Hollolan kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto
Kunta	Hollola
Valtuutettuja	43
Johto	Juha Rehula (pj.) Kari Tamminen (1. vpj.) Pasi Jalonen (2. vpj.)
Infobox OK

Hollolan kunnanvaltuusto on Hollolan kunnan korkein päättävä elin, jossa on viisi valtuustoryhmää. 1918 Hollolassa kunnanvaltuuston valtaa kansanvaltuuskunnalle jääneenä alueena käytti Hollolan kunnallisneuvosto.

Nykyiset valtuutetut

Valtuutettu	Puolue
Seija Aakala	Kristillisdemokraatit
Erkki Arvila	SDP
Pasi Hellstén	Vasemmistoliitto
Arto Hottola	Kokoomus
Sari Hyytiäinen	Kokoomus
Pasi Jalonen	Kristillisdemokraatit
Marja-Riitta Kempas	Kokoomus
Tuula Kilpinen	SDP
Pirjo Laurila	Kristillisdemokraatit
Hannele Kytö	Keskusta
Heli Laaksonen	Keskusta
Jorma Laatinen	Kokoomus
Tarja Laine	Kristillisdemokraatit
Toini Louekoski-Huttunen	SDP
Helena Maattola	Kokoomus
Heikki Mantere	Kokoomus
Kari Mustonen	Kokoomus
Jarkko Niemi	SDP
Ilkka Niemi	Kokoomus
Päivi Nieminen	Kristillisdemokraatit
Matti Nieminen	Keskusta
Pasi Pälsi	Kristillidemokraatit
Kaija Pärnänen	Kokoomus
Asko Raita	Kristillidemokraatit
Ismo Rauhamäki	SDP
Juha Rehula	Keskusta
Atte Räsänen	Keskusta
Sirkka-Liisa Salmijärvi	SDP
Timo Seppälä	Kokoomus
Matti Siirola	Kokoomus
Hannu Siljander	Kokoomus
Leena Silkosuo	Kokoomus
Kalle Sipilä	Kokoomus
Ulla Söyrilä	Kokoomus
Anna-Kaarina Taarasti	Keskusta
Jarmo Talvitie	Vasemmistoliitto
Kari Tamminen	SDP
Antti Tiensuu	SDP
Marja-Leena Tuliainen	SDP
Kari Valonen	Keskusta
Vappu Valovaara	Keskusta
Kristiina Vanhala-Selin	Vihreät
Vesa Vauhkala	SDP

Historiaa

1910

Hollolan kuntakokous perusti kunnanvaltuuston 3. lokakuuta 1910 ja 15. joulukuuta 1910 pidetyissä kokouksissa asetuksen mukaisesti. Ensimmäisessä kuntakokouksista valtuuston asettamista kannatti 27 henkilöä 896 veroäyrin äänimäärällä ja vastusti 12 henkilöä 101 veroäyrin äänimäärällä. Ensimmäisen kokouksen päätös saatettiin Hämeen läänin kuvernöörille tiedoksi 6. joulukuuta. Toisessa kokouksessa kunnanvaltuuston asettaminen hyväksyttiin 1 726 äyrin äänimäärällä 79 äyrin äänimäärtä vastaan miltei yksimielisesti. Ensimmäisen kunnanvaltuustoon valittiin 25 kunnanvaltuusmiestä.

Ensimmäinen kunnanvaltuusto kokoontui 28. tammikuuta 1911 kuntakokouksen puheenjohtajan, herastuomari ja taloustirehtööri Emil Turvan kokoonkutsumana. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Emil Turva, varapuheenjohtajaksi opettaja Juho Keveri, joka toimi myös valtuuston sihteerinä. Turva toimi niin kuntakokouksen kuin kunnanvaltuustonkin puheenjohtajana vuoteen 1917.

Kunnanvaltuuston toimiaika oli kolme vuotta siten, että vuosittain vaihtui 1/3 kunnanvaltuuston jäsenistä kuntakokouksen päätösten mukaisesti. Lautakuntia ei ollut, vaan vaivaishoidosta, terveydenhuollosta ja taksoituskesta koskevia kysymyksiä käsitteli kunnanvaltuusto suoraan. Kunnanhallitusta vastaavan kunnallislautakunta kokoontui luona kunnalliskodissa.

1914-1917

Hollolan kunta ehdotti Lahden sotilassairaalan perustamista. 8. syyskuuta 1916 päätettiin ensimmäisten työttömyystöiden järjestämisestä.

1917 oli elintarvikepula käynyt kireäksi ja Hollolan kunnanvaltuusto päätti 27. maaliskuuta1917 anoa lupaa takavarikoida maanviljelijöitä yli oman tarpeen oleva syömävilja valtuuston asettaman elintarvikekomitean tai sen määräämien henkilöiden toimesta. Kuntakokous kuitenkin päätti ottaa lainaa 100 000 markkaa viljanostoihin sekä myydä kunnan lainajyvämakasiinista viljaa.

27.3.1917 ilmoitti järjestäytynyt työväestö, että kunnanvaltuuston jäsenet voisivat vapaaehtoisesti erota, jotta kunnalliskokous voitaisiin nimittää tilalle työväkeä.

Kunnallisneuvosto 1918

Hollolan kunnallisneuvosto oli keväällä 1918 Hollolan kunnanvaltuuston korvannut paikallinen päätöksentekoelin. Hollolan kunnallisneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa 12. helmikuuta 1918 Lahden kansakoululla. Kunnallisneuvoston puheenjohtajana toimi J. E. Mattila ja sen pöytäkirjanpitäjänä J. O. Päiväsalo. Jäseniä kokonaisuudessaan kunnallisneuvostossa oli toista kymmentä.

Kunnallisneuvosto anoi Lahden punakaartilta vapautusta sen jäsenten tehtävistä kokousten ajaksi, elleivät nämä olleet rintamapalveluksessa. Lisäksi pyydettiin kokouspaikaksi Loviisankatu 8:ssa sijaitsevan rakennuksen alasalia. Kunnallisneuvosto kokoontui seuraavissa kokouksissaan Lahden työväentalolla, Lahden säästöpankin talolla ja viimeisiksi kokouksikseen Lahden kauppakoululla. Kokouksia järjestettiin 12. helmikuuta 1918-31. maaliskuuta 1918 välisenä aikana kahdeksan.

Kunnallisia lautakuntia vastasivat järjestysasiain valiokunta, raha-asiain jaosto ja erikoisasiain jaosto.

Hollolan kunnanvaltuuston kunnanhallitusta tarkoittavaa kunnallislautakuntaa vastasi asetettu kunnallistoimikunta, joka hoiti kunnan rahastoja ja kirjanpitoa. Maaliskuun 1918 alussa perustettiin kunnankirjurin ja rahastonhoitajan toimet, johon valittavalla tuli olla 10 000 markan takuu, työväenyhdistyksen suositus sekä muut pätevyystodistukset. Kahdesta hakijasta rahastonhoitajaksi valittiin Toivo Leino Hyvinkäältä, jonka palkkapyyntö oli 600 markkaa. Leinon olisi pitänyt astua toimeensa 1. huhtikuuta 1918, mutta tästä ei ole tietoa.

Kunnallisneuvosto valitsi kansakoulujen johtokunnat ja jakoi kunnan kahdeksaan köyhäinhoitopiiriin. Oikeudenkäyttöä varten perustettiin Hollolan vallankumoustuomioistuin, jonka kokouspaikaksi anottiin Lahden punaiselta kaartilta Lahden säästöpankin rakennuksesta kihlakunnanoikeuden entistä huoneistoa. Yleiseksi syyttäjäksi valittiin Otto Savio Tornatorilta, joka oli järjestäytyneen työväenkokouksen ehdokas.

31. maaliskuuta 1918 kokouksessaan kunnallisneuvosto asetti järjestyslautakunnan kansanvaltuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Ongelmana hallinnossa oli rahapula, koska osassa pankeista ei ollut rahaa ja osa oli kiinni. Rahoitusta päätettiin hankkia Suomen pankista ja toimittamalla kunnallisverotus uudelleen. Perustettiin tutkijalautakunta laatimaan veroluetteloa. Lopuksi valitiin toinen tutkijalautakunta, jolloin edellisestä tuli verolautakunta.

Kansanvaltuuskunta oli myöntänyt 3 000 000 markkaa hätäaputöihin, joista Hollolan kunnallisvaltuusto anoi 100 000 markkaa. Tätä J. E. Mattila kävi anomassa Helsingistä. Hätäaputöistä poistetut selittivät maaliskuussa olleensa sairaita ja pyrkivänsä lääkärintodistuksen perusteella uudelleen kunnalle töihin. Kunnallisneuvosto päätti supistaa hätäaputöitä välttämättömimpiä lukuun ottamatta ja sijoittaa kaartin ulkopuolelle jääneet asekuntoiset asemille, halkotarhoihin ja muihin valtion toimiin. Naisille oli järjestetty työkoti, jonka tappio oli maaliskuun loppuun mennessä 5 000 markkaa, minkä vuoksi sen toimintaa supistettiin. Nuoria ja perheettömiä naisia pyrittiin sijoittamaan muihin töihin.

Hollolan kunnallisneuvosto suunnitteli myös työn- ja paikanvälitystoimistoja, joka päätettiin jättää työttömyyskomitean tehtäväksi. Se päätettiin perustaa Lahteen. Tilat vuokrattiin Hannes Alestalolta ja toiminnan oli määrä alkaa huhtikuun alussa.

Hollolan kunnallisneuvoston toimintaedellytykset lakkasivat, kun Saksan Itämeren divisioona ja suojeluskunnat valtasivat Hollolan, minkä seurauksena Hollolan kunnanvaltuusto tuli jälleen valtaan.

Paikkajako vaaleittain

Hollolan kunnassa on kymmenen äänestysaluetta: 01 Salpakangas, 02 Soramäki-Tiilikangas, 03 Kartano, 04 Herrala, 05 Nostava, 06 Miekkiö, 07 Länsi-Hollola, 08 Kirkonseutu, 09 Pyhäniemi ja 10 Vesikansa.

Aluejako näkyy myös joidenkin puolueiden kunnallisessa järjestäytymisessä, jossa on vahvoja alueosastoja.

Kaksi valtuustoryhmää

Aluksi Hollolan kunnanvaltuustossa, joka koottiin itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen uuden kunnallisen vaalilain mukaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla, ei ollut puoluejakoisia valtuustoryhmiä, vaan ryhmät toimivat jakautuneina sosialistien yhteiseen ryhmään ja porvarien yhteiseen ryhmään.^lähde?

vaalit	paikat
	Porvarit	Sosialistit
1922	14	16
1923	15	15
1924	17	13
1925	18	12
1928	16	13
1930	17	12
1936	13	6

Vaalitulokset

vaalit	paikat								äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	SKL KD	Kesk.	LKP	Vihr.	Muut
1968	7	9	5		8			2a	71,2%
1972	8	8	6	1	5	1		1a	73,6%
1976	8	11	6	3	6	1		--	77,5%
1980	11	15	6	4	6	1		--	78,4%
1984	11	16	4	3	8			1b	73,5%
1988	12	15	3	3	8	1		1c	67,5%
1992	12	14	4	2	8		3	--	70,0%
1996	11	16	3	3	8		2		60,8%
2000	10	15	3	3	10		2	--	54,7%
2004	10	14	2	6	10		1	--	59,8%
2008	9	16	1	3	10		1	3d	62,6%
a Suomen Maaseudun Puolue b Hollolan demokraattinen kunnallisjärjestö ry:n yhteislista c Demokraattinen Vaihtoehto d Perussuomalaiset
Lähteet: Tilastokeskus, Oikeusministeriö

Kunnallisjärjestöt ja yhdistykset

Hollolan kunnanvaltuustossa on kuusi valtuustoryhmää, joista uusin on Perussuomalaisten ryhmä, joka muodostui 2008 kunnallisvaaleissa.

Hollolan Keskusta

Hollolassa on Suomen Keskustaan liittyen kahdeksan yhdistystä, jotka toimivat Keski-Hollolassa, Länsi-Hollolassa, Miekkiössä, Pyhäniemessä, Salpakankaalla, Vesikansassa ja Tennilä- Voistiossa. Lisäksi on Keskustanaisten Hollolan osasto. Hollolan keskustalla on yksi kansanedustaja, Juha Rehula.

Hollolan Kokoomus

Hollolan Kokoomuksen muodostavat kaksi yhdistystä: Hollolan Kokoomus ry ja Salpakankaan Kokoomus ry. Kumpikin yhdistys asetti eduskuntavaaleihin 2007 yhden ehdokkaan, Sari Hyytiäisen ja Heikki Mantereen.

Hollolan Kokoomuksen piiristä viimeinen Hämeen vaalipiiristä valittu kansanedustaja on Timo Seppälä, joka ei asettunut enää ehdokkaaksi vuoden 2007 vaaleissa. Timo Seppälää ennen kansanedustajana oli Kyösti Toivonen, joka valittiin eduskunnan päätöksellä 1995 myös yhdeksi Suomen ensimmäisistä Euroopan parlamentin jäseneksi Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Kyösti Toivonen on toistaiseksi ainut Päijät-Hämeestä europarlamenttiin valittu.

Kunnallisvaaleissa 2004 valittiin Hollolan kunnanvaltuustoon yhdeksän kokoomuslaista kunnanvaltuutettua Hollolan Kokoomus ry:stä ja neljä Salpakankaan Kokoomus ry:stä. Edellisen piiristä neljä on kunnanhallituksen jäsentä sekä heistä valittiin myös Hollolan teknillisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat.

14 kunnanvaltuutetulla Hollolan Kokoomus ry ja Salpakankaan Kokoomus ry. muodostavat Hollolan kunnanvaltuuston suurimman valtuustoryhmän. Yhteensä kunnanvaltuutettuja on 43, joista Kokoomuksen perusyhdistyksistä 33%.

Hollolan Perussuomalaiset

Hollolan Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Hollolan Perussuomalaiset saivat kunnallisvaaleissa 2008 kolme kunnanvaltuutettua. Kunnallisjärjestön yhteystietoja ei ole Perussuomalaisten Hämeen piirin palvelussa saatavilla. Hollolan perussuomalaisilla ei ole rekisteröityä yhdistystä.

Hollolan Maaseudun Puolue ja SMP

Toiminta

Perussuomalaisten toimintaa edeltäneella Suomen Maaseudun Puolueella oli toimintaa Hollolassa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. 1968 kunnallisvaaleissa Suomen Maaseudun Puolueen vaalilista sai 298 ääntä, millä sai kaksi valtuustopaikkaa Hollolan kolmekymmentäyksivaltuutettuiseen kunnanvaltuustoon. 1972 kunnallisvaaleissa äänimäärä lisääntyi 316:een, millä sai yhden valtuustopaikan. 1976 kunnallisvaaleissa äänimäärä oli 143, jolla ei saanut enää valtuustopaikkaa.

Suomen Maaseudun Puolueella oli toimintaa Hollolassa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. 1968 kunnallisvaaleissa Suomen Maaseudun Puolueen vaalilista sai 298 ääntä, millä sai kaksi valtuustopaikkaa Hollolan kolmekymmentäyksivaltuutettuiseen kunnanvaltuustoon. 1972 kunnallisvaaleissa äänimäärä lisääntyi 316:een, millä sai yhden valtuustopaikan. 1976 kunnallisvaaleissa äänimäärä oli 143, jolla ei saanut enää valtuustopaikkaa.

Hollolan SDP

Hollolan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry on Hollolan SDP:n kunnallisjärjestö. Muita yhdistyksiä ovat Hakosilta-Nostavan Sos.Dem. Yhdistys ry, Herralan Työväenyhdistys ry, Hollolan Työväenyhdistys ry, Keski-Hollolan Sosialidemokraatit ry, Salpakankaan Sos.-dem. Yhdistys ry ja Vesikansan Sos.-dem. Yhdistys ry.

Hollolan Vasemmistoliitto

Hollolan Vasemmistoliitolla on Hollolassa yksi yhdistys, Hollolan Vasemmistoliitto ry, jonka puheenjohtajana toimii Jarmo Talvitie.

Hollolan Vihreät

Hollolan vihreät ry on Hollolan vihreiden kunnallisjärjestö. Yhdistyksen jäsenten piirissä on muun muassa luonnonsuojeluharrastusta.