Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisäyksiä
muokkausta
Rivi 3: Rivi 3:
'''Aleksander Lauréus''' (myös '''Alexander Lauraeus''') ([[4. tammikuuta]] [[1783]], [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.
'''Aleksander Lauréus''' (myös '''Alexander Lauraeus''') ([[4. tammikuuta]] [[1783]], [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.


Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra [[Alexander Lauréus]] (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.
Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.


Hänestä tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.
Hänestä tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.
Rivi 9: Rivi 9:
== Elämänvaiheita ==
== Elämänvaiheita ==


Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun Katetraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Rousseau]]n kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stibendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten. <ref>Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983</ref>
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun Katetraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Rousseau]]n kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stibendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten. <ref>Aleksander Lauréus s. 4 </ref>


Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella ns. prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi ja opettajina toimivat muun muassa J.T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Nuorta Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti ja taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomesta tuli vuonna 1809 [[Venäjän Suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla. <ref>Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983</ref>
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella ns. prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi ja opettajina toimivat muun muassa J.T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Nuorta Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti ja taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomesta tuli vuonna 1809 [[Venäjän Suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla. <ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>


Vuonna 1817 hänelle myönnettiin kolmivuotinen matkastipendi. Hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa Ranskassa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérinin]] ateljeessa 1817-1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983</ref>
Vuonna 1817 hänelle myönnettiin kolmivuotinen matkastipendi. Hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa Ranskassa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérinin]] ateljeessa 1817-1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>


Hänen maalauksiaan on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.
Hänen maalauksiaan on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.

Versio 20. helmikuuta 2010 kello 03.03

Aleksander Lauréus, Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen, 1806.
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

Aleksander Lauréus (myös Alexander Lauraeus) (4. tammikuuta 1783, Turku – 21. lokakuuta 1823 Rooma, Italia) oli suomalainen taidemaalari.

Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.

Hänestä tuli kuninkaallinen hovimaalari 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa.

Elämänvaiheita

Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin Turun Katetraalikoulussa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat Rousseaun kirjat. Hän opiskeli luultavasti Turun piirustuskoulussa 1800–1802, jolloin opettajana toimi Erik Johan Hedberg. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 riikintaalerin 32 killingin suuruisen stibendin Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten. [1]

Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella ns. prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin Lorenz Pasch nuorempi ja opettajina toimivat muun muassa J.T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja Pehr Hilleström. Nuorta Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti ja taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan Turussa ja ehkä myös Ahvenanmaalla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomesta tuli vuonna 1809 Venäjän Suuriruhtinaskunta. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla. [2]

Vuonna 1817 hänelle myönnettiin kolmivuotinen matkastipendi. Hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti Pariisia. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa Ranskassa hän opiskeli Pierre-Narcisse Guérinin ateljeessa 1817-1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa Italiaan Roomaan jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.[3]

Hänen maalauksiaan on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.

Teoksia on Ateneumin, Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Kansallismuseossa, Taidesäätiö Meritassa, Gyllenbergin ja Serlachiuksen taidemuseoissa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Nationalmuseum, Tukholma, Konstmuseet, Göteborg, Ruotsi, Stadsmuseum, Tukholma, Uddevalla museum sekä Norjassa Nasjonalgalleriet, Oslo.

Palkinnot

  • Tukholman kuninkaallisen vapaan taiteen akatemian agré 1809

Lähteet

  • Kuvataiteilijamatrikkeli
  • Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983

Viitteet

  1. ↑ Aleksander Lauréus s. 4
  2. ↑ Aleksander Lauréus s. 5
  3. ↑ Aleksander Lauréus s. 6

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Kasimir Leino: Hovimaalaaja Aleksander Lauréus ja hänen ympäristönsä, 1908
  • Stjernschantz, Torsten: Alexander Lauréus : en konsthistorisk studie, Schildt, 1914
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksander_Lauréus&oldid=8058157”