Haupitsi

Saksalainen toisen maailmansodan aikainen haupitsi.

Yhdysvaltalainen moderni M198 haupitsi ampuu.

Suomalainen 122 PsH 74 -panssarihaupitsi moottoriluukku auki.

Haupitsi on kenttätykistössä käytettävä tykki, jonka putken pituus on 15–25 kaliiperinmittaa. Haupitseja edeltänyt kanuunoita lyhytputkisempi kenttätykkityyppi oli mörssäri. Haupitseilla voidaan ampua jopa 40 km:n päähän. Kenttätykistön tykit Suomessa jaetaan kanuunoihin ja haupitseihin, tykinputken pituuden ja kaliiperin suhteen mukaan.

Haupitsi on yleensä kanuunaa lyhytputkisempi, mutta sen voi suunnata suuremmalla maksimikorolla. Kaikilla haupitseilla ei kuitenkaan välttämättä voi ampua yläkulmilla (yli 45 astetta).

Ulkomailla haupitsi (engl. howitzer) voi tarkoittaa myös kenttätykkiä yleensä. Nykyiset kenttätykit ovat yleensä kanuunahaupitseja, joilla on jopa 52 kertaa kaliiperin pituinen putki ja suuri maksimikoro (n. 70 astetta), suurimman kantaman ollessa yleensä noin 40 kilometriä.

Toisen maailmansodan aikana yleisimpiä olivat saksalainen 10,5 cm le. FH 18 (Leichtes Feldhaubitze 18) ja neuvostoliittolainen 122 mm M-30.

Nykyään pienemmistä kaliipereista on luovuttu raskaan 120 mm:n kranaatinheittimistön kehittyessä ja yleisimmät kenttätykit ovat 155 mm länsimaissa ja 152 mm (6 tuumaa) Venäjällä.

Suomen puolustusvoimien haupitseja

Raskaat haupitsit

• 122 H 63 eli neuvostoliittolainen D-30, maailman yleisin tykki.
• 152 H 88
• 152 H 55
• 122 Psh 74

Järeät haupitsit

• 203 H/15
• 203 H/17

Aiheesta muualla

• Haupitsi puolustusvoimien kalustoesittelyssä