Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
kansallissosialismista
Rivi 1: Rivi 1:
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[1894]]–[[1977]]) oli lähetystöneuvos, kääntäjä, [[vegetarismi]]aatteen edistäjä ja [[kansallissosialisti]]. [[1930-luku|1930-luvulla]] perustetun [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö]]n johtohahmoja ja pääideologeja.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Teo Snellman oli [[J. V. Snellman]]in pojanpoika.
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[1894]]–[[1977]]) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, [[kasvissyönti|kasvissyönnin]] edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Snellman oli [[J. V. Snellman]]in pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä [[kansallissosialismi|kansallissosialistina]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Henrik Ekberg | Nimeke = Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944 | Suomentaja = | Vuosi = 1991 | Sivu = 168–187 | Julkaisija = Schildts | Tunniste = ISBN 951-50-0522-1}}</ref>.


Teo Snellman loi uransa [[1920-luku|1920-]] ja 1930-luvuilla diplomaattitehtävissä asemapaikkoinaan [[Argentiina]], [[Viro]] ja [[Ruotsi]]. [[1933]]–[[1934]] tapahtuneessa niin sanotussa [[Tukholman-selkkaus|Tukholman-selkkauksessa]] Snellman joutui eroamaan kieltäydyttyään ministeriön määräämässä ajassa lähtemästä Tukholmasta. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan lähetystöneuvos Snellmania osallistumisesta rouva Margit Millénin toimittamaan suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti suurta huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin lopulta myös eduskunnassa.<ref>[http://www.blogger.com/profile/08256567318059061400 Jari Sedergren: Maydell-juttu]</ref>
1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä [[Argentiina]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.<ref>Jari Sedergren: [http://www.ennenjanyt.net/1-02/maydell.htm Maydell-juttu] (Ennen ja nyt 1/2002)</ref> Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen [[äärioikeisto]]n lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa [[Suomalaissosialistinen Työväenpuolue|Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen]] kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Henrik Ekberg | Nimeke = Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944 | Suomentaja = | Vuosi = 1991 | Sivu = 168–170 | Julkaisija = Schildts | Tunniste = ISBN 951-50-0522-1}}</ref>


Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen, vegetarismin eli [[Kasvissyönti|kasvissyönnin]] uranuurtajia Suomessa. Hän kannatti erityisesti [[Are Waerland]]in luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti myös useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa. Hän kannatti erityisesti [[Are Waerland]]in luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.


Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. Teo Snellman on myös [[malli]]toimiston johtajan [[Laila Snellman]]in [[isoisä]].
Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. Hän on [[malli]]toimiston johtaja [[Laila Snellman]]in [[isoisä]].


== Teokset ==
== Teokset ==
Rivi 20: Rivi 20:
{{DEFAULTSORT:Snellman, Teo}}
{{DEFAULTSORT:Snellman, Teo}}
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]]
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]]
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat]]

Versio 8. helmikuuta 2010 kello 05.01

Teo Kaarlo Snellman (18941977) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, kasvissyönnin edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä. Snellman oli J. V. Snellmanin pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä kansallissosialistina[1].

1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä Argentiinassa, Virossa ja Ruotsissa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs Rafael Erich syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.[2] Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen äärioikeiston lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen kanssa.[3]

Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa. Hän kannatti erityisesti Are Waerlandin luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.

Snellman oli naimisissa taidemaalari Elsa Snellmanin kanssa. Hän on mallitoimiston johtaja Laila Snellmanin isoisä.

Teokset

  • Ulkokansalaistoiminta ja siirtolaisten huolto. I–II. Suomi-seura, 1929
  • Erich, Maydel ja Tukholman selkkaus, 1936
  • Ahvenanmaan kysymys ja Suomi-Ruotsi ongelma, 1939
  • Suomalainen ihanneravinto : Laktovegetaarinen keittokirja. 4. uud. p., 1977
  • Paastoamalla terveeksi, 1979
  • Parantava paasto : paasto parannuskeinojen kuningas, 1988

Lähteet

  1. Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 168–187. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.
  2. Jari Sedergren: Maydell-juttu (Ennen ja nyt 1/2002)
  3. Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 168–170. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.