:n 20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. DVD sisältää Oulun Club Teatrialla kuvatun keikan ja paljon muuta materiaalia.[3]

Jäsenet

Entiset jäsenet

Vierailijat

Diskografia

Albumit

Kokoelma-albumit

EP:t

Singlet

Demot

  • Disment of Soul  (1991)

Musiikkivideot

  • "Black Winter Day" (1994, ohj. Matt Vein)
  • "Against Widows" (1996, ohj. Sökö Kaukoranta)
  • "My Kantele" (1996, ohj. Sökö Kaukoranta)
  • "Divinity" (1999)
  • "Alone" (2001, ohj. Tuukka Temonen)
  • "Evil Inside" (2003)
  • "House of Sleep" (2006)
  • "The Smoke" (2006)
  • "Silent Waters" (2007)
  • "Silver Bride" (2009, ohj. Owe Lingvall)
  • "From the Heaven of My Heart" (2010, ohj. Owe Lingvall)

Lähteet

  1. ↑ Jone Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002, s. 130. Johnny Kniga Kustannus, 2002. ISBN 951-0-27367-8.
  2. ↑ Amorphis - Band amorphis.net. www.amorphis.net. Viitattu 28.2.2010.
  3. ↑ AMORPHIS To Release 'Forging The Land Of Thousand Lakes' DVD In June roadrunnerrecords.com. blabbermouth.net. Viitattu 13.2.2010.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amorphis.


Amorphis
Studioalbumit
Kokoelmat
Livealbumit
EP:t
DVD:t
Kirjat
  • Amorphis
  • Taivaan rumpu – Amorphis-sanoituksia
Muuta

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amorphis&oldid=8095353”