Kääpiö (Arda)

Kääpiöt (engl. The Dwarves) ovat kansa J.R.R. Tolkienin kirjassa Taru sormusten herrasta. Tolkienin kääpiöt ovat jokseenkin suoraa lainaa kansanperinteen kääpiöistä, jotka esiintyvät muun muassa Lumikki-sadussa. Tolkienin kääpiöt käyttävät nimiä, jotka on lainattu skandinaavisessa mytologiassa mainituista kääpiöiden eli dvergien nimistä.

Kääpiöiden kulttuuri

Kääpiöt tulivat hyvin toimeen hobittien kanssa, mutta olivat epäileväisiä haltioiden suhteen. He olivat tyypillisiä seppiä ja kivenhakkaajia, ja heidän jotkin työnsä ovat jopa kauniimpia kuin haltioiden.

Kääpiöitä ei laskettu Ilúvatarin lapsiksi kuten haltiat ja ihmiset, koska heidät loi Aulë. He nukkuivat niin kauan että haltiat ehdittiin luoda. Aulën työ oli kuitenkin turhaa, koska hänellä ei ollut voimaa antaa omaa elämää luomuksilleen - se voima kuului vain Ilúvatarille. Myöhemmin kun Aulë oli saanut kääpiöt valmiiksi, Ilúvatarin ääni puhui hänelle, ja lupasi antaa kääpiöille elämän, ja lisätä kääpiöt omaan suunnitelmaansa Ardan varalle. Ilúvatar antoi kääpiöille elämän ja siitä lähtien heidät on tunnettu Ilúvatarin adoptoituina lapsina.

He kaivoivat ja työstivät arvokkaita metalleja Keski-maan vuorissa. Monella tapaa he olivat ihmisten ja haltioiden välissä. He olivat pitkäikäisiä, vaikka eivät kuolemattomia, ja saattoivat elää 250-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi.

Kääpiöiden kielen kehitti Aulë, ja se tunnettiin nimellä Khuzdul. Se oli omituinen kieli ihmisille ja haltioille, ja vain muutamat "ei-kääpiöt" oppivat sen, koska se pidettiin salassa. Yksi lause tunnettiin kuitenkin hyvin, nimittäin vanha taistelulaulu Ensimmäiseltä Ajalta: "Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu!", mikä tarkoittaa "Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!".