Ero sivun ”Vanha viha” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pikkufiksiä ja epäolennaisuuksien poistoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Vanha viha''' on nimitys Ruotsin ja Venäjän väliselle sodalle, joka käytiin n. [[1495]]-[[1497]]. Joskus nimitystä ''vanha viha'' on käytetty vuosien 1570-1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on [[pitkä viha]]. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin, sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin herruudesta ja tanskalaisen unionikuningas [[Hannu (Tanska)|Hannun]] Venäjän kanssa solmimaan liittoon. Vihan aikana Suomea, |
'''Vanha viha''' on nimitys Ruotsin ja Venäjän väliselle sodalle, joka käytiin n. [[1495]]-[[1497]]. Joskus nimitystä ''vanha viha'' on käytetty vuosien 1570-1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on [[pitkä viha]]. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin, sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin herruudesta ja tanskalaisen unionikuningas [[Hannu (Tanska)|Hannun]] Venäjän kanssa solmimaan liittoon. Vihan aikana Suomea, varsinkin [[Häme]]ttä ja [[Savo]]a, hävitettiin pahasti. Vihaan liittyy myös kuuluisa [[Viipurin pamaus]] ([[1495]]). |
||
==Sodan taustat== |
==Sodan taustat== |
||
Kalmarin Unionin lähestyessä loppuaan tilanne itärajalla alkoi kärjistyä. Moskovan yhdistäessä Venäjän 1478 alkoivat itänaapurit kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli Pähkinäsaaren rauhassa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista, jolloin vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa ja Viipurin kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut sen kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa, jonka tarkoituksena oli poistaa unioninvastaisuus, samalla itärajaa tarkastettiin. Kyseinen tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset näyttivät menestyvät piirittäen Viipurin, mutta Viipurin pamauksena tunnettu tapahtuma ajoi venäläiset pakoon. |
Kalmarin Unionin lähestyessä loppuaan tilanne itärajalla alkoi kärjistyä. Moskovan yhdistäessä Venäjän 1478 alkoivat itänaapurit kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli Pähkinäsaaren rauhassa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista, jolloin vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa ja Viipurin kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut sen kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa, jonka tarkoituksena oli poistaa unioninvastaisuus, samalla itärajaa tarkastettiin. Kyseinen tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset näyttivät menestyvät piirittäen Viipurin, mutta Viipurin pamauksena tunnettu tapahtuma ajoi venäläiset pakoon. Myös Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattula]]n kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen. |
||
[[Luokka:Suomen keskiaika]] |
[[Luokka:Suomen keskiaika]] |
||
Versio 8. helmikuuta 2006 kello 18.46
Vanha viha on nimitys Ruotsin ja Venäjän väliselle sodalle, joka käytiin n. 1495-1497. Joskus nimitystä vanha viha on käytetty vuosien 1570-1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on pitkä viha. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin, sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin herruudesta ja tanskalaisen unionikuningas Hannun Venäjän kanssa solmimaan liittoon. Vihan aikana Suomea, varsinkin Hämettä ja Savoa, hävitettiin pahasti. Vihaan liittyy myös kuuluisa Viipurin pamaus (1495).
Sodan taustat
Kalmarin Unionin lähestyessä loppuaan tilanne itärajalla alkoi kärjistyä. Moskovan yhdistäessä Venäjän 1478 alkoivat itänaapurit kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli Pähkinäsaaren rauhassa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista, jolloin vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa ja Viipurin kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut sen kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa, jonka tarkoituksena oli poistaa unioninvastaisuus, samalla itärajaa tarkastettiin. Kyseinen tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset näyttivät menestyvät piirittäen Viipurin, mutta Viipurin pamauksena tunnettu tapahtuma ajoi venäläiset pakoon. Myös Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta 1496 venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa Hattulan kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.