Ero sivun ”Gepidit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: id:Gepid |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Gepid kingdom 6th century.png|thumb|250px|539-551]] |
|||
'''Gepidit''' olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, josta tuli kuuluisa sen voitettua [[hunnit]] näiden johtajan [[Attila]]n kuoleman jälkeen. Gepidien ensimmäiset asuinalueet olivat [[Veiksel]]-joen suulla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pieni tietosanakirja| Vuosi = 1925-1928| Kappale = | Sivu = 995| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava| www = http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=pieni/1&page=0552| www-teksti = Projekt Runeberg: Pieni tietosanakirja | Viitattu = 31.3.2009}}</ref>. |
'''Gepidit''' olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, josta tuli kuuluisa sen voitettua [[hunnit]] näiden johtajan [[Attila]]n kuoleman jälkeen. Gepidien ensimmäiset asuinalueet olivat [[Veiksel]]-joen suulla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pieni tietosanakirja| Vuosi = 1925-1928| Kappale = | Sivu = 995| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava| www = http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=pieni/1&page=0552| www-teksti = Projekt Runeberg: Pieni tietosanakirja | Viitattu = 31.3.2009}}</ref>. |
||
Versio 18. helmikuuta 2010 kello 18.56
Gepidit olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, josta tuli kuuluisa sen voitettua hunnit näiden johtajan Attilan kuoleman jälkeen. Gepidien ensimmäiset asuinalueet olivat Veiksel-joen suulla[1].
Gepidit mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 260 jaa. tienoilla, kun he osallistuivat Daakian valloitukseen goottien liittolaisina. Heidän ensimmäinen kuninkaansa, Fastida, laajensi gepidien vaikutusvaltaa hyökäten burgundien kimppuun, tuhoten heidät lähes täysin 200-luvulla. Tämän jälkeen he pyysivät gooteilta heidän alueitaan, mutta gootit torjuivat heidät taistelussa. Goottien tavoin gepidit käännytettiin areiolaiseen kristinuskoon.
Vuonna 375 gepidit joutuivat hunnien vallan alle ostrogootti-kuninkaidensa mukana. Heistä tuli hunnien suosimia vasalleja. Gepidit osallistuivat kuninkaansa Ardarikin johdolla Katalaunien kenttäin taisteluun Galliassa, Seinejoen itäpuolella 451 hunnien liittolaisina, joita johti Attila. Hunnien hävittyä taistelun gepidit ja monet muut hunnien alaiset kansat kääntyivät hunneja vastaan ja kukistivat nämä vuonna 454 Nedao-joen taistelussa. Voiton jälkeen gepidit löysivät uuden kotimaan itselleen Karpaateilta.
Ei kestänyt kauan, kun vanha riita gepidien ja ostrogoottien välillä puhkesi, ja gepidit ajettiin kotimailtaan pois vuonna 504 goottikuninkaan Teoderik Suuren johdolla.
Vuonna 537 gepidit asettuivat rikkaalle alueelle Belgradin ympärille. Vuonna 546 Bysantin valtakunta liittoutui langobardien kanssa, tarkoituksenaan ajaa gepidit pois seudulta. Astfeldin taistelussa gepidit kärsivät murskatappion, ja vuonna 567 langobardit olivat kukistaneet gepidit täysin.
Lähteet
- ↑ Pieni tietosanakirja, s. 995. Helsinki: Otava, 1925-1928. Projekt Runeberg: Pieni tietosanakirja (viitattu 31.3.2009).