Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
kansallissosialismista |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[1894]]–[[1977]]) oli lähetystöneuvos, kääntäjä, [[ |
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[1894]]–[[1977]]) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, [[kasvissyönti|kasvissyönnin]] edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Snellman oli [[J. V. Snellman]]in pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä [[kansallissosialismi|kansallissosialistina]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Henrik Ekberg | Nimeke = Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944 | Suomentaja = | Vuosi = 1991 | Sivu = 168–187 | Julkaisija = Schildts | Tunniste = ISBN 951-50-0522-1}}</ref>. |
||
1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä [[Argentiina]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.<ref>Jari Sedergren: [http://www.ennenjanyt.net/1-02/maydell.htm Maydell-juttu] (Ennen ja nyt 1/2002)</ref> Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen [[äärioikeisto]]n lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa [[Suomalaissosialistinen Työväenpuolue|Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen]] kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Henrik Ekberg | Nimeke = Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944 | Suomentaja = | Vuosi = 1991 | Sivu = 168–170 | Julkaisija = Schildts | Tunniste = ISBN 951-50-0522-1}}</ref> |
|||
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen |
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa. Hän kannatti erityisesti [[Are Waerland]]in luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista. |
||
Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. |
Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. Hän on [[malli]]toimiston johtaja [[Laila Snellman]]in [[isoisä]]. |
||
== Teokset == |
== Teokset == |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
{{DEFAULTSORT:Snellman, Teo}} |
{{DEFAULTSORT:Snellman, Teo}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]] |
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]] |
||
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat]] |
Versio 8. helmikuuta 2010 kello 05.01
Teo Kaarlo Snellman (1894–1977) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, kasvissyönnin edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä. Snellman oli J. V. Snellmanin pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä kansallissosialistina[1].
1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä Argentiinassa, Virossa ja Ruotsissa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs Rafael Erich syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.[2] Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen äärioikeiston lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen kanssa.[3]
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa. Hän kannatti erityisesti Are Waerlandin luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.
Snellman oli naimisissa taidemaalari Elsa Snellmanin kanssa. Hän on mallitoimiston johtaja Laila Snellmanin isoisä.
Teokset
- Ulkokansalaistoiminta ja siirtolaisten huolto. I–II. Suomi-seura, 1929
- Erich, Maydel ja Tukholman selkkaus, 1936
- Ahvenanmaan kysymys ja Suomi-Ruotsi ongelma, 1939
- Suomalainen ihanneravinto : Laktovegetaarinen keittokirja. 4. uud. p., 1977
- Paastoamalla terveeksi, 1979
- Parantava paasto : paasto parannuskeinojen kuningas, 1988
Lähteet
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 168–187. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.
- ↑ Jari Sedergren: Maydell-juttu (Ennen ja nyt 1/2002)
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 168–170. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.