Ero sivun ”Dominikaaninen tasavalta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p f |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 58: | Rivi 58: | ||
Haitin saaren alkuperäisasukkaita ovat [[tainot|taíno-intiaanit]]. Taudit, siirtomaapolitiikka ja sodankäynti espanjalaisia vastaan romahduttivat taínojen lukumäärän noin miljoonasta alle tuhanteen muutamassa vuosikymmenessä. |
Haitin saaren alkuperäisasukkaita ovat [[tainot|taíno-intiaanit]]. Taudit, siirtomaapolitiikka ja sodankäynti espanjalaisia vastaan romahduttivat taínojen lukumäärän noin miljoonasta alle tuhanteen muutamassa vuosikymmenessä. |
||
Vuonna 1697 Espanja luovutti [[Ranska]]lle Haitin saaren länsiosan, joka myöhemmin itsenäistyi nimellä Haiti. Haiti valloitti saaren itäosankin espanjalaisilta 1821. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi haitilaisten vallasta 27. helmikuuta 1844. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi [[Pedro Santana]]. |
Vuonna 1697 [[Espanja]] luovutti [[Ranska]]lle Haitin saaren länsiosan, joka myöhemmin itsenäistyi nimellä [[Haiti]]. [[Haiti]] valloitti saaren itäosankin espanjalaisilta 1821. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi haitilaisten vallasta 27. helmikuuta 1844. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi [[Pedro Santana]]. |
||
Vuonna 1930 Dominikaanisessa tasavallassa tapahtui [[vallankaappaus]], jonka jälkeen valtaan nousi [[Rafael Leónidas Trujillo]]. Hän toimi maan presidenttinä vuosina 1930–1938 ja 1942–1952, käytännössä kuitenkin yhtäjaksoisesti [[diktaattori]]na 1930-1961. Trujillo murhattiin 30. toukokuuta 1961. Tämän jälkeen maan poliittiset olot olivat pitkään epävakaat. Huhtikuussa 1965 Yhdysvallat lähetti sotilasjoukkoja Dominikaaniseen tasavaltaan estääkseen kommunistien uhkaavan valtaannousun. |
Vuonna 1930 Dominikaanisessa tasavallassa tapahtui [[vallankaappaus]], jonka jälkeen valtaan nousi [[Rafael Leónidas Trujillo]]. Hän toimi maan presidenttinä vuosina 1930–1938 ja 1942–1952, käytännössä kuitenkin yhtäjaksoisesti [[diktaattori]]na 1930-1961. Trujillo murhattiin 30. toukokuuta 1961. Tämän jälkeen maan poliittiset olot olivat pitkään epävakaat. Huhtikuussa 1965 Yhdysvallat lähetti sotilasjoukkoja Dominikaaniseen tasavaltaan estääkseen kommunistien uhkaavan valtaannousun. |
||
Rivi 67: | Rivi 67: | ||
''Pääartikkeli: [[Dominikaanisen tasavallan politiikka]]'' |
''Pääartikkeli: [[Dominikaanisen tasavallan politiikka]]'' |
||
Dominikaaninen tasavalta on demokratia. Valta maassa on jaettu kolmelle itsenäiselle taholle: toimeenpano, lainsäädäntö ja oikeuslaitos. Presidentti nimittää hallituksen, toimeenpanee lait ja on puolustusvoimien komentaja. Presidentti ja varapresidentti valitaan suoralla äänestyksellä neljäksi vuodeksi. |
Dominikaaninen tasavalta on [[demokratia]]. Valta maassa on jaettu kolmelle itsenäiselle taholle: toimeenpano, lainsäädäntö ja oikeuslaitos. [[Presidentti]] nimittää hallituksen, toimeenpanee lait ja on puolustusvoimien komentaja. Presidentti ja varapresidentti valitaan suoralla äänestyksellä neljäksi vuodeksi. |
||
Lainsäädännöllinen valta on kaksikamarisella eduskunnalla. |
Lainsäädännöllinen valta on kaksikamarisella eduskunnalla. |
Versio 20. tammikuuta 2010 kello 02.06
República Dominicana Dominikaaninen tasavalta |
|
---|---|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti | Leonel Fernández |
Pääkaupunki |
Santo Domingo |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 48 730 (sijalla 128) |
– josta sisävesiä | 1,6 % |
Väkiluku (2005) | 8 950 034 (sijalla 85) |
– väestötiheys | 183 |
– väestönkasvu | 1,47 (2006) |
Viralliset kielet | espanjan kieli |
Valuutta | peso (DOP) |
BKT (2005) | |
– yhteensä | 58,520 miljardia USD (sijalla 71) |
– per asukas | 6 767 USD |
HDI (2019) | 0,756 (sijalla 88) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 10,7 |
– teollisuus | 31,5 |
– palvelut | 57,8 |
Aikavyöhyke | -4 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys – Haitista |
27. helmikuuta 1844 |
Lyhenne | DO |
– ajoneuvot: | DOM |
– lentokoneet: | HI |
Kansainvälinen suuntanumero |
+1-809 ja +1-829 |
Tunnuslause | Dios, patria, libertad (Jumala, isänmaa, vapaus) |
Kansallislaulu | ”Quisqueyanos valientes” |
Dominikaaninen tasavalta on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan Karibianmeren toiseksi suurin valtio. Dominikaaninen tasavalta käsittää pääosin Hispaniolan itäosan, läntistä osaa hallitsee Haitin valtio. Kristoffer Kolumbuksen veli Bartolomeo perusti saarelle Amerikan vanhimman espanjalaiskaupungin Santo Domingon vuonna 1496.
Historia
- Pääartikkeli: Dominikaanisen tasavallan historia
Haitin saaren alkuperäisasukkaita ovat taíno-intiaanit. Taudit, siirtomaapolitiikka ja sodankäynti espanjalaisia vastaan romahduttivat taínojen lukumäärän noin miljoonasta alle tuhanteen muutamassa vuosikymmenessä.
Vuonna 1697 Espanja luovutti Ranskalle Haitin saaren länsiosan, joka myöhemmin itsenäistyi nimellä Haiti. Haiti valloitti saaren itäosankin espanjalaisilta 1821. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi haitilaisten vallasta 27. helmikuuta 1844. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi Pedro Santana.
Vuonna 1930 Dominikaanisessa tasavallassa tapahtui vallankaappaus, jonka jälkeen valtaan nousi Rafael Leónidas Trujillo. Hän toimi maan presidenttinä vuosina 1930–1938 ja 1942–1952, käytännössä kuitenkin yhtäjaksoisesti diktaattorina 1930-1961. Trujillo murhattiin 30. toukokuuta 1961. Tämän jälkeen maan poliittiset olot olivat pitkään epävakaat. Huhtikuussa 1965 Yhdysvallat lähetti sotilasjoukkoja Dominikaaniseen tasavaltaan estääkseen kommunistien uhkaavan valtaannousun.
Trujillon valtakaudella maan pääkaupunginkin, Santo Domingon nimi oli muutettu Ciudad Trujilloksi, mutta vanha nimi palautettiin käyttöön pian hänen kuolemansa jälkeen.
Politiikka
Pääartikkeli: Dominikaanisen tasavallan politiikka
Dominikaaninen tasavalta on demokratia. Valta maassa on jaettu kolmelle itsenäiselle taholle: toimeenpano, lainsäädäntö ja oikeuslaitos. Presidentti nimittää hallituksen, toimeenpanee lait ja on puolustusvoimien komentaja. Presidentti ja varapresidentti valitaan suoralla äänestyksellä neljäksi vuodeksi.
Lainsäädännöllinen valta on kaksikamarisella eduskunnalla.
Hallinnollinen jako
Dominikaaninen tasavalta on jaettu 31 provinssiin. Lisäksi valtion pääkaupunki Santo Domingo on oma hallinnollinen yksikkönsä, Distrito Nacional. Provinssit on vuorostaan jaettu kuntiin (municipios, yksikössä municipio).
Maantiede
- Pääartikkeli: Dominikaanisen tasavallan maantiede
Valtion pääkaupunki on Santo Domingo ja toiseksi suurin kaupunki Santiago de los Caballeros (Santiago). Suomalaisten matkatoimistojen suosimat lomakohteet Puerto Plata, Cabarete ja Samana ovat saaren pohjoisrannalla.
Dominikaaninen tasavalta on vuoristoinen maa. Korkein vuorijono on Central Mountains, jolla sijaitsee Karibian korkein vuori Pico Duarte (3 175 m). Maan tärkein joki on Yaque del Norte.
Dominikaaninen tasavalta on hurrikaanialuetta. Hurrikaaneja tavataan siellä kesäkuusta marraskuuhun. Vuonna 1979 Hurrikaani David aiheutti pahoja tuhoja.
Talous
- Pääartikkeli: Dominikaanisen tasavallan talous
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Väestö
- Pääartikkeli: Dominikaanisen tasavallan väestö
Pääosa väestöstä on mulatteja. Noin 48 % on eurooppalaisten ja noin 11 % afrikkalaisten jälkeläisiä. 64 % väestöstä on katolisia.[1]
Kulttuuri
- Pääartikkeli: Dominikaanisen tasavallan kulttuuri
Katso myös
Lähteet
Mantereen maat | |
---|---|
Saarivaltiot | |
Itsehallintoalueet |