Ero sivun ”Gamma-aminovoihappo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: eo:Gamo-Aminobuteracido |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
[[Amygdala]]n [[basolateraalinen|basolateraalisella]] [[tumake|tumakkeella]] (BLA, '''B'''aso'''la'''teral Nucleus |
[[Amygdala]]n [[basolateraalinen|basolateraalisella]] [[tumake|tumakkeella]] (BLA, '''B'''aso'''la'''teral Nucleus |
||
of Amygdala) on merkitystä muun muassa [[pelkotila|pelkotilojen]] synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA [[inhiboida|inhiboi]]. Ilman BLA:n |
of Amygdala) on merkitystä muun muassa [[pelkotila|pelkotilojen]] synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA [[inhiboida|inhiboi]]. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja [[sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] yliaktivoitumista. |
||
GABA:n nauttiminen lisää [[kasvuhormoni]]n ja [[prolaktiini]]n [[synteesi]]ä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua. |
GABA:n nauttiminen lisää [[kasvuhormoni]]n ja [[prolaktiini]]n [[synteesi]]ä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua. |
||
Versio 5. tammikuuta 2010 kello 11.45
Gamma-aminovoihappo eli GABA (Gamma-aminobutyric acid) on keskushermoston tärkeä inhibitorinen eli hillitsevä välittäjäaine. GABA:lla on siis rauhoittava vaikutus, ja sen puute voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. GABA voi ehkäistä myös epileptisiä kohtauksia. Yksittäisissä neuroneissa GABAn vaikutus voi olla myös eksitoiva eli kiihdyttävä. Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on glutamaatti.
GABA:n merkitys elimistössä
Amygdalan basolateraalisella tumakkeella (BLA, Basolateral Nucleus of Amygdala) on merkitystä muun muassa pelkotilojen synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA inhiboi. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja sympaattisen hermoston yliaktivoitumista.
GABA:n nauttiminen lisää kasvuhormonin ja prolaktiinin synteesiä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.
Tietyillä GABA-reseptoreihin sitoutuvilla lääkkeillä voidaan lievittää liiallista lihasjänteyttä (spastisuutta), epilepsiaa ja tiettyjä psyykkisiä häiriöitä. Eräät epilepsialääkkeet, kuten esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti, tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.
GABA-reseptorit ja niihin sitoutuvat lääkkeet
GABA-reseptoreja on kahta päätyyppiä; GABAA (ionikanavareseptori) ja GABAB (G-proteiinikytkentäinen reseptori). Myös GABAC-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.
GABAA-reseptoreihin sitoutuvat muun muassa bentsodiatsepiinit ja barbituraatit eli rauhoittavat lääkkeet, jotka tehostavat GABA:n vaikutusta. Bentsodiatsepiinejä käytetään muun muassa unilääkkeinä ja ahdistuslääkkeinä. Ne nostavat mielialaa ja lievittävät tuskaisuutta. Niitä voidaan käyttää myös liiallisen lihasjänteyden hoidossa ja tietyissä epilepsioissa. GABA toisaalta myös vähentää muiden aivojen välittäjäaineiden tuontantoa, näistä esimerkkeinä serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini. Vähentynyt serotoniinin määrä aivoissa aiheuttaa myös depressio-oireita.
Baklofeeni (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABAB-agonisti eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABAB-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja spasmien hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa MS-tauti ja selkäydinvammat. Baklofeenista voi olla apua dystoniaan.