Ero sivun ”Despotismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjallisuutta
lähteetön tarina pois
Rivi 5: Rivi 5:
Despotia on yleissana, jolla tarkoitetaan eräissä yhteiskunnallisissa opeissa mielivaltaiseen vallankäyttöön ja fyysiseen voimaan perustuvaa [[diktatuuri]]a muistuttavaa vallankäytön muotoa. Despotia yhteiskuntajärjestelmän luokituksena on peräisin [[Aristoteles|Aristoteleeltä]], joka yhdisti sen pidäkkeettömään yksinvaltiuteen. Äärimmäisessä muodossaan despotia on melko harvinainen, eikä yksikään yhteiskunta ei ole koskaan tunnustautunut despotiaksi. Puhdasmuotoisessa despotiassa vain yksi ihminen, despootti, on vapaa, ja muut ovat hänen orjiaan. Ainoat lait ovat hallitsijan sana sekä mahdolliset uskonnolliset lait ja vakiintuneet tavat. Tällainen yhteiskuntamuoto oli [[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan käytössä muinaisessa [[Persia]]ssa.
Despotia on yleissana, jolla tarkoitetaan eräissä yhteiskunnallisissa opeissa mielivaltaiseen vallankäyttöön ja fyysiseen voimaan perustuvaa [[diktatuuri]]a muistuttavaa vallankäytön muotoa. Despotia yhteiskuntajärjestelmän luokituksena on peräisin [[Aristoteles|Aristoteleeltä]], joka yhdisti sen pidäkkeettömään yksinvaltiuteen. Äärimmäisessä muodossaan despotia on melko harvinainen, eikä yksikään yhteiskunta ei ole koskaan tunnustautunut despotiaksi. Puhdasmuotoisessa despotiassa vain yksi ihminen, despootti, on vapaa, ja muut ovat hänen orjiaan. Ainoat lait ovat hallitsijan sana sekä mahdolliset uskonnolliset lait ja vakiintuneet tavat. Tällainen yhteiskuntamuoto oli [[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan käytössä muinaisessa [[Persia]]ssa.


Käytännössä despotia muistuttaa itsevaltaista monarkiaa, eikä sitä voida selkeästi erottaa monarkiasta. Aristoteleen mukaan despotia olikin monarkian rappeumamuoto. On huomattava, että despotia on idealisaatio. Käytännössä despootti ei kyennyt esimodernissa yhteiskunnassa käyttämään satunnaista väkivaltaa kuin lähipiirinsä ja pääkaupunkinsa alueella. Lisäksi muodollisesti rajoittamattomankin hallitsijan valtaa rajoittivat totunnaistavat ja kirjoittamattomat säännöt.
Käytännössä despotia muistuttaa itsevaltaista monarkiaa, eikä sitä voida selkeästi erottaa monarkiasta. Aristoteleen mukaan despotia olikin monarkian rappeumamuoto. On huomattava, että despotia on idealisaatio. Käytännössä despootti ei kyennyt esimodernissa yhteiskunnassa käyttämään satunnaista väkivaltaa kuin lähipiirinsä ja pääkaupunkinsa alueella. Lisäksi muodollisesti rajoittamattomankin hallitsijan valtaa rajoittivat totunnaistavat ja kirjoittamattomat säännöt.

Nykyaikana sanaa despotia käytetään ainoastaan propagandamerkityksessä puhujalle vastenmielisistä valtioista.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 13. tammikuuta 2010 kello 01.06

Despotismi eli despotia tarkoittaa valtionhallintoa, jossa joko yksittäinen henkilö tai tiivis, suljettu ryhmä käyttää absoluuttista valtaa, hirmuvaltaa.[1] Sanalla despootti tarkoitetaan yleensä tyrannia tai itsevaltiasta, mutta tämä merkitys on syntynyt renessanssin aikana. Aikaisemmin despootti oli Bysantin valtakunnassa titteli, jonka keisari antoi joillekin henkilöille, joskus ulkomaalaiselle. Sen haltija oli keisarista seuraava Bysantin hierarkiassa.

Despotia

Despotia on yleissana, jolla tarkoitetaan eräissä yhteiskunnallisissa opeissa mielivaltaiseen vallankäyttöön ja fyysiseen voimaan perustuvaa diktatuuria muistuttavaa vallankäytön muotoa. Despotia yhteiskuntajärjestelmän luokituksena on peräisin Aristoteleeltä, joka yhdisti sen pidäkkeettömään yksinvaltiuteen. Äärimmäisessä muodossaan despotia on melko harvinainen, eikä yksikään yhteiskunta ei ole koskaan tunnustautunut despotiaksi. Puhdasmuotoisessa despotiassa vain yksi ihminen, despootti, on vapaa, ja muut ovat hänen orjiaan. Ainoat lait ovat hallitsijan sana sekä mahdolliset uskonnolliset lait ja vakiintuneet tavat. Tällainen yhteiskuntamuoto oli Herodotoksen mukaan käytössä muinaisessa Persiassa.

Käytännössä despotia muistuttaa itsevaltaista monarkiaa, eikä sitä voida selkeästi erottaa monarkiasta. Aristoteleen mukaan despotia olikin monarkian rappeumamuoto. On huomattava, että despotia on idealisaatio. Käytännössä despootti ei kyennyt esimodernissa yhteiskunnassa käyttämään satunnaista väkivaltaa kuin lähipiirinsä ja pääkaupunkinsa alueella. Lisäksi muodollisesti rajoittamattomankin hallitsijan valtaa rajoittivat totunnaistavat ja kirjoittamattomat säännöt.

Lähteet

  1. Jukka Korpela: Pienehkö sivistyssanakirja cs.tut.fi. Viitattu 22.6.2008.

Kirjallisuutta

  • Ambrose, Tom: Hirmuvaltiaita vai valtiomiehiä? Tyranniuden lyhyt historia. (The nature of despotism: From Caligula to Mugabe, the making of tyrants, 2008.) Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-204-6.