Ero sivun ”1990” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 112: | Rivi 112: | ||
* [[3. lokakuuta]] – [[Saksojen yhdistyminen|Saksat yhdistyivät]]: [[Itä-Saksa]]sta tuli osa [[Saksa|Saksan liittotasavaltaa]]. |
* [[3. lokakuuta]] – [[Saksojen yhdistyminen|Saksat yhdistyivät]]: [[Itä-Saksa]]sta tuli osa [[Saksa|Saksan liittotasavaltaa]]. |
||
* [[4. lokakuuta]] – [[Suomen Keskusta]]n [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisesta]] tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Virolainen oli ollut eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuosina [[1945]]−[[1983]] ja uudelleen vuodesta [[1987]]. Edellinen ennätys oli ollut [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n [[John Österholm]]in nimissä; Österholm oli istunut eduskunnassa vuodet [[1919]]−[[1960]]. |
* [[4. lokakuuta]] – [[Suomen Keskusta]]n [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisesta]] tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Virolainen oli ollut eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuosina [[1945]]−[[1983]] ja uudelleen vuodesta [[1987]]. Edellinen ennätys oli ollut [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n [[John Österholm]]in nimissä; Österholm oli istunut eduskunnassa vuodet [[1919]]−[[1960]]. |
||
* [[5. lokakuuta]] – [[Juna|Tavarajuna]] törmäsi [[Helsingin rautatieasema]]n seinään, jolloin veturinkuljettaja loukkaantui lievästi. Muita henkilövahinkoja ei sattunut. |
|||
* [[8. lokakuuta]] – [[Jerusalem]]issa [[Israel]]in poliisi tappoi 17 [[palestiina]]laista ja haavoitti yli sataa [[Temppelivuori|Temppelivuorella]]. |
* [[8. lokakuuta]] – [[Jerusalem]]issa [[Israel]]in poliisi tappoi 17 [[palestiina]]laista ja haavoitti yli sataa [[Temppelivuori|Temppelivuorella]]. |
||
*[[11. lokakuuta]] – Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1800 postitoimistoa ympäri Suomea talven ja kevään 1991 aikana. |
*[[11. lokakuuta]] – Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1800 postitoimistoa ympäri Suomea talven ja kevään 1991 aikana. |
Versio 4. tammikuuta 2010 kello 16.05
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi. Hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Mauri Miettinen.
- 1. tammikuuta – Kansanedustaja Eva-Riitta Siitonen siirtyi Uudenmaan läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi veteraanipoliitikko Tuure Junnila. 79-vuotiaasta Junnilasta tuli eduskunnan ikäpuhemies.
- 1. tammikuuta – Someron kunta siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin.
- 3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
- 7. tammikuuta – Pisan torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
- 9. tammikuuta – Tukholmassa Finnbodan telakalla korjattavana ollut risteilyalus Sally Albatross vaurioitui pahoin tulipalossa.
- 10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
- 11. tammikuuta – 200 000 ihmistä osoitti mieltään Liettuassa.
- 14. tammikuuta – Maailmanpankin tilastosta ilmeni, että Suomi oli bruttokansantuotteella mitattuna maailman kahdeksanneksi rikkain maa. Kolme rikkainta maata olivat tilaston mukaan Sveitsi, Luxemburg ja Japani, kolme köyhintä Mosambik, Etiopia ja Tšad.
- 26. tammikuuta – STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini nimitettiin valtakunnansovittelijaksi helmikuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Edellinen valtakunnansovittelija Teuvo Kallio siirtyi oikeusministeriön kansliapäälliköksi.
- 30. tammikuuta – Puola jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
- 31. tammikuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald's avattiin Moskovassa.
Helmikuu
- 2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
- 7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
- 11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Kapkaupungissa.
- 12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3, maailman myydyinlähde? videopeli, julkaistiin Nintendo-pelikonsolille.
- 15. helmikuuta – Iso-Britannia ja Argentiina solmivat uudelleen diplomaattisuhteet, jotka olivat katkenneet vuonna 1982 Falklandin sodan vuoksi.
- 23. helmikuuta – Ruotsalainen Volvo ja ranskalainen Renault yhdistyivät. Uudesta yhtiöstä tuli maailman neljänneksi suurin henkilöautojen ja maailman suurin kuorma-autojen valmistaja.
- 26. helmikuuta – Sandinistit hävisivät Nicaraguan vaalit.
- 27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine: 940 hPa (mb).
Maaliskuu
- 9. maaliskuuta – Albania ilmaisi halukkuutensa osallistua seuraavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Albania oli ainoana Euroopan maana jättäytynyt pois Helsingissä vuonna 1975 pidetystä kokouksesta.
- 9. maaliskuuta – Georgian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1922 ja asetti tavoitteeksi itsenäisyyden palauttamisen.
- 11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
- 11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttinä sitten vuoden 1973.
- 13. maaliskuuta – Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
- 15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
- 18. maaliskuuta – Yhteisarvoltaan sadan miljoonan dollarin arvoiset 12 taulua varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa. Maalauksia ei ole toistaiseksi löydetty.
- 21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.
- 27. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jonka nojalla presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi. Ensimmäiset yksipäiväiset vaalit olivat vuoden 1991 eduskuntavaalit.
Huhtikuu
- 2. huhtikuuta – Suomi esitti Iranille vastalauseen kirjailija Salman Rushdielle langetetun tappotuomion vuoksi todeten sen haittaavan maiden välisiä suhteita.
- 4. huhtikuuta – Postipankki ilmoitti sulkevansa noin 1900 konttoriaan eri puolilla maata seuraavien kahden vuoden aikana.
- 7. huhtikuuta – Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa. Laivan turvatoimet oli laiminlyöty ja palo oli sytytetty tahallaan.lähde?[1]
- 13. huhtikuuta – Neuvostoliitto tunnusti syyllisyytensä Katynissa vuonna 1940 tehtyyn tuhansien puolalaisten upseerien joukkomurhaan. Tähän asti se oli syyttänyt teosta Natsi-Saksaa.
- 19. huhtikuuta – Nicaraguan yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota päättyi, kun hallitus ja sitä vastustaneet contra-sissit solmivat aselevon.
- 23. huhtikuuta – Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.
- 24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.
- 29. huhtikuuta – Suomeen perustettiin uusi puolue, kommunistien ja kansandemokraattien muodostama Vasemmistoliitto. Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin psykiatri ja kirjailija Claes Andersson.
Toukokuu
- 4. toukokuuta – Suomi ratifioi viimeisenä Länsi-Euroopan maana vuonna 1950 solmitun Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen.
- 5. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Zagrebissa Jugoslaviassa.
- 8. toukokuuta – Nicaraguan contra-sissit alkoivat luovuttaa aseitaan YK:n rauhanturvajoukoille.
- 17. toukokuuta – Ruotsin arvokkaimpiin kirkkorakennuksiin kuuluva, 1600-luvulla rakennettu Katariinan kirkko Tukholmassa Södermalmin kaupunginosassa, tuhoutui tulipalossa. Kirkko päätettiin rakentaa uudelleen.
- 22. toukokuuta – Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät Jemeniksi.
- 22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.
- 27. toukokuuta – Burmassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten vuoden 1960. Ne voitti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike, mutta sotilashallitus kieltäytyi luopumasta asemastaan.
- 30. toukokuuta – Helsingin Meilahdessa muurattiin tasavallan presidentin uuden virka-asunnon Mäntyniemen peruskivi. Talon oli tarkoitus olla valmis kesällä 1992.
- 31. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti 39 päivää syömälakossa olleet kolme totaalikieltäytyjää, jotka eivät olleet suostuneet varusmies- tai siviilipalvelukseen.
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta − Yleisradion radiokanavilla toteutettiin uuden radiojohtajan Olli Alhon sommittelema uudistus. Entisten yleis- ja rinnakkaisohjelmien tilalle tulivat Yle 1 (Ylen ykkönen), Yle 2 (Radiomafia) ja Yle 3 (Radio Suomi).
- 1. kesäkuuta − Mikkelin raastuvanoikeus vapautti vuoden 1986 panttivankidraamassa mukana olleet kuusi poliisia, joita oli syytetty taposta, kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä. Surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
- 4. kesäkuuta – Poliisi ja turvallisuusmiehet estivät opiskelijoiden mielenosoituksen Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla vuoden 1989 mielenosoitusten tukahduttamisen vuosipäivänä. Aukio suljettiin kaikilta ulkopuolisilta.
- 12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
- 13. kesäkuuta – RKP:n Elisabeth Rehn nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi. Edellinen puolustusministeri Ole Norrback siirtyi politiikan jättäneen, Partekin pääjohtajaksi siirtyneen Christoffer Taxellin tilalle opetusministeriksi.
- 16. kesäkuuta – Kansanedustaja Esko Aho valittiin Suomen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi Paavo Väyrysen jälkeen.
- 25. kesäkuuta – Puolan riippumaton Solidaarisuus-ammattiliitto hajosi kahtia sisäisten kiistojensa vuoksi. Liikkeen oppositio oli syyttänyt puheenjohtaja Lech Wałęsaa yksinvaltaisuudesta.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta – Länsi- ja Itä-Saksan talous- ja rahaliitto astui voimaan. Itäsaksalaiset saivat käyttöönsä läntisen D-markan ja Itä-Saksan markka poistui käytöstä.
- 2. heinäkuuta – Yli 1400 islamilaista pyhiinvaeltajaa tukehtui hengiltä Saudi-Arabiassa lähellä Mekkaa tunnelissa, johon oli ahtautunut yli 50 000 ihmistä.
- 13. heinäkuuta – Albanialaisten joukkopako kotimaastaan alkoi, kun noin 4500 ihmistä siirtyi laivoilla Italiaan.
- 16. heinäkuuta – 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1 600 ihmistä Filippiineillä.
- 21. heinäkuuta – Roger Waters konsertoi Berliinin muurilla ("The Wall").
- 22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.
- 28. heinäkuuta – Liberian kapinalliset ilmoittivat kukistaneensa presidentti Samuel Doen. Sotilaat teloittivat Doen 9. syyskuuta.
- 30. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Albania solmivat uudelleen vuodesta 1961 poikki olleet diplomaattisuhteensa.
Elokuu
- 2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin.
- 6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.
- 6. elokuuta – Pakistanin presidentti Ghulam Ishaq Khan erotti Benazir Bhutton hallituksen, hajotti parlamentin ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit. Khan oli syyttänyt Bhuttoa muun muassa korruptiosta.
- 8. elokuuta – Irak liitti Kuwaitin itseensä "ikuisiksi ajoiksi".
- 10.–11. elokuuta – Nuoriso mellakoi Oulussa.
- 14. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov palautti kaikkien Josif Stalinin valtakaudella surmattujen ihmisten kunnian ja mitätöi tuolloin langetetut kuolemantuomiot.
- 24. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue erosi Harri Holkerin hallituksesta. Uudeksi liikenneministeriksi Raimo Vistbackan tilalle tuli kansliaministeri Ilkka Kanerva. Uutta kansliaministeriä ei nimitetty.
- 28. elokuuta – Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Thatcher esitti vierailun aikana mielipiteenään, että Suomen puolueettomuus ei olisi este Suomen liittymiselle Euroopan yhteisön jäseneksi.
- 30. elokuuta – Suomen merivartiosto löysi jatkosodan aikana vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylyn Korppoon aluevesiltä Utön eteläpuolelta. 70 metrin syvyydessä oleva alus päätettiin jättää toistaiseksi nostamatta.
Syyskuu
- 5. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto vaati Yleisradion TV-uutisten haastattelussa Irakin pikaista ja ehdotonta vetäytymistä Kuwaitista sekä Irakin ottamien panttivankien vapauttamista ehdoitta. Koivisto korosti YK:n roolia kriisin ratkaisemisessa.
- 8. syyskuuta – Irakin hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päättivät järjestää pikaisesti huippukokouksen. Mihail Gorbatšov ja George Bush tapasivat Helsingissä vain viikon varoitusajalla. Mauno Koivisto isännöi tilaisuutta.
- 8. syyskuuta – Demokraattisen vaihtoehdon kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Marja-Liisa Löyttyjärvi ja Ensio Laine luopuivat johtopaikoistaan SKP (yhtenäisyys) -puolueessa, mikä oli ehto heidän pääsylleen Vasemmistoliiton kansanedustajiksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hyväksyi heidän jäsenyytensä 11. syyskuuta.
- 9. syyskuuta – SKP (yhtenäisyys) valitsi uudeksi puheenjohtajakseen pääsihteerinsä Yrjö Hakasen.
- 10. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II vihki käyttöön maailman suurimman kristillisen kirkon Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Mahtipontisen kirkon rakentamista pahoin velkaantuneeseen kehitysmaahan pidettiin yleisesti suuruudenhulluutena.
- 12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan. Sopimuksessa todettiin, että yhdistynyt Saksa on sekä YK:n että NATOn jäsen, mutta se ei valmista eikä omista ydin-, biologisia eikä kemiallisia aseita. Sopimuksen allekirjoittivat Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher ja Itä-Saksan pääministeri Lothar de Maiziere sekä Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Ranskan ja Ison-Britannian ulkoministerit.
- 19. syyskuuta − Puolan presidentti Wojciech Jaruzelski ilmoitti eroavansa virastaan kesken virkakautensa. Hänet oli valittu kuuden vuoden virkakaudelle kesällä 1989.
- 21. syyskuuta – Suomi muutti Pariisin rauhansopimuksen tulkintaa. Sopimuksen Suomen täysivaltaista asemaa ja puolustusta koskevien kohtien oli katsottu vanhentuneen Euroopan poliittisten olojen muututtua. Sopimuksen toiset osapuolet, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia, eivät vastustaneet Suomen uutta tulkintaa.
- 24. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk vieraili Yhdysvalloissa ensimmäisenä Etelä-Afrikan valtionpäämiehenä toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ei kuitenkaan purkanut Etelä-Afrikan vastaisia talouspakotteita.
- 28. syyskuuta – Karttakeskus julkaisi uusintapainoksena vuoden 1938 kartan Karjalan kannaksesta. Se oli yksityiskohtaisin saatavissa oleva kartta alueesta.
Lokakuu
- 3. lokakuuta – Saksat yhdistyivät: Itä-Saksasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
- 4. lokakuuta – Suomen Keskustan Johannes Virolaisesta tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Virolainen oli ollut eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuosina 1945−1983 ja uudelleen vuodesta 1987. Edellinen ennätys oli ollut RKP:n John Österholmin nimissä; Österholm oli istunut eduskunnassa vuodet 1919−1960.
- 5. lokakuuta – Tavarajuna törmäsi Helsingin rautatieaseman seinään, jolloin veturinkuljettaja loukkaantui lievästi. Muita henkilövahinkoja ei sattunut.
- 8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
- 11. lokakuuta – Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1800 postitoimistoa ympäri Suomea talven ja kevään 1991 aikana.
- 15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.
- 19. lokakuuta – Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vieraili Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neuvosto asettui tukemaan Baltian maiden itsenäisyyttä.
- 19. lokakuuta − Ympäristöministeri Kaj Bärlund nimitettiin vesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtajaksi joulukuun alusta lukien. Bärlund siirtyi uuteen tehtäväänsä kuitenkin vasta hallituksen erottua kevään eduskuntavaalien jälkeen.
- 21. lokakuuta – Irakissa vieraillut suomalainen valtuuskunta, johon kuuluivat kansanedustajat Pekka Haavisto, Saara-Maria Paakkinen ja Marjatta Stenius-Kaukonen, sai Irakin vapauttamaan viisi kaikkiaan 14 suomalaisesta panttivangista, jotka olivat jääneet maahan Persianlahden kriisin puhjettua.
- 24. lokakuuta – Neuvostoliitto teki maanalaisen ydinkokeen Novaja Zemljalla Pohjoisella jäämerellä. Norja ja Islanti tuomitsivat kokeen, Suomi ja Ruotsi esittivät Neuvostoliitolle huolestumisensa kokeesta ja siitä, että Neuvostoliitto aikoi siirtää kaikki ydinkokeensa Kazakstanista Novaja Zemljalle.
Marraskuu
- 1. marraskuuta – Unkarista tuli ensimmäisenä entisen itäblokin maana Euroopan neuvoston jäsen.
- 6. marraskuuta – Itävalta kumosi Suomen esimerkkiä seuraten toisen maailmansodan jälkeen tehdystä valtiosopimuksestaan vanhentuneiksi katsotut aseistusta rajoittaneet kohdat.
- 9. marraskuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP, Osuuspankkien Keskuspankki OKO, Kansallis-Osake-Pankki ja Yhdyspankki ilmoittivat konttoriverkostojensa tuntuvista supistuksista lähivuosien aikana kustannussyistä. Pankkikonttorien kokonaismäärän arvioitiin Postipankki mukaan lukien vähenevän vuoteen 1995 mennessä yli kolmanneksella.
- 11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
- 12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi.[2]
- 12. marraskuuta – Akihito kruunattiin virallisesti Japanin keisariksi perinteisin juhlamenoin.
- 13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
- 13. marraskuuta – SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen jätti paikkansa ja siirtyi Eläketiedotustoimiston toimitusjohtajaksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin järjestön sihteeri Lauri Ihalainen.
- 14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder-Neisse-linjalle.
- 15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
- 22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
- 27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virkaan.
- 28. marraskuuta – Sveitsiläinen Appenzell-Innerrhodenin kantoni pakotettiin myöntämään äänioikeus naisille. Kantonin naiset saivat äänioikeuden viimeisinä koko Euroopassa.
- 29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, ellei Irak ajoissa vetäydy valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja.
- 30. marraskuuta – Pankinjohtaja Ulf Sundqvist ja kansanedustaja Paavo Väyrynen vierailivat Irakissa. Vierailun tuloksena vapautettiin viisi Irakissa vielä olleista yhdeksästä suomalaisesta panttivangista. Loput neljä panttivankia pääsivät palaamaan Suomeen joulukuussa.
Joulukuu
- 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metrin syvyydessä Englannin kanaalin alla.
- 1. joulukuuta – Itä-Saksan entinen valtionpäämies Erich Honecker pidätettiin syytettynä siitä, että hän oli Berliinin muurin rakentamisen jälkeen henkilökohtaisesti antanut käskyn ampua kaikki pakoa länteen yrittäneet itäsaksalaiset.
- 2. joulukuuta – Helmut Kohl valittiin vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932.
- 3. joulukuuta – Mary Robinsonista tuli ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
- 4. joulukuuta – Eduskunta päätti, että ns. pakkoruotsi säilyy peruskoulussa.
- 9. joulukuuta – Lech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi.
- 10. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa ns. clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–91. Tämä merkitsi kovaa iskua Suomen vientiteollisuudelle, joka oli toivonut useiden vuosien siirtymäaikaa.
- 11. joulukuuta – Albaniassa sallittiin monipuoluejärjestelmä.
- 16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristide valittiin Haitin presidentiksi ja kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyi.
- 26. joulukuuta – Slovenia julistautui itsenäiseksi.
- 27. joulukuuta – Kahdeksan merimiestä hukkui Hangon Koverharin edustalla työntöaluksen ja proomun kaaduttua kovassa merenkäynnissä. Kaksi miehistön jäsentä saatiin pelastetuiksi työntöaluksen konehuoneesta. Proomun lastina oli Ruotsin Luulajasta tuotua rautamalmia.
- 30. joulukuuta – Argentiinan presidentti Carlos Menem armahti useita maata vuosina 1976−1983 hallinneen sotilashallituksen jäseniä, jotka oli vuonna 1985 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin ihmisoikeusrikoksista. Armahduspäätöstä arvosteltiin maailmalla laajalti.
Syntyneitä
- 7. tammikuuta – Liam Aiken, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. tammikuuta – Gregor Schlierenzauer, itävaltalainen mäkihyppääjä
- 30. tammikuuta – Jake Thomas, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. helmikuuta – Anna Abreu, suomalainen laulaja
- 8. helmikuuta - Pete Parkkonen, suomalainen laulaja
- 4. maaliskuuta – Fran Mérida, espanjalainen jalkapalloilija
- 23. maaliskuuta − Jaime Alguersuari, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja
- 24. maaliskuuta – Keisha Castle-Hughes, uusiseelantilainen näyttelijä
- 29. maaliskuuta– Teemu Pukki, suomalainen jalkapalloilija
- 9. huhtikuuta – Kristen Stewart, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
- 10. huhtikuuta – Alex Pettyfer, englantilainen näyttelijä
- 15. huhtikuuta – Emma Watson, englantilainen näyttelijä
- 27. toukokuuta – Nacer Barazite, alankomaalainen jalkapalloilija
- 2. kesäkuuta – Kristiina Brask, suomalainen laulaja
- 24. heinäkuuta – Daveigh Chase, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. elokuuta – JonBenét Ramsey, yhdysvaltalainen lapsimissi (k. 1996)
- 28. elokuuta – Bojan Krkić, espanjalainen jalkapalloilija
- 20. joulukuuta – Joanna Noëlle Levesque ("JoJo"), yhdysvaltalainen laulaja
Kuolleita
- 3. tammikuuta – Pentti Koskimies, suomalainen pianisti
- 9. tammikuuta – Kenraaliluutnantti Bazilio Olara Okello, johti kaappausta Apolo Milton Oboten hallitusta vastaan (kuoli sairaalassa Khartoumissa Sudanissa)
- 19. tammikuuta – Herbert Wehner, saksalainen poliitikko
- 20. tammikuuta – Oskari Jauhiainen, suomalainen kuvanveistäjä
- 25. tammikuuta – Ava Gardner, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
- 26. tammikuuta – Higashikuni Naruhiko, Japanin pääministeri
- 5. helmikuuta – Harri Pystynen, suomalainen sarjakuvataiteilija
- 19. helmikuuta – Michael Powell, englantilainen elokuvaohjaaja
- 22. helmikuuta – Nils Osara, suomalainen metsäprofessori, pääjohtaja ja ministeri
- 23. helmikuuta – Jose Napoleon Duarte, El Salvadorin presidentti
- 6. maaliskuuta – Arto Sotavalta, suomalainen muusikko
- 3. huhtikuuta – Sarah Vaughan, yhdysvaltalainen jazz-laulaja
- 7. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri
- 15. huhtikuuta – Greta Garbo, ruotsalainen filmitähti
- 17. huhtikuuta – Ralph Abernathy, yhdysvaltalainen ihmisoikeustaistelija
- 9. toukokuuta – Luigi Nono, italialainen säveltäjä
- 16. toukokuuta – Jim Henson, yhdysvaltalainen nukentekijä (Muppettien luoja)
- 16. toukokuuta – Sammy Davis, Jr., yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä ja muusikko
- 22. toukokuuta – Thomas Rocco Barbella ("Rocky Graziano"), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (keskisarjan maailmanmestari)
- 25. toukokuuta – Sulo Saarits, suomalainen laulaja
- 2. kesäkuuta – Rex Harrison, englantilainen näyttelijä
- 5. kesäkuuta – Nils Brandt, suomalainen näyttelijä
- 22. kesäkuuta – Ilja Frank, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko
- 22. kesäkuuta – Paula Ruutu, suomalainen kansanedustaja ja opetusneuvos
- 23. kesäkuuta – Anni Flinck, suomalainen kansanedustaja
- 25. kesäkuuta – Leo Meller, suomalainen radiojohtaja
- 26. kesäkuuta – Anni Blomqvist, suomalainen kirjailija
- 7. heinäkuuta – Kustaa Tiitu, suomalainen poliitikko
- 9. heinäkuuta – Maire Gullichsen, suomalainen taiteenkerääjä ja -edistäjä
- 15. heinäkuuta – Oleg Kagan, neuvostoliittolainen viulisti
- 27. heinäkuuta – Ella Kivikoski, suomalainen historiantutkija, professori
- 29. heinäkuuta – Bruno Kreisky, Itävallan liittokansleri (s. 1911)
- 13. elokuuta – Olavi Lindblom, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
- 19. elokuuta – Olavi Alakulppi, suomalainen hiihtäjä ja everstiluutnantti
- 27. elokuuta – Stevie Ray Vaughan, yhdysvaltalainen blues-kitaristi
- 7. syyskuuta – Ahti Karjalainen, suomalainen poliitikko, ulkoministeri ja pääjohtaja
- 9. syyskuuta – Samuel Doe, Liberian diktaattori
- 15. syyskuuta – Margit Eskman, suomalainen kansanedustaja ja pääjohtaja
- 26. syyskuuta – Alberto Moravia, italialainen kirjailija
- 26. syyskuuta – Lyyli Aalto, suomalainen kansanedustaja ja kunnallisneuvos
- 30. syyskuuta – Patrick White, vuoden 1973 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut australialainen kirjailija
- 6. lokakuuta – Asser Fagerström, suomalainen pianisti ja kapellimestari
- 13. lokakuuta – Le Duc Tho, vuoden 1973 Nobelin rauhanpalkinnon saanut vietnamilainen poliitikko
- 14. lokakuuta – Leonard Bernstein, yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari
- 17. lokakuuta – Emmi Jurkka, suomalainen näyttelijä
- 23. lokakuuta – Louis Althusser, ranskalainen filosofi
- 27. lokakuuta – Jacques Demy, ranskalainen elokuvaohjaaja
- 29. lokakuuta – Juha Vainio, suomalainen säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja muusikko
- 30. lokakuuta – Veikko I. Rytkönen, suomalainen kansanedustaja
- 23. marraskuuta – Roald Dahl, englantilainen kirjailija
- 25. marraskuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja
- 30. marraskuuta – Iivari Kauranen, suomalainen jääkärieversti
- 1. joulukuuta – Raili Kostia, suomalainen oopperalaulaja
- 2. joulukuuta – Aaron Copland, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 14. joulukuuta – Friedrich Dürrenmatt, sveitsiläinen kirjailija
- 24. joulukuuta – Thorbjørn Egner, norjalainen lastenkirjailija
- 26. joulukuuta – Cisse Häkkinen, suomalainen muusikko ("Hurriganes")
- 29. joulukuuta – Aulikki Rautawaara, suomalainen oopperalaulaja
- 31. joulukuuta – Vasili Lazarev, neuvostoliittolainen kosmonautti
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Jerome Friedman, Henry Kendall ja Richard Taylor
- Nobelin kemianpalkinto: Elias Corey
- Nobelin lääketieteen palkinto: Joseph Murray ja Donnall Thomas
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Octavio Paz
- Nobelin rauhanpalkinto: Mihail Gorbatšov
Musiikki
- Megadeth - Rust in Peace
- AC/DC - The Razor's Edge
- Pantera - Cowboys From Hell
- Anthrax - Presistence Of Time
- Iron Maiden - No Prayer for the Dying
- Slayer - Seasons in the Abyss
- Judas Priest - Painkiller
- Stone - Colours
- Pet Shop Boys - Behaviour
Muuta
Viitteet
- ↑ Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1991, Otava 1990, Helsinki, s. 64.
- ↑ WorldWideWeb: Proposal for a HyperText Project