Ero sivun ”Juhani Siljo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Aiheesta muualla: Luokkalisäys |
|||
Rivi 77: | Rivi 77: | ||
{{Wikiaineisto}} |
{{Wikiaineisto}} |
||
*[http://wikisource.org/wiki/Juhani_Siljo:_Runoja Wikisource: Runoja, 1910] |
*[http://wikisource.org/wiki/Juhani_Siljo:_Runoja Wikisource: Runoja, 1910] |
||
*''[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031236 Maan puoleen : Runoja.]'' Porvoo 1914. Digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa |
|||
*[http://www.gutenberg.org/etext/16774 Project Gutenberg: Teuvo Pakkala, 1917] |
*[http://www.gutenberg.org/etext/16774 Project Gutenberg: Teuvo Pakkala, 1917] |
||
*[http://www.gutenberg.org/etext/16262 Project Gutenberg: Gotthold Ephraim Lessingin Nathan Viisas, Siljon suomennos 1919] |
*[http://www.gutenberg.org/etext/16262 Project Gutenberg: Gotthold Ephraim Lessingin Nathan Viisas, Siljon suomennos 1919] |
Versio 3. helmikuuta 2010 kello 22.34
Juhani Siljo | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. toukokuuta 1888 Oulu, Suomi |
Kuollut | 6. toukokuuta 1918 (30 vuotta) Tampere, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | runoilija, kirjailija, kääntäjä, kriitikko |
Kirjailija | |
Salanimi | J. Siljo |
Esikoisteos | Runoja (1910) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juhani Alarik Siljo (alkuaan Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Siljo kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa.
Kirjallinen tuotanto
Runot:
- Runoja. WSOY 1910.
- Maan puoleen : runoja. WSOY 1914.
- Maailman kirja. Gummerus 1916.
- Selvään veteen : runoja ja tunnuslauseita. Otava 1919.
- Runot ja aforismit (esipuheen kirjoittanut Unto Kupiainen). WSOY 1947. 2. p. 1958. - 3. p. 1979.
- Valikoima runoja. Suomalainen parnasso. WSOY 1958.
- Kuin tuulet toukokuun : valikoima Juhani Siljon runoja (koonnut ja suunnitellut Alpo Salmi). Karisto 1985.
- Jännitetty jousi : valikoima runoja (toim. Salme Saure). Pienet mietekirjat. Otava 1987.
- Vapaat vedet. Karisto 1989.
- Runot. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1999.
Näytelmät
- Seppelöity : murheellinen komedia. WSOY 1918.
Tietokirjallisuus
- Eino Leino lyyrikkona. Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja n:o 14. Otava 1912.
- Kimmo, Rajankäyntiä nykyisen kirjallisuutemme suunnista. Otava 1914. Näköispainos, Alea-kirja 1985.
- Teuvo Pakkala : kirjailijakuva. Otava 1917.
- Rajankäyntejä : esseitä kirjallisuudesta 1910–1917 (toim. Tero Liukkonen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 543. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1991.
Suomennoksia
- Max Halbe, Rouva Meseck : kyläkertomus (saksasta suomentanut). Kirjallisia pikkuhelmiä 4. Karisto 1908.
- Siegbjörn Obstfelder, Risti : rakkaustarina. Kirjallisia pikkuhelmiä 38. Karisto 1911.
- Matti Aikio, Eläinten nahoissa : tarina Ruijasta. Kustannus-oy Kirja 1912.
- Johann Wolfgang von Goethe, Torquato Tasso : näytelmä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111. uomalaisen Kirjallisuuden Seura 1913.
- Friedrich von Schiller, Rosvot : viisinäytöksinen näytelmä. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia 111 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1915.
- Heinrich von Kleist, Rikottu ruukku : huvinäytelmä. Karisto 1916.
- Gotthold Ephraim Lessing, Nathan Viisas : viisinäytöksinen näytelmäruno. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 osa, 6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1919.
- Jonas Lie, Kolmimasto "Tulevaisuus" eli elämää Pohjolassa. WSOY 1920
Kirjallisuusarvostelut
Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua.
Yhteenveto
Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua kansalaissodassa valkoisten puolella. Runsaasti toistettuja ovat useat aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan kulkee lohen suku". Esikoiskokoelmassa Runoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet. Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunut Kuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä.
Katso myös
Tuotantoa verkossa
- Wikisource: Runoja, 1910
- Maan puoleen : Runoja. Porvoo 1914. Digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa
- Project Gutenberg: Teuvo Pakkala, 1917
- Project Gutenberg: Gotthold Ephraim Lessingin Nathan Viisas, Siljon suomennos 1919
- Kotuksen tekstikorpuksia: Juhani Siljo
- Sanottua: Akanat tuulessa - ajatuksia, vuonna 300 jälkeen Shakespearen kuoleman
(Valvoja 1916)
- Sanottua: Kesken kaiken (Valvoja 1917)
- Sanottua: Otteita (otteita arvosteluista ja muista kirjoituksista. Julkaistu "Kootuissa runoissa ja aforismeissa", 1947)