Ero sivun ”GNU” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: gl:GNU (sistema operativo) |
p Botti lisäsi: la:GNU; kosmeettisia muutoksia |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|kertoo ohjelmisto-projektista. Gnuantiloopeista katso [[gnut]].}} |
{{Tämä artikkeli|kertoo ohjelmisto-projektista. Gnuantiloopeista katso [[gnut]].}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:Heckert GNU white.svg|thumb|Gnu-projektin logo]] |
||
'''GNU''' on [[ohjelmoija]] [[Richard Stallman]]in vuonna 1983 käynnistämä projekti, jonka tavoitteena on kehittää täydellinen [[Vapaa ohjelmisto|vapaa]] [[käyttöjärjestelmä]]. |
'''GNU''' on [[ohjelmoija]] [[Richard Stallman]]in vuonna 1983 käynnistämä projekti, jonka tavoitteena on kehittää täydellinen [[Vapaa ohjelmisto|vapaa]] [[käyttöjärjestelmä]]. |
||
GNU on [[rekursiivinen akronyymi]], joka tulee sanoista "GNU's Not Unix": [[Unix]] koettiin hyvänä perustana tälle uudelle käyttöjärjestelmälle, joka ei kuitenkaan olisi Unix. |
GNU on [[rekursiivinen akronyymi]], joka tulee sanoista "GNU's Not Unix": [[Unix]] koettiin hyvänä perustana tälle uudelle käyttöjärjestelmälle, joka ei kuitenkaan olisi Unix. |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
{{Link FA|ar}} |
{{Link FA|ar}} |
||
{{Link GA|pl}} |
{{Link GA|pl}} |
||
| Rivi 83: | Rivi 82: | ||
[[he:גנו (מערכת הפעלה)]] |
[[he:גנו (מערכת הפעלה)]] |
||
[[ku:GNU]] |
[[ku:GNU]] |
||
[[la:GNU]] |
|||
[[lv:GNU]] |
[[lv:GNU]] |
||
[[lt:GNU]] |
[[lt:GNU]] |
||
Versio 2. helmikuuta 2010 kello 05.51
GNU on ohjelmoija Richard Stallmanin vuonna 1983 käynnistämä projekti, jonka tavoitteena on kehittää täydellinen vapaa käyttöjärjestelmä. GNU on rekursiivinen akronyymi, joka tulee sanoista "GNU's Not Unix": Unix koettiin hyvänä perustana tälle uudelle käyttöjärjestelmälle, joka ei kuitenkaan olisi Unix. Projektia hallinnoi nykyään Free Software Foundation.
Projektissa koottiin olemassa olevia vapaita ohjelmistoja, esimerkiksi BSD-projektin ohjelmia, ikkunointiympäristö X ja ladontajärjestelmä TeX, sekä ryhdyttiin tekemään niitä, mitä ei vielä ollut, keskeisimpinä C-kääntäjä ja ydin. Erilaisia GNU-projektin tuottamia ohjelmistoja ovat mm. tekstieditori Emacs, GNU Compiler Collection GCC, GNU C-kirjasto (glibc), GNU-binääriohjelmat (binutils), komentotulkki bash, coreutils-paketti, kuvankäsittelyohjelma GIMP, sekä työpöytäympäristö GNOME.
Koska GNU oli suunniteltu yhteensopivaksi Unixien kanssa, GNU-ohjelmia saatettiin käyttää ennen käyttöjärjestelmän valmistumista. GNU-ohjelmista tulikin suosittuja Unix-piireissä ja niiden jakelusta tuli projektin merkittävä tulonlähde.[1] Itse asiassa GNU-projektin kehitystyökalut edistävät ohjelmien siirrettävyyttä (engl. porting), niin että monet GNU-ohjelmat ovat käytettävissä hyvin monella alustalla, esimerkiksi myös Windowsissa.
Projektin tarpeisiin luodut lisenssit kuten GNU General Public License (GPL), GNU Lesser General Public License (LGPL), ja GNU Free Documentation License (GFDL) ovat sittemmin levinneet myös muuhun käyttöön.
Hurd ja Linux
GNU-järjestelmän ytimen, Hurdin, kehitys osoittautui oletettua vaikeammaksi. Kun Linus Torvalds kehitti Linuxin ja yhdisti siihen GNU-projektin kokoamat ohjelmat, Linuxista tuli vapaiden käyttöjärjestelmien keulakuva. Linuxin myötä unelma täysin vapaasta käyttöjärjestelmästä on toteutunut, vapaat ohjelmistot ovat saaneet paljon julkisuutta ja vapaiden ohjelmien tarjonta on lisääntynyt huimasti.
Toisaalta Torvaldsin pragmaattinen suhtautuminen vapauteen (vrt. avoin lähdekoodi) harmittaa vapautta korostavaa Stallmania ja FSF:ää. Tästä seurasi riita Linux-jakeluiden nimistä: Linux vai GNU/Linux. Vapautta korostava Debian käyttää jälkimmäistä.
Hurd-jakelut
GNU-ydin Hurd on Linuxia mielenkiintoisempi teoreettisessä mielessä ja sen kehitystä on jatkettu. Se on nyt riittävän vakaa, jotta sen pohjalle voidaan rakentaa käyttökelpoisia jakeluita, mutta varsinaiseen tuotantokäyttöön sitä ei vielä suositella.
- Bee GNU/Hurd (espanjaksi)
- Debian GNU/Hurd (englanniksi)
- GNUAB (katalaaniksi)
- Superunprivileged.orgin Hurd LiveCD (englanniksi)
Huomaa, että nämä eivät ole Linux-jakeluja, sillä niissä ei ole Linux-ydintä.
Luotettavuus
Avoimen lähdekoodin ohjelmat voivat olla suljettuja luotettavampia, koska jokainen käyttäjä voi tarkistaa lähdekoodin ja parantaa sitä, tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Tämä etu edellyttää, että tarpeeksi merkittävä käyttäjäjoukko käyttää mahdollisuutta hyväkseen, ja että ohjelmiston kehittämisestä vastaavat eivät sorru sisällyttämään liikaa huonosti tarkastettua koodia.
Vertailuja käytännön luotettavuudesta, turvallisuudesta ja suorituskyvystä avointen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistojen ja vapaiden ja suljettujen käyttöjärjestelmien välillä on tehty useita, mutta vertailu on vaikeaa.
