Ero sivun ”Fondue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Levinneisyys: turhaa hehkutusta vailla informaatiota |
copyedit |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Swiss fondue.jpg|thumb|Fondue Sveitsi-teemaisessa fonduepadassa tarjoiltuna.]] |
[[Kuva:Swiss fondue.jpg|thumb|Fondue Sveitsi-teemaisessa fonduepadassa tarjoiltuna.]] |
||
'''Fondue''' ({{k-fr|fondre}}, sula, sulanut) on ruokalaji, jonka tärkein pääkomponentti on sulatettu kuuma [[juusto]]. Ruokalaji on peräisin ranskankielisen [[Sveitsi]]n ja [[Savoiji]]n alueilta ja se syödään perinteisesti [[dippaaminen|dippaamalla]] kuumaan juustoviinisekoitukseen [[leipä]]paloja. |
'''Fondue''' ({{k-fr|fondre}}, sula, sulanut) on ruokalaji, jonka tärkein pääkomponentti on sulatettu kuuma [[juusto]]. Ruokalaji on peräisin ranskankielisen [[Sveitsi]]n ja [[Savoiji]]n alueilta ja se syödään perinteisesti [[dippaaminen|dippaamalla]] kuumaan juustoviinisekoitukseen [[leipä]]paloja. |
||
==Alkuperä== |
|||
==Alkuperäselitykset== |
|||
Erään tarinan mukaan fondue on syntynyt siten, että |
Erään tarinan mukaan fondue on syntynyt siten, että vastapuolen sotilaat toivat mukanaan suuren maitoastian ja sijoittivat sen keskelle rajaa. Toisen puolen sotilaat toivat mukanaan leipää ja laittoivat sen kimpaleina kattilaan. Ruoan valmistuessa tehtiin sovinto ja entiset viholliset asettuivat molemmin puolin rajaa yhteisen padan ääreen syömään leipää ja juustoa.{{Lähde||30. elokuuta 2008}} |
||
Arkipäiväisemmän selityksen mukaan fondue syntyi siksi, että talvella alppikylät olivat eristyksissä lumen vuoksi pitkiä aikoja. Juusto ja leipä ehtivät varastoissa kuivua, joten aineksia pehmennettiin syötäväksi liottamalla niitä viinissä.{{Lähde||30. elokuuta 2008}} |
Arkipäiväisemmän selityksen mukaan fondue syntyi siksi, että talvella [[Alpit|alppikylät]] olivat eristyksissä lumen vuoksi pitkiä aikoja. Juusto ja leipä ehtivät varastoissa kuivua, joten aineksia pehmennettiin syötäväksi liottamalla niitä viinissä.{{Lähde||30. elokuuta 2008}} |
||
==Tarjoilu== |
==Tarjoilu== |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Muunnoksia== |
==Muunnoksia== |
||
* '''Fondue Bourguignonne''' on fondueperheeseen kuuluva ruokalaji, mutta erotuksena tavanomaisesta fonduesta, siinä dipataan kuumaan öljyyn kuution muotoisia [[nauta|naudanlihan]] paloja ja syödään. |
* '''Fondue Bourguignonne''' on fondueperheeseen kuuluva ruokalaji, mutta erotuksena tavanomaisesta fonduesta, siinä dipataan kuumaan öljyyn kuution muotoisia [[nauta|naudanlihan]] paloja ja syödään. |
||
* '''Fondue Chinoise''' on myös fondueperheeseen kuuluva ruokalaji. Siinä dipataan |
* '''Fondue Chinoise''' on myös fondueperheeseen kuuluva ruokalaji. Siinä dipataan rullattuja lihasuikaleita kuumaan lihaliemeen. Maukas liemi voidaan tarjoilla illallisten lopuksi maukkaana keittona |
||
*Suklaafondue on jälkiruoka, jossa sulaan suklaaseen dipataan esimerkiksi hedelmäpaloja. |
*Suklaafondue on jälkiruoka, jossa sulaan suklaaseen dipataan esimerkiksi hedelmäpaloja. |
||
Versio 22. helmikuuta 2010 kello 18.10
Fondue (ransk. fondre, sula, sulanut) on ruokalaji, jonka tärkein pääkomponentti on sulatettu kuuma juusto. Ruokalaji on peräisin ranskankielisen Sveitsin ja Savoijin alueilta ja se syödään perinteisesti dippaamalla kuumaan juustoviinisekoitukseen leipäpaloja.
Alkuperä
Erään tarinan mukaan fondue on syntynyt siten, että vastapuolen sotilaat toivat mukanaan suuren maitoastian ja sijoittivat sen keskelle rajaa. Toisen puolen sotilaat toivat mukanaan leipää ja laittoivat sen kimpaleina kattilaan. Ruoan valmistuessa tehtiin sovinto ja entiset viholliset asettuivat molemmin puolin rajaa yhteisen padan ääreen syömään leipää ja juustoa.
Arkipäiväisemmän selityksen mukaan fondue syntyi siksi, että talvella alppikylät olivat eristyksissä lumen vuoksi pitkiä aikoja. Juusto ja leipä ehtivät varastoissa kuivua, joten aineksia pehmennettiin syötäväksi liottamalla niitä viinissä.
Tarjoilu
Fonduekattila asetetaan tarjolle pöytään telineeseen, jonka alla pieni spriiliekki pitää seosta lämpimänä. Juustoon kastetaan vaaleita leipäpaloja ja vihanneslohkoja kuten kukkakaalia, porkkanoita ja herkkusieniä pitkillä fonduehaarukoilla.
Syömiseen voi liittää seuraleikin: jos joku pudottaa leipäpalansa, seuraa ryhmän määräämä rangaistus. Perinteisesti palansa pudottanut saa suudella vierustoveriaan, mikä ei tietenkään välttämättä ole rangaistus.
Fonduen ainekset
Sveitsiläinen perusfondue valmistetaan juustosta ja valkoviinistä ja maustetaan vahvalla Kirsch-viinalla, mutta ruoasta on maailmalla kehitelty lukuisia versioita. Fonduella tarkoitetaan enemmänkin valmistustapaa kuin tiettyjä ruoka-aineita. Fondueta on tarjolla niin pääruoaksi kuin makeaksi jälkiruoaksikin.
Lihafondue
Perinteisessä lihafonduessa lihapaloja kastetaan kypsymään padassa kiehuvaan öljyyn. Lihafonduen kevytversiossa kiehuu lihaliemi, joka voidaan maustaa punaviinillä. Lihaliemeen kastetaan kypsymään hyvin ohueksi leikattuja viipaleita esimerkiksi naudan sisäfileestä. Kypsynyt lihanpala voidaan lopuksi dipata voimakkaaseen maustekastikkeeseen ja nauttia vaikkapa riisin kera, jolloin ateriasta tulee jo hieman itämainen.
Muunnoksia
- Fondue Bourguignonne on fondueperheeseen kuuluva ruokalaji, mutta erotuksena tavanomaisesta fonduesta, siinä dipataan kuumaan öljyyn kuution muotoisia naudanlihan paloja ja syödään.
- Fondue Chinoise on myös fondueperheeseen kuuluva ruokalaji. Siinä dipataan rullattuja lihasuikaleita kuumaan lihaliemeen. Maukas liemi voidaan tarjoilla illallisten lopuksi maukkaana keittona
- Suklaafondue on jälkiruoka, jossa sulaan suklaaseen dipataan esimerkiksi hedelmäpaloja.
Kirjallisuutta
- Kees, Beverly: Kodin fondyykirja. Porvoo Hki Juva : WSOY, 1978. ISBN 951-0-08486-7.