Ero sivun ”Johan Ulrik Sebastian Gripenberg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ras (keskustelu | muokkaukset) hieman lisää maataloushankkeista |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä = [[Pentti Virrankoski]] | Nimeke = Suomen taloushistoria: Kaskikaudesta atomiaikaan | Vuosi = 1975 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-02057-9 | www = | www-teksti = }} |
*{{Kirjaviite | Tekijä = [[Pentti Virrankoski]] | Nimeke = Suomen taloushistoria: Kaskikaudesta atomiaikaan | Vuosi = 1975 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-02057-9 | www = | www-teksti = }} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
* Sebastian Gripenberg: ''[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200901151070 Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä gästgifveri till staden Kajana under Hans majestäts senaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om sommarn år 1819]'' digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa |
|||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
Versio 3. helmikuuta 2010 kello 21.53
Johan Ulrik Sebastian Gripenberg[1] (1795–1869) oli suomalainen senaattori, maamarsalkka ja Tammikuun valiokunnan puheenjohtaja.[2] Gripenberg tunnettiin maatalouden kehittäjänä, ja hän toimi muun muassa Mustialan maanviljelyskoulun ensimmäisenä johtajana.[2] Gripenberg oli valmis ottamaan suuriakin henkilökohtaisia riskejä. Pahimpia takaiskuja oli kun hän menetti perintökartanonsa Sääksmäen Voipaalan yritettyään viljellä sokerijuurikasta ja valmistaa siitä sokeria[3]. Vuonna 1857 Gripenberg perusti Suomen ensimmäisen meijerin Kurkijoelle[4].
Gripenberg kohotettiin vapaaherraksi vuonna 1865 ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48.[1]
Suku
Johan Ulrik Sebastian Gripenbergin isä oli Hans Henrik Gripenberg. Hänellä oli ainakin seitsemän lasta, jotka kaikki kohosivat merkittäviin asemiin suomalaisessa yhteenskunnassa.
- Johannes Gripenberg (1842–1893), Mikkelin läänin maaherra[5][6]
- Maria Furuhjelm (os. Gripenberg) (1846–1916), kirjailija, kansanvalistaja, järjestövaikuttaja[7]
- Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924) kuopiolainen naisasianainen[8]
- Odert Sebastian Gripenberg (1850–1925), suomalainen arkkitehti, senaattori ja pankinjohtaja[9]
- Robert Edvard Gripenberg (1852–1937), maatalousmies, valtioneuvos[10]
- Gustaf Adolf Konstantin Gripenberg (1854–1918), sotahistorioitsija, everstiluutnantti, haavoittui Turkin sodassa Gorni Dubniakin taistelussa[10][11]
- Alexandra Gripenberg (1857–1913), suomalainen kirjailija, poliitikko ja fennomaani[12]
Lähteet
- Pentti Virrankoski: Suomen taloushistoria: Kaskikaudesta atomiaikaan. Otava, 1975. ISBN 951-1-02057-9.
Aiheesta muualla
- Sebastian Gripenberg: Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä gästgifveri till staden Kajana under Hans majestäts senaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om sommarn år 1819 digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa
Viitteet
- ↑ a b Ritarihuone: Friherrliga ätten nr 48 Gripenberg
- ↑ a b Kansallisbiografia: Gripenberg, Sebastian (1795–1869)
- ↑ Virrankoski, Pentti: Suomen taloushistoria, s. 111.
- ↑ Virrankoski, Pentti: Suomen taloushistoria, s. 117.
- ↑ Kansallisbiografia: Gripenberg, Johannes (1842–1893)
- ↑ George C. Schoolfield: A History of Finland's literature, s. 417. U of Nebraska Press, 1998. ISBN 0803241895. Google Books (viitattu 20.3.2007). (englanniksi)
- ↑ Kansallisbiografia, Furuhjelm, Maria
- ↑ Kansallisbiografia: Stenius, Elisabeth
- ↑ Kansallisbiografia Gripenberg, Sebastian
- ↑ a b Kuka kukin oli: G
- ↑ Åke Backström: Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877–1878, Genos 62 (1991), s. 106–110, 122
- ↑ Kansallisbiografia: Gripenberg, Aleksandra