Ero sivun ”Robert A. Heinlein” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rubinbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: tl:Robert A. Heinlein
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ro:Robert A. Heinlein
Rivi 92: Rivi 92:
[[pl:Robert A. Heinlein]]
[[pl:Robert A. Heinlein]]
[[pt:Robert A. Heinlein]]
[[pt:Robert A. Heinlein]]
[[ro:Robert A. Heinlein]]
[[ru:Хайнлайн, Роберт Энсон]]
[[ru:Хайнлайн, Роберт Энсон]]
[[sq:Robert A. Heinlein]]
[[sq:Robert A. Heinlein]]

Versio 19. tammikuuta 2010 kello 19.07

Robert A. Heinlein (1976)
Robert ja Virginia "Ginny" Heinlein Tahitilla 1980

Robert Anson Heinlein (7. heinäkuuta 19078. toukokuuta 1988) oli amerikkalainen tieteiskirjailija. Hän oli pitkään yksi "kolmesta suuresta" tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa.[1]

Heinlein voitti elämänsä aikana 7 Hugo-palkintoa ja sai ensimmäisen Grand Master -palkinnon elämäntyöstään. Kuuluisia teoksia ovat muun muassa Stranger in a Strange Land (1961) ja Starship Troopers (1959), jonka pohjalta Paul Verhoeven ohjasi samannimisen elokuvan vuonna 1997. Stranger in a Strange Land on maineikkain yhä suomentamaton tieteiskirjallisuuden teos.

Useat Heinleinin varhaiset tekstit julkaistiin ensin novelleina tai sarjakertomuksina lehdissä ja koottiin kirjoiksi vasta myöhemmin. Heinleinin ensimmäinen pitkä teos, ”Näin ei saa jatkua”, ilmestyi jatkosarjana vuonna 1940 ja se julkaistiin myöhemmin yhdessä jatkon, ”Coventryn” (1940) kanssa teoksena Kapina 2100 (1953). Kertomus kuvaa kapinaa tulevaisuuden Yhdysvaltojen uskonnollista pakkovaltaa vastaan. Maan hylkäämät (1941, kirjana 1958) on alun perin jatkosarjana ilmestynyt pienoisromaani. Kertomus on suomennettu lyhennettynä taskukirjasarjassa vuonna 1980.

Seitsemän miehen sodassa (1941, kirjana 1948) aasialaiset hyökkäävät Yhdysvaltoihin. Yli-ihmisen aika (1942, kirjana 1948) on kertomus yhteiskunnasta, jossa valmistetaan perintötekijöiltään täydellisiä lapsia.

Mies, joka myi kuun (1950) suomennettiin jo 1950-luvulla, ja nykyään painos on harvinainen. Kokoelmassa julkaistiin yksissä kansissa novellit ”Elämänlanka” sekä ”Tulkoon valo”, ”Teiden on kuljettava”, ”Vaarallisia voimia” ja ”Requiem” (kaikki vuodelta 1940) lisättynä niminovellilla ”Mies joka myi kuun” (1950). Kirjassa on tarinoita, jotka kuuluvat Heinleinin tulevaisuushistoria-sarjaan.

Ennen sotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan sf-lehdissä, mutta nyt kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja.[2] Poliittisesta juonittelusta kertova Panoksena tulevaisuus (1955) toi Heinleinille hänen ensimmäisen Hugo-palkintonsa.

Heinlein kirjoitti useita suosittuja nuorten tieteiskirjoja. Rakettilaivan kadetissa (1948) Heinlein kuvasi hyvin tuntemaansa sotilaskoulutusta. Galaksin kansalainen (1957) käsittelee vapauden ja vastuun aiheita. Taistelu Venuksessa (1963) oli Heinleinin viimeinen nuortenkirja.[3]

Kuu on julma (1966) on Heinleinin keskikauden tunnetuimpia teoksia. Kuukkojen kamppailu itsenäisyydestä heijastaa amerikkalaisten vuoden 1776 vapaustaistelua. Myöhäisteos Kissa muurin läpi (1985) on uudelleenlämmittely vanhoista aiheista.

Suomennetut teokset

  • Galaksin kansalainen (Citizen of the Galaxy, 1957)
  • Kapina 2100 (Revolt in 2100, 1953)
  • Maan hylkäämät (Methuselah's Children, 1958)
  • Mies joka myi kuun (The Man Who Sold the Moon, 1956)
  • Kissa muurin läpi (The Cat Who Walks Through Walls, 1985)
  • Kuu on julma (The Moon Is a Harsh Mistress, 1966)
  • Tuomiopäivän komedia (Job: A Comedy of Justice, 1984)
  • Yli-ihmisen aika (Beyond This Horizon, 1948)
  • Rakettilaivan kadetti (Space Cadet, 1948)
  • Seitsemän miehen sota (Sixth Column, 1949; v:n 1992 toinen suomenkielinen painos mainitsee alkuteoksen nimeksi The Day After Tomorrow, joka tulee englanninkielisestä taskukirjapainoksesta)
  • Taistelu Venuksessa (Podkayne of Mars, 1963)
  • Panoksena tulevaisuus (Double Star, 1956)

Suomennetut novellit

  • ”Elämänlanka” (1939). Taskukirjassa Isaac Asimov science fiction valikoima 3, 1981.
  • ”Maan vihreät kunnaat” (1947). Aikakone.
  • ”Kuun mustat onkalot” (1949). Teoksessa Huomispäivän maailmat, 1971.
  • ”Skylift” (1953). Aikakone 2/1988.

Kirjallisuutta

  • Sirpa Mustonen: ”Robert A. Heinlein”. Portti 2/1988.

Lähteet

  1. Robert J. Sawyer. The Death of Science Fiction
    Sir Arthur Clarke Named Recipient of 2004 Heinlein Award. Heinlein Society Press Release. May 22, 2004.
  2. Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
  3. Jari Koponen: ”Robert A. Heinlein”. Teoksessa Panoksena tulevaisuus. Ursa, 1980.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert A. Heinlein.

Malline:Link GA

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA