Ero sivun ”Sovhoosi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Sovhoosi''' ({{k-ru|совхо́з, сове́тское хозя́йство|sovhoz, sovetskoje hozjaistvo}} eli neuvostotila) oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] valtion omistama maatila, erotukseksi [[kolhoosi]]sta, joka periaatteessa toimi [[osuustoiminta]]periaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin joitten ihmiset jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin johon he olivat syntyneet. <ref>''How Russia is Ruled'' by Merle Fainsod, Harvard University Press, Cambridge, MA (1953), p. 570.</ref>
'''Sovhoosi''' ({{k-ru|совхо́з, сове́тское хозя́йство|sovhoz, sovetskoje hozjaistvo}}, {{Audio|ru-sovkhoz.ogg|совхо́з}} {{IPA|[sʌvˈxos]}}) eli '''neuvostotila''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] valtion omistama maatila, erotukseksi [[kolhoosi]]sta, joka periaatteessa toimi [[osuuskunta|osuustoiminta]]periaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin, joiden jäsenet jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin, johon he olivat syntyneet.<ref>''How Russia is Ruled'' by Merle Fainsod, Harvard University Press, Cambridge, MA (1953), p. 570.</ref>


Vuonna [[1990]] Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla. <ref>''Statistical Yearbook of the USSR'', State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990 ('''Russian''').</ref>
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla.<ref>''Statistical Yearbook of the USSR'', State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990 ('''Russian''').</ref>


Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja. Ja mikä tärkeintä sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne siltikin paremmassa taloudellisessa tilanteeessa kuin kolhoosit. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja ja mikä tärkeintä, sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne silti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kolhoosit. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.


Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.
Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.


Sovhoosin eli valtiontilan israelilainen muoto on [[moshavi]].
Valtiontilan israelilainen muoto on [[moshavi]].


==Katso myös==
== Katso myös ==

*[[Neuvostoliiton maatalous]]
* [[Neuvostoliiton maatalous]]
*[[Viisivuotissuunnitelma]]
* [[Viisivuotissuunnitelma]]

⚫
== Lähteet ==

{{viitteet}}


⚫
==Lähteet==
<references/>


[[Luokka:Neuvostoliiton talous]]
[[Luokka:Neuvostoliiton talous]]

Versio 23. tammikuuta 2010 kello 15.56

Sovhoosi (ven. совхо́з, сове́тское хозя́йство, sovhoz, sovetskoje hozjaistvo, ru-sovkhoz.ogg совхо́з (ohje) [sʌvˈxos]) eli neuvostotila oli Neuvostoliitossa valtion omistama maatila, erotukseksi kolhoosista, joka periaatteessa toimi osuustoimintaperiaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin, joiden jäsenet jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin, johon he olivat syntyneet.[1]

Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla.[2]

Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja ja mikä tärkeintä, sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne silti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kolhoosit. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi toisen maailmansodan aikana.

Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.

Valtiontilan israelilainen muoto on moshavi.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ How Russia is Ruled by Merle Fainsod, Harvard University Press, Cambridge, MA (1953), p. 570.
  2. ↑ Statistical Yearbook of the USSR, State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990 (Russian).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sovhoosi&oldid=7917801”